Vuoden 2025 tunnuslukuja
Tunnusluvut osioon on koottu tietoja henkilöstöä kuvaavista tunnusluvuista muun muassa henkilötyövuosien määrästä, henkilöstön ikärakenteesta, vakinaisen henkilöstön vaihtuvuudesta, sairauspoissaoloista sekä eläköitymisestä.
Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus
Koulutuksiin osallistujamäärät ja koulutuspäivät
Henkilötyövuodet
Vuonna 2025 henkilötyövuosien määrä oli 3537 henkilötyövuotta. Edelliseen vuoteen verrattuna vähennystä on kaksi (2) henkilötyövuotta.
Henkilötyövuodet vähenivät Elinvoima- ja konsernipalvelujen (- 17 htv), Kaupunkiympäristön (- 17 htv), Hyvinvoinnin edistämisen (- 4 htv) sekä Kasvun ja oppimisen (- 81 htv) palvelualueilla ja Tilapalveluissa (- 3 htv) verrattuna vuoteen 2024. Ydinkaupungin henkilöstö väheni 119 henkilötyövuotta. Vuoden 2025 alussa siirtyi TE-uudistuksen vuoksi valtiolta liikkeenluovutuksella henkilöstöä Työllisyysalueelle, josta henkilötyövuosiin tuli kasvua (+145 htv).
Talousarviossa varauduttiin kaupunkitasoisesti 3585 henkilötyövuoteen. Henkilöstösuunnitelma alittui 76 henkilötyövuodella (toteuma 98 %). Suunnitelmat poikkesivat eniten Työllisyysalueella (- 22,9 htv), koska alkuvuodesta käytiin Työllisyyspalvelua koskevat yhteystoimintaneuvottelut.
Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella (- 20,1 htv) toteuma on suunnitelmaa pienempi, koska suunnitelma ja toteuma on laskettu eri periaatteilla ja siten suunnitelma on ollut ylimitoitettu. Talouden tasapainottamisen toimenpiteenä on viivästetty muutamia rekrytointeja.
Henkilöstömäärä 31.12.2025
Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2025 lopussa 3713 henkilöä. Tämän lisäksi sivutoimista henkilöstöä oli vuoden 2025 lopussa 234 henkilöä. Sivutoimista henkilöstöä on pääasiassa kansalaisopistossa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja kaupunginteatterissa. Vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstömäärästä on 84,8 %.
Ikärakenne
Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,7 vuotta. Keski-ikä on noussut edellisestä vuodesta 0,1 vuotta. Suurin ikäryhmä oli 55–59-vuotiaat. Siihen kuului 526 vakinaista henkilöä eli 17 % vakinaisesta henkilöstöstä. Alle 30 -vuotiaiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli 4 % eli 132 henkilöä.
Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus
Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus vuonna 2025 oli 4,8 %. Kaupungin palveluksesta irtisanoutui 60 työntekijää ja eläkkeelle jäi 82 työntekijää. Kymmenen henkilön palvelussuhde päättyi muista syistä.
Vuoden 2025 alussa siirtyi TE-uudistuksen vuoksi liikkeenluovutuksella valtiolta n. 140 henkilöä Kuopion kaupungin Työllisyysalueelle.
Vuonna 2025 työpaikkoja oli avoinna 488, näistä virkoja oli 137 (48 %) ja tehtäviä 146 (52 %). Työpaikosta vakinaisia oli 161 (57 %) ja määräaikaisia 122 (43 %). Hakemuksia avoimiin tehtäviin saatiin 10 805 kpl, joka on 21,8 kpl / avoin tehtävä.
Eläköityminen
Vuonna 2025 täydelle eläkkeelle kaupungin palveluksesta jäi 73 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle jäi 70 henkilöä ja täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle kolme (3) henkilölle. Määräaikaisella kuntoutustuella oli 13 henkilöä. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 60,6 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 64,9 vuotta, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 62,2 vuotta ja täydelle kuntoutustuelle siirtyneiden keski-ikä oli 49 vuotta. Vuonna 2025 vanhuuseläkkeen alaikärajan saavuttivat vuonna 19560–1961 syntyneet.
Kevan eläköitymisennusteen mukaan suurimmat poistumat ammattiryhmittäin ovat viiden seuraavan vuoden aikana (2026–2030): lastenhoitajat 92 (13 % ammattinimikkeestä), hallinnon ja elinkeinojen kehittämisen erityisasiantuntijat 54 (14,25 %), lastentarhanopettajat 47 (10 %), koulunkäyntiavustajat 44 (16 %), luokanopettajat 42 (12,5 %), peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajat 38 (6,9 %), erityisopettajat 20 (12 %) ja yleissihteerit 28 (25,4 %).
Terveysperusteiset poissaolot
Terveysperusteisten poissaolojen (sairaus- ja tapaturmapoissaolot) määrä laski 0,4 päivää/ henkilötyövuosi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2025 terveysperusteisia poissaoloja oli 15,6 päivää henkilötyövuotta kohden. Kaikkiaan sairauspoissaoloja oli 166 henkilötyövuotta eli 4,7 % henkilötyövuosien määrästä. Vuonna 2025 terveysperusteisten poissaolojen välittömät kustannukset olivat 5,4 milj.€ eli 3,3 % palkoista (Keva.fi/Avaintiedot). Kustannukset ovat alentuneet 30 000 euroa (- 0,1 prosenttiyksikköä) edellisestä vuodesta. Kustannukset koostuvat palkoista, jotka on maksettu tekemättömistä työtunneista. Niissä on huomioitu Kelan maksamat sairauspäivärahat. Lukuun ei sisälly välillisiä kustannuksia, kuten esimerkiksi sijaisten palkkoja.
Palvelualueittain tarkasteltuna terveysperusteiset poissaolot henkilötyövuotta kohden alenivat Kasvun ja oppimisen ja Elinvoima- ja konsernipalvelujen palvelualueilla sekä Tilapalveluissa. Hyvinvoinnin edistämisen ja Kaupunkiympäristön palvelualueilla poissaolot hieman kasvoivat. Eniten terveysperusteisia poissaoloja oli Työllisyysalueella (19,8 pv/htv).
Kaupungin linjauksen mukaan esihenkilöllä on oikeus hyväksyä sairauspoissaoloja työntekijän omalla ilmoituksella enintään viisi (5) kalenteripäivää. Esihenkilön luvalla myönnettyjä sairauspoissaoloja oli vuonna 2025 noin 14 200 päivää.
Kuopion kaupungissa terveysperusteiset poissaolot painottuvat lyhyisiin 1–7 päivän poissaoloihin. Toiseksi eniten on 8–29 päivän poissaoloja.
Sairauspoissaolon palkallisuus määräytyy virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Viranhaltijalla/ työntekijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus tietyin edellytyksin palkalliseen sairauspoissaoloon 120 kalenteripäivän ajalta. Työtapaturmatilanteissa oikeus palkalliseen sairauspoissaoloon on yhteensä 240 kalenteripäivän ajalta. Sairauspoissaolon ajalta ei makseta palkkaa kyseessä olevana kalenterivuonna edellä mainittujen aikarajojen täytyttyä ja poissaolot ovat siten palkattomia.
Korvaava työ
Korvaavan työn toimintamalli otettiin käyttöön 1.3.2019. Toimintamallin tarkoituksena on edistää ja tukea kaupungin henkilöstön työkykyä sekä lisätä tuottavuutta ja työhyvinvointia. Korvaavan työn toimintamallissa tavoitteena on siirtyä sairauskeskeisestä ajattelusta työkykykeskeiseen ajatteluun.
Korvaavaa työtä voidaan tarjota sairausloman sijasta omassa tai muussa kaupungin työyksikössä. Korvaavan työn kesto voi olla yhdestä päivästä kahdeksaan viikkoon. Palkkaus pysyy tällä ajalla samana eivätkä palkalliset sairauslomapäivät kulu korvaavaa työtä tekemällä. Korvaavan työn järjestely perustuu aina työntekijän vapaaehtoisuuteen.
Korvaavan työn toteutustapoja ovat työ omassa yksikössä, työ muussa työyksikössä, työ etätyönä ja työ lyhennettynä työaikana. Vuonna 2025 korvaava työtä tehtiin yhteensä 214 päivää vähemmän kuin vuonna 2024.
Koulutuksiin osallistujamäärät ja koulutuspäivät
Kaupungin henkilöstöstä 2380 henkilöä osallistui koulutuksiin. Vakinaisesta henkilöstöstä osallistui koulutuksiin 75,6 %. Palkallisia koulutuspäiviä oli yhteensä 5273 (1 koulutuspäivä = 6 tuntia). Koulutuksiin osallistuneet osallistuivat keskimäärin neljään (4) koulutukseen. Kuopion kaupungin keskitettyjä koulutuksia ja valmennuksia oli yhteensä 148 kpl. Keskitettyyn koulutukseen osallistui 1181 henkilöä, näistä 1062 oli vakinaista henkilöstöä.
Keskeiset tunnusluvut
