Savolaisuus kumpuaa historiasta

"Lupsakka, sukkela savon viäntäjä" lienee tyypillinen kuopiolaisista iskostunut mielikuva. Perinteikäs savolaisuus kuuluukin Kuopioon. Tämän päivän kuopiolainen on kuitenkin myös aikaansa seuraava, kansainvälisen kaupungin aktiivinen asukas. Vanha ja uusi yhdistyvät kuopiolaisissa sulavasti.

Savolaiselle luonteelle on pohjansa historiassa. Savolaiset ovat aikoinaan asettuneet Suomen synkkään korpeen, viljelleet kivikkoista maata ja hangoitelleet venäläisten hyökkäyksiä vastaan. Noilta ajoilta lienee siis jo perujaan tunnettu savolainen sitkeys ja raivaajahenki sekä "viäräleukaisuus" ja rento asenne elämään, jotka auttoivat selviytymään eteenpäin karuissa olosuhteissa.

Savolaisten heimo muodostui noin tuhat vuotta sitten idästä tulleista karjalaisista ja lännestä saapuneista hämäläisistä. Noista aineksista syntyi omaleimainen savolainen kulttuuri, jolle kehittyi myös oma murteensa, josta muodostui vahvasti omaa identiteettiä korostava ominaisuus.

Savolaisuudessa yhdistyvät perinteet ja nykyaika

Vahva savolainen identiteetti näkyy ja kuuluu nyky-Kuopiossakin. Savon-mafiasta on tullut jo legenda ja omaa savolaista perinnettä arvostetaan ja halutaan vaalia. Torin tienoilla ei voi olla kuulematta "immeisten" selittävän vanhaan tuttuun tyyliin, kuinka "tuo voep ollakkii tai voep tuo ollakkii ettei ookkaa".

Savolaiseen perinteeseen sopeutuu Kuopiossa kuitenkin joustavasti myös moderni, uuden teknologian tuoma kehitys ja kaupungin kansainvälistyminen. Uudenlainen kulttuuri ja elintapa sekä perinteinen savolaisuus muodostavat Kuopiossa hyvän, toimivan yhdistelmän.

Korkea koulutustaso ja naisvaltainen väestö

Väkiluvulla mitattuna Kuopio on Suomen 9. suurin kaupunki. Kuopion kaupungissa on noin 97.000 asukasta. Naisten osuus väestöstä on 52 %, ulkomaan kansalaisia on 1,6 %. Keskeisellä kaupunkialueella asuu 88 % ja maaseutualueilla 12 % kuopiolaisista. Väestön keski-ikä on noin 40 vuotta, joka on hieman koko maan keskimääräistä nuorempi.

Kuopiolaisten koulutustaso on korkea. 15 vuotta täyttäneistä kuopiolaisista 71,7 % on suorittanut vähintään keskiasteen tutkinnon (koko maa 65,5 %).  Vuonna 2008 peruskoulun päättäneistä sijoittui 52,1 % lukiokoulutukseen, 38,1 ammatillisiin ja 9,8 % ei jatkanut tutkintotavoitteista opiskelua. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus on vähän pienempi kuin koko maassa (7,6 %), mutta suurten kaupunkien keskitasoa.