Työhyvinvointi
Työhyvinvointi tarkoittaa työntekijän myönteistä kokemusta siitä, että työhön liittyvät ja sitä tukevat voimavarat sekä työn vaatimukset ovat tasapainossa. Työhyvinvointiin vaikuttavat useat tekijät: johtaminen, työyhteisön ilmapiiri, työn hallinnan tunne, osaaminen ja motivaatio. Työpaikoilla työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa erilaisilla toimenpiteillä, jotka liittyvät henkilöstöön, johtamiseen, työhön, työympäristöön ja organisaation tukeen.
Järviseudun Työterveyden ja Kuopion kaupungin yhteistyö vuonna 2025
Järviseudun Työterveyden ja Kuopion kaupungin yhteistyö vuonna 2025
Työterveyshuollon yhteistyöstä ja perusteista
Kuopion kaupungin työterveyshuoltopalvelut tuottaa in-house -yhtiö Järviseudun Työterveys Oy, jolla on
toimipisteet Kuopiossa, Siilinjärvellä, Varkaudessa, Nilsiässä, Lapinlahdella ja Tuusniemellä.
Kuopion kaupungin Henkilöstöpalvelu ja työterveyshuolto tapaavat kuukausittain tilaajapalavereissa,
joissa kehitetään yhteistyötä ja toimintoja. Vuonna 2025 kehitettiin yhteistyössä mm. raportointia ja työkykyjohtamista
ja työkykyprosessia ja tehtiin yhteistyötä ennaltaehkäisevän toiminnan lisäämiseksi.
Työterveyshuolto osallistui muun muassa työhyvinvoinnin edistämistyöryhmään, työpaikkaselvitystoiminnan kehittämistyöryhmään, sisäilmatyöryhmään ja palvelualuekohtaisiin työsuojelutoimikuntiin.
Työterveyshuollon lakisääteinen toiminta: terveystarkastukset, työkykyarviot, tietojen anto ja ohjaus sekä työpaikkaselvitykset
Sähköisiä terveystarkastuksia toteutettiin yhteensä 273 kpl 25 eri työyksikköön. Työntekijöistä osa (arvio noin 20%) kutsuttiin työterveyshuoltoon terveystarkastukseen joko kyselyssä havaittujen riskitekijöiden tai työntekijän oman tarpeen mukaan.
Terveystarkastuksia erityisen sairastumisen vaaran vuoksi tehtiin 18 kpl, joista 12 kpl työterveyshoitajan, 4 kpl työterveyslääkärin ja 2 kpl työpsykologin toteuttamana.
Kaikkien ammattiryhmien toteuttamia muiden terveystarkastusten käyntejä on tehty 3710 kpl joista 2293 kpl on toteutettu etävastaanottona. Terveystarkastukset pitävät sisällään terveyden seurantaan sekä työkyvyn arviointiin liittyvät terveystarkastukset, konsultaatiot ja etäkontaktit.
Yksilökohtaisia neuvonta- ja ohjauskäyntejä vastaanotolla oli 3288 kpl. Näistä työfysioterapeutin toteuttamia 1342 kpl, työpsykologin 627 kpl, työterveyslääkärin 643 kpl, erikoislääkärin 336 kpl, työterveyshoitajan 324 kpl ja ravitsemusterapeutin 16 kpl. Etäpalveluina toteutettuja yksilön neuvonta- ja ohjauskäyntejä oli yhteensä 1720 kpl. Näistä työterveyslääkärin toteuttamia 817 kpl, työterveyshoitajan 780 kpl, työfysioterapeutin 105 kpl, työpsykologin 10 kpl ja ravitsemusterapeutin toteuttamia 8 kpl.
Erikoislääkäreiden käyntejä oli yhteensä 687 kpl, näistä 276 kpl oli toteutettu etävastaanottona. Työterveyshuollossa
työskenteleviä erikoislääkäreitä ovat psykiatrian, fysiatrian ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkärit. Muiden erikoisalojen konsultaatiot on toteutettu maksusitoumuksilla tai lähetteillä erikoissairaanhoitoon.
Työfysioterapeutin suoravastaanotolla on hoidettu 201 akuuteista tuki- ja liikuntaelinvaivoista kärsivää henkilöä.
Työterveysneuvotteluihin osallistuttiin yhteensä 402 kertaa. Näistä työterveyslääkäri 227 neuvotteluun, työterveyshoitaja 166 ja työpsykologi 9.
Hätäensiapukoulutusta ja ensiavun kertauskursseja on järjestetty yhteensä 4 ryhmää. Ensiapu 1 peruskursseja järjestettiin 5 ryhmälle.
Työpaikkaselvityksiä tehdään viiden vuoden välein tai työpaikan olosuhteiden oleellisesti muuttuessa, riskinarvioinneissa nousseiden tarpeiden mukaan. Suunnattuja työpaikkaselvityksiä tehdään erityisen havaitun tarpeen tai riskin perusteella. Työpaikkaselvityksen tavoitteena on työolosuhteiden selvittäminen ja terveydellisen merkityksen arviointi.
Työterveyshoitaja on ollut mukana työpaikkaselvityksessä 49 kertaa, työterveyslääkäri 21 kertaa, työpsykologi 14 kertaa ja työfysioterapeutti 78 kertaa. Samalle työpaikkaselvityskäynnille on voinut työterveyshuollosta osallistua eri ammattiryhmien edustajia selvityskohteen tarpeen mukaan.
Työsuojelutoimikunnan kokouksiin on osallistuttu yhteensä 15 kertaa, näistä 14 kokouksessa on ollut mukana työterveyshoitaja ja 1 kokouksessa työterveyslääkäri.
Työterveyspainotteiset sairaanhoitopalvelut
Työterveyslääkäreillä oli sairaanhoitoon liittyneitä vastaanottokäyntejä yhteensä 4345 kpl sekä lisäksi eri tavoin etäpalveluina (konsultaatio, puhelu, chat, videoyhteys) tapahtuneita sairaanhoitokontakteja 6850 kpl, joista reseptien uusintoja 2108 kpl. Työterveyshoitajien sairaanhoitokäyntejä oli 410 kpl ja etävastaanottoja 589 kpl. Työfysioterapeutin sairaanhoitoon liittyneitä vastaanottoja oli 25 kpl.
Erikoislääkäreiden sairaanhoidon maksusitoumuksella toteutettuja vastaanottokäyntejä on ollut yhteensä 24 kpl. Uniapneatutkimuksia on ollut 14 kpl.
Influenssarokotukset
Kuopion kaupunki on tarjonnut kaikille työntekijöilleen influenssarokotteen. Maksullisia influenssarokotteita
annettiin 1028 kpl. Lisäksi työterveyshuolto on rokottanut terveytensä puolesta THL:n määrittämiin
lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotuksia 309 kpl.
Työterveyshuollon kustannukset
Työterveyshuollon kustannukset on jaettu kolmeen korvausluokkaan. Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän työterveyshuollon kustannukset ja korvausluokkaan II kuuluvat yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset.
Korvausluokka 0 kustannuksiin kuuluvat mm. maksulliset influenssarokotteet ja niiden rokottaminen,
huumausainetestaukset ja psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottokäynnit.
Työterveyshuoltopalvelun käyttö on painottunut viimeisen viiden vuoden aikana ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon, mikä on ollut toivottu suuntaus.
Asiakastyytyväisyyskysely
Järviseudun työterveys toteutti kaikille asiakkaille yhteisen asiakastyytyväisyyskyselyn. Toteuttamistapa ei mahdollista Kuopion kaupungin tulosten raportointia erikseen. Palvelutilanteen asiakastyytyväisyyskyselyssä pidettiin työterveyshuollon alan osaamista erinomaisena ja asiakaskokemusta sujuvana. Haasteita oli koettu chat -palvelussa ja nopean vastaanottoajan saamisessa. Organisaatioasiakkaille kohdistetussa kyselyssä työterveyshuollon toiminta koettiin puolueettomana, asiantuntevana ja oikea-aikaisesti reagoivana. Ajanvaraus ja hoitava henkilöstö on hyvin tavoitettavissa ja hoitoon pääsy on toteutunut hyvin. Kehitettävää koettiin työkykyjohtamisen tukemisessa, työkykyprosesseissa sekä yhteistyötapaamisten määrässä.
Työkyvyn tukeminen
Työkyky perustuu työntekijän fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, työn edellyttämään toimintakykyyn, osaamiseen ja motivaatioon. Lisäksi siihen vaikuttavat yksilön elämäntilanne, työpaikan käytännöt, työyhteisö ja toimintaympäristö. Henkilöstön työkyvyn tuki ja työssä jaksamisen edistäminen pohjautuivat vuonna 2025 aiempien vuosien tapaan Työkyvyn tuen toimintamalliin. Tiedolla johtamisen ja työkykyprosessien tukena toimi AINO-työkykyjohtamisjärjestelmä. Kehityskeskustelulomakkeiden kehittämistyötä jatkettiin valmistelemalla omat lomakepohjat sekä esihenkilöille että ryhmäkehityskeskusteluja varten.
Vuonna 2025 käynnistettiin esihenkilöiden työkykyjohtamista tukevan koulutuskokonaisuuden suunnittelu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Osana valmistelutyötä avattiin intraan (KUHA) Työkyvyn tuen materiaalipankki, joka tarjoaa esihenkilöille käytännön työkaluja, ohjeita ja materiaaleja työkyvyn tukemiseen arjen johtamisessa. Työkykyprosesseissa esihenkilöitä tukivat työyhteisöasiantuntija ja HR-asiantuntija.
Vuoden 2025 aikana on käyty ja dokumentoitu Aino-työkykyjohtamisjärjestelmään:
- 329 kpl (284 henkilöä) työntekijän esitietokyselyä (513 kpl (411 henkilöä) / 2024)
- 1360 kpl (932 henkilöä) varhaisen välittämisen keskustelua (1334 kpl (966 henkilöä) / 2024)
- 229 kpl (167 henkilöä) työterveysneuvottelua (196 kpl (142 henkilöä) / 2024)
- 115 kpl (103 henkilöä) työhön paluun suunnittelun keskustelua (121 kpl (109 henkilöä) / 2024)
- 1323 kpl kehityskeskustelua (1205 kpl / 2024)
Kevan ammatillinen kuntoutus ja työkyvyttömyyseläkemaksu
Ammatillisen kuntoutuksen hakemusten määrä, 26 kpl, on vuonna 2025 noussut edelliseen vuoteen nähden (18 kpl vuonna 2024). Myönteisten kuntoutusoikeuspäätösten kokonaismäärä 12 kpl on edellisvuoden tasolla (11 kpl vuonna 2024). Kuntoutusoikeuspäätöksistä 75 % on vuonna 2025 annettu asiakkaiden omista hakemuksista, kun vuonna 2024 osuus oli 72,7 %. Loput on annettu työkyvyttömyyseläkehakemuskäsittelyn yhteydessä. Myönteinen kehitys kertoo kuntoutuksen oikea-aikaisuudesta. Kuntoutukseen hakeutumisen suurimpana syynä (80 %) vuonna 2025 on ollut mielenterveyssairaudet (vuonna 2024 vastaava luku oli 55,6 %). Suurin osa (55 %) hakijoista on ollut sairauspäivärahalla (vuonna 2024 vastaava luku oli 66,7 %) hakiessaan ammatillista kuntoutusta.
Kuntoutussuunnitelmien määrä kasvoi vuodesta 2024 ja niitä on tuettu 11 kpl (vuonna 2024 vastaava luku oli 6 kpl). Kuntoutustoimenpiteissä on eniten hyödynnetty kuntoutusohjaajan palveluita sekä työkokeilua työhön paluun tueksi. Lisäksi on hyödynnetty koulutusta ja siirtymistä toiseen tehtävään omalla työnantajalla. Vuonna 2025 kuntoutuksista onnistui 82,61 %.
Työkyvyttömyyseläkemaksu on jatkanut edellisvuosien tapaan laskuaan. Työkyvyttömyyseläkemaksuprosentti oli 1,76 % vuonna 2022, 1,16 % vuonna 2023, 0,95 % vuonna 2024 ja tilannetieto vuodelta 2025 on 0,92 %. Säästöä ei kuitenkaan arvioida syntyvän, vaan työkyvyttömyyseläkemaksun arvioidaan kasvavan 40 753 €.
Lähde: Kevan Avaintiedot (19.2.2026).
Työhyvinvoinnin edistäminen
Henkilöstön työhyvinvoinnin edistäminen on osa kaupungin strategiaa. Keskeisiä painopistealueita ovat olleet tiedolla johtaminen ja sitä tukevat sovellukset, johdon ja esihenkilöiden osaamisen kehittäminen sekä kaupunkitasoisten toimintamallien ja ohjeiden kehittäminen. Toimenpiteitä on toteutettu sisäisen kehittämistoiminnan, tiiviin työterveysyhteistyön sekä hanke- ja kehittämiskumppanuuksien kautta.
Vuonna 2025 Kuopion kaupungin keskeisiä kumppaneita työkyvyn tuen ja työhyvinvoinnin edistämisessä olivat työterveyshuollon lisäksi Keva ja Työterveyslaitos. Kaupunki osallistui Työterveyslaitoksen Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä -tutkimushankkeeseen, ja Kevan kanssa toteutettiin kaupunkitasoiset työhyvinvointi- ja esihenkilökyselyt sekä työkyvyn tuen ja kuntoutuksen toimenpiteitä. Lisäksi henkilöstölle viestittiin Keva:n Kestävä ura ‑puhelinsovelluksesta, joka tarjoaa työkykyä ja työssä jaksamista tukevia oppimissisältöjä.
Kuopion kaupunki osallistui Humanistisen ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä toteutettavaan Mieliteko 2.0 -hankkeeseen. Kuopion kaupungin osahankkeen kautta henkilöstölle tarjottiin ennaltaehkäisevää Työ ja mielen hyvinvoinnin muutosvalmennusta. Vuonna 2025 valmennukseen osallistui Nuorisopalvelujen sekä Musiikkikeskuksen henkilöstöä, ja syksyllä toteutettiin oma valmennuskokonaisuutensa Pitäjäraadin luottamushenkilöille. Lisäksi hanke oli mukana kesätyöntekijöille järjestetyssä kesäharjoittelijoiden perehdytystilaisuudessa.
Vuonna 2008 käynnistynyt työhyvinvointiparitoiminta jatkui vuonna 2025 suunnitellusti. Työhyvinvointiparin muodostavat lähiesihenkilö ja työntekijöiden keskuudestaan valitsema edustaja, jotka yhdessä toimivat yksikössään työhyvinvoinnin asiantuntijoina. Toiminnan tavoitteena on tehostaa työyksiköiden työhyvinvointitoimintaa, parantaa laatua ja lisätä työsuojelun monipuolisuutta. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja sitä tehdään oman toimen ohella. Työhyvinvointipareille järjestetään vuosittain koulutusta.
Työhyvinvointimääräraha
Kuopion kaupungin valtuusto on myöntänyt vuodelle 2025 yhteensä 60 000 € kohdennettavaksi työhyvinvointiin.
Työhyvinvointimääräraha kohdennettiin vuonna 2025 työnohjaukseen. Hakemuksia tuli yhteensä 31 kappaletta ja näistä hakemuksista työhyvinvointimäärärahaa sai 28 hakijaa. Hakemuksia oli yhteensä 97 780 euron edestä. Moniammatillinen työryhmä käsitteli jokaisen hakemuksen ja perustelut huolella. Työhyvinvoinnin edistämisen työryhmässä olivat työsuojeluvaltuutettu, työyhteisöasiantuntija, työsuojelupäällikkö, pääluottamusedustaja sekä Järviseudun työterveyshuollon palvelupäällikkö.
Työhyvinvointimäärärahaa myönnettiin kesäkuussa hakemusten perusteella 46 000 euroa. Päätöksiä tehdessä työryhmä noudatti periaatteina ensisijaisuus, tarpeellisuus ja alueellisuus.
Työryhmä huomioi päätöksiä tehdessään seuraavat näkökulmat:
- sairauspoissaolot kasvaneet tai pysyneet pitkään huolestuttavalla tasolla
- työsuojelussa tai työterveydessä herännyt huoli
- työyksikön työhyvinvointikyselyssä ja/tai -suunnitelmassa on noussut esiin työnohjauksen tarve.
Työhyvinvointimääräraha jakautui palvelualueittain:
- Elinvoima- ja konsernipalvelut 700€
- Kaupunkiympäristön palvelualue 700€
- Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 9000€
- Kasvun ja oppimisen palvelualue 35 600€
- Opetus ja lukio 27 400€ ja varhaiskasvatus 8200€
Vuonna 2025 kaikki työhyvinvointiin kohdennettu määräraha ei tullut käytetyksi, koska yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa ei toteutettu. Määrärahasta oli myös varattu osa äkilliseen työnohjaustarpeeseen myöhemmin jaettavaksi, jota ei ollut tarve toteuttaa.
Työnohjaus työhyvinvoinnin tukena
Kuopion kaupunki on mukana työnohjausten, ammatillisten jälkipuintien ja työyhteisösovittelujen hankintaa koskevassa puitejärjestelyssä, jonka kautta tarjolla on 66 palveluntoimittajaa. Puitesopimuksella sekä hankitulla ToRek-työnohjausjärjestelmällä edistettiin työyksiköiden mahdollisuutta löytää tarpeisiinsa sopiva työnohjaaja ja siten tuettiin työyhteisöjen toiminnan kehittämistä ja työhyvinvointia. Järjestelmä tarjoaa myös kaupunkitasoisesti ajantasaista tietoa työnohjauksien toteutumisesta. Vuonna 2025 ToRekin kautta käynnistettiin 23 työnohjausprosessia, joista kolme (3) oli yksilö-, 16 ryhmä- ja neljä (4) työyhteisötyönohjauksia. Työnohjauksiin osallistui 128 henkilöä.
Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä (HYMY) -tutkimushanke
Kuopion kaupunki osallistui Työterveyslaitoksen Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä (HYMY) -tutkimushankkeeseen vuosina 2023–2025. Hankkeessa tuotettiin uutta tietoa lähi-, hybridi- ja etätyön vaikutuksista työhyvinvointiin, sosiaalisiin voimavaroihin ja työtoimintaan. Vuonna 2025 hankkeen tuloksista viestittiin ja niitä käsiteltiin eri yhteyksissä. Kuopion kaupunki toi esiin omia kokemuksiaan tutkimushankkeen päätösseminaarissa. Tutkimustuloksia hyödynnettiin myös päivitetyn etätyöohjeen laadinnassa.
Voit lukea lisää hankkeesta täältä: Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä (HYMY) | Työterveyslaitos (ttl.fi)
“On tärkeää muistaa, että tutkimusten mukaan työ ennemmin tuottaa hyvinvointia kuin nakertaisi sitä. Vaikka työ myös kuormittaa, parhaimmillaan se myös mahdollistaa yhteisöllisyyttä, osaamisen käyttämistä, uuden oppimista ja onnistumisen kokemuksia. Tuoreet tutkimustuloksemme kertovat, että näin tapahtuu erityisesti Kuopion kaupungilla – hienoja tuloksia!”
Erikoistutkija Janne Kaltiainen, TyöterveyslaitosTyösuojelu
Työsuojelun yhteistoiminta on säädetty lailla: Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/ 2006). Edellä mainitun työsuojelun valvontalain mukaan yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja tehdä mahdolliseksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn.
Kuopion kaupungin päihdeohjelma päivitettiin vuonna 2025.
Työsuojelun toiminta jakautuu neljän vuoden toimikausiin. Työsuojelun toimikausi 2022-2025 päättyi. Vuoden lopulla järjestettiin työsuojeluvaltuutettujen vaali ja ilmoittautuminen työsuojelutoimikuntiin tulevalle työsuojelun toimintakaudelle 2026-2029.
Työsuojeluvaltuutetut
Kuopion kaupungilla toimii neljä päätoimista työsuojeluvaltuutettua ja yksi työsuojeluvaltuutettu edustaa esi- ja toimihenkilöitä osittaisella työajanvapautuksella. Työsuojeluvaltuutettujen keskeiset tehtävät koskevat tulevat työturvallisuuslaista. Kuopion kaupungilla on neljä päätoimista ja yksi osa-aikainen työsuojeluvaltuutettu. Työsuojeluvaltuutetut osallistuvat työpaikkakokouksiin sekä yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa. Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluu erilaisten tapahtumien ja koulutusten järjestäminen. Työsuojeluvaltuutetut järjestävät työhyvinvointiparikoulutukset kaksi kertaa vuodessa.
Työsuojeluvaltuutetut ovat työssään jäseniä kaupungin yhteistyötoimikunnassa, henkilökuntaneuvostossa, oman palvelualueen työsuojelutoimikunnissa ja työsuojeluryhmässä.
Työsuojeluvaltuutetut toimivat henkilöstön edustajina erilaisissa työryhmissä henkilöstön edustajina. Näitä ovat esimerkiksi sisäilmaryhmä, työterveyden operatiivinen tilaajapalaveri sekä yhteistoiminnallisissa työryhmissä.
Työsuojelutoimikunnat
Työsuojelutoimikunnassa käsitellään työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn liittyviä asioita. Jokaisella neljällä (4) palvelualueella on oma työsuojelutoimikunta, mutta Kasvun ja oppimisen palvelualueen työsuojelutoimikunta on jaettu kahteen osaan. Työsuojelutoimikunnat kokoontuvat vähintään neljä kertaa vuodessa.
Työsuojelutoimikuntiin kuuluu jäseninä henkilöstön edustajia, työnantajien edustajia, työsuojelun edustajia sekä työterveyden edustajia. Toimikunnan kokoonpano ja jäsenet määritellään työsuojeluvaalien yhteydessä.
Työsuojelutoimikunnan kokouksissa käydään läpi työnantajan ja työntekijöiden esiin tuomia työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyviä ajankohtaisia asioita. Kokouksissa säännöllisesti käsitellään palvelualueen sairauspoissaolot, Wpro -työturvallisuuspoikkeamailmoitukset, työturvallisuutta koskeva tiedottaminen, lakimuutokset sekä käsitellään ohjeisiin tehdyt muutokset. Työsuojelutoimikunnan keskeisenä tehtävänä on tehdä esityksiä työolojen, työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden kehittämiseksi, seurata työsuojelun toimintaohjelman ja työterveyshuollon toteutumista. Työsuojelutoimikunnan tehtävänä on myös tehdä esityksiä työsuojelukoulutuksen, työnopastuksen ja perehdyttämisen järjestämiseksi ja osallistua työkykyä ylläpitävän toiminnan järjestämiseen. Työsuojelutoimikunta tiedottaa palvelualuetta omasta toiminnastaan valitsemallaan tavalla.
Vuonna 2025 työsuojelutoimikunnissa käsiteltyjä aiheita olivat esimerkiksi: työsuojelun toimintaohjelma ja työsuojelutoiminnan tehostaminen, sattuneet työtapaturmat, sairauspoissaolotilastot sekä sisäilmaryhmien toimintaa. Työsuojelutoimikunnissa käsiteltiin myös tehtyjä kyselyitä ja tutkimuksia sekä käytiin läpi työsuojeluun liittyvää koulutustarjontaa.
Työturvallisuusjärjestelmä
Työssä sattuneet työtapaturmat, läheltä piti -tilanteiden sekä haittojen ja vaarojen arvioinnit täytetään Wpro- työturvallisuusjärjestelmään. Wpro-työturvallisuusjärjestelmä on käytössä kaikissa kaupungin yksiköissä. Wpro järjestelmään ilmoitetaan työtapaturmat, turvallisuushavainnot, läheltä piti tilanteet, sisäilmahavainnot sekä tehdään yksiköittäin haittojen ja vaarojen arvioinnit.
Wpro -työturvallisuusjärjestelmän tapahtumia kirjattiin vuonna 2025 yhteensä 1283 (vuonna 2024 yhteensä 1132 kpl). Näistä ilmoituksista läheltä piti/ uhkatilanteina raportoitiin 234 tapausta (vuonna 2024 yhteensä 198), Turvallisuushavaintoina raportoitiin 45 tapausta (vuonna 2024 yhteensä 31) ja työtapaturmia /uhkatilanteita 1004 tapausta (vuonna 2024 yhteensä 903).
Työturvallisuutta koskevissa riskienarvioinneissa ja työterveyshuollon työpaikkaselvityksissä erityistä huomiota kiinnitettiin työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistamiseen. Vuoden 2025 aikana yksiköissä päivitettiin 87 kpl haittojen ja vaarojen arviointia (vuonna 2024 yht. 88). Haittojen ja vaarojen arviointeihin tehtiin laaja selvitystyö vuonna 2024 ja vuonna 2025 otettiin käyttöön työn vaarojen ja haittojen raportointityökalu.
Taulukossa yläpuolella on esitetty kaikki vuosina 2023–2025 ilmoitetut Wpro- työturvallisuusjärjestelmän ilmoitukset.
Ilmoitettujen tapausten määrä verrattuna edelliseen vuoteen on noussut noin 15 %.
Taulukossa on Wpro- järjestelmän tietojen mukaan esitetty seitsemän (7) vuoden 2025 eniten ilmoitettua kategoriaa poikkeamailmoituksista.
Yleisin syy ilmoittamiseen vuonna 2025 oli uhka- ja väkivaltatilanteet yhteensä 714 ilmoitusta (vuonna 2024 yhteensä 614 kpl). Putoaminen, kaatuminen tai muu vastaava oli merkitty syyksi 283 ilmoituksessa (vuonna 2024 yhteensä 220 kpl). Tämä ryhmä on eniten poissaoloja aiheuttanut syy. Äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen oli syynä 77 kertaa (vuonna 2024 yhteensä 69 kpl). Liikkuvan aiheuttajan osuma tai törmäys oli ilmoituksen syynä yhteensä 75 kertaa (vuonna 2024 yhteensä 77 kpl). Työhön liittyviä liikenneonnettomuuksia raportoitiin 20 kpl (vuonna 2024 yhteensä 27 kpl).
Uhka ja väkivalta tapauksia on mahdollista tarkentaa ilmoitusta lisäkuvauksella. Eniten väkivaltatapauksina ilmoitettiin raapiminen, pureminen, sylkeminen ja lyöminen. Seuraavaksi eniten ilmoitettiin esineiden rikkomisia ja heittämisiä sekä erilaisia sanallisia uhkauksia ja solvauksia.
Taulukossa on esitetty kaikki Wpro-työturvallisuusjärjestelmästä vuoden 2025 poikkeamailmoitukset/ työtapaturma- ja väkivaltatilanteet syyn mukaan eriteltynä.
Taulukossa on esitetty vakuutusyhtiön käsittelemien tapausten lukumäärät vuosina 2023–2025.
Vakuutusyhtiölle tehtiin ilmoituksia vuonna 2025 yhteensä 233 kpl. Vuonna 2024 ilmoituksia oli tehty yhteensä 228 kpl ja vuonna 2023 ilmoituksia oli tehty yhteensä 180 kpl.
Vakavia tapahtumia ilmoitettiin 83 kappaletta, joista tutkittiin yksi ja 82 palautettiin yksiköihin käsiteltäväksi (vuonna 2024 ilmoitettiin 43 kappaletta, joista tutkittiin kaksi ja 41 palautettiin yksiköihin käsiteltäväksi). Palautus oli mahdollista tehdä, koska ilmoitukset ovat olleet mahdollisia käsitellä yksikön henkilöstön ja esihenkilön toimesta.
Ilmoitusten kasvua selittää kouluilta tulleet ilmoitukset väkivaltaisesti käyttäytyneistä oppilaista. Työsuojelutoimijat ovat olleet tarvittaessa mukana asian käsittelyssä. Vakavien työtapaturmien tutkinta voidaan tehdä yhdessä viranomaisten kanssa.