Luonto hyvinvoinnin ja onnellisuuden lähteenä
Suomalaiset ovat kautta aikojen pitäneet metsiä henkisyyden ja ihmisyyden suojana. Jo suomalainen muinaisuskonto tunnusti metsien mystisen voiman. Luonto vaikuttaa monin tavoin hyvinvointiin.
Luonnossa verenpaine laskee, stressi hälvenee ja näyttöpäätteistä väsyneet silmät elpyvät. Suomalainen luonto on turvallinen ja vaikka metsäalueet ovat suuria, johtavat niihin hyvin merkityt polut. Luontoon on mahdollista lähteä myös eräoppaan opastamana.
Luonnon vaikutuksia hyvinvointiin on tutkittu myös tieteellisesti. Filosofian maisteri Tytti Pasanen Tampereen yliopistolta on tehnyt väitöskirjan, joka osoittaa liikuntaympäristöllä olevan merkitystä hyvinvoinnin kannalta.
– Mitä useammin ihminen liikkuu luontoympäristöissä, sitä parempaa on hänen psyykkinen hyvinvointinsa. Stressaantuneet arvioivat hyötyvänsä luontoliikunnasta eniten, Pasanen kertoo.
Merkitystä on myös sillä, mihin huomio luontokäyntien aikana kiinnittyy. Keskittyminen omiin ajatuksiin ja tuntemuksiin, omaan tekemiseen sekä ympäröivään luontoon olivat kaikki yhteydessä parempaan mielialaan luontokäynnin jälkeen.
Pasanen arvioi stressaantuneiden ajan olevan kortilla, joten helppo pääsy luontoon tulisi taata myös tiiviimmin rakennetuissa asuinympäristöissä. Kuopiossa tämä on huomioitu ja rakennetun ympäristönkin äärellä on mahdollista päästä virkistymään luontoon.
Kuopion kaupunki on saanut vuonna 2017 kansallisen kaupunkipuiston statuksen alueelle, joka kattaa suurimmaksi osaksi Etelä-Kallaveden saaristoa, kaupungin puistoalueita ja eri aikakausien rakennuksia. Kuopion kansallinen kaupunkipuisto on pinta-alaltaan Suomen suurin, saaristoineen 7300 hehtaaria. Alueella on merkittäviä lintujen suojelualueita, geologisia muodostumia, virkistys- ja retkeilyalueita sekä kaupungin omistamia vesialueita.
Kaupunkipuisto houkuttelee luontoon
Luonto on ollut Kuopiossa jopa vuosisatoja henkisen terveyden ja liikunnan harrastamisen lähde sekä elinkeinon mahdollistaja. Yleiskaavapäällikkö Heli Laurinen Kuopion kaupungilta arvioi luontokohteiden tulevan paremmin ihmisten tietoon nyt, kun alueella on arvonimi.
Kansalliset kaupunkipuistot ovat näyteikkunoita Suomen luontoon ja kehityksen vaiheisiin. Kuopion erityispiirre on sisävesisaariston kaupungin kasvutarina Kallaveden syleilyssä.
– Kuopion kaupunkipuiston saaristo luo hyvät puitteet marjastamiselle, kalastamiselle, melonnalle ja muulle virkistymiselle, Laurinen kertoo.
Saariston lisäksi Kuopion kaupunkipuistoon kuuluu 24 hehtaaria puistoalueita, joiden reunalla näkyy kerroksia kaupungin kehitystarinasta, kuten tori, puukasarmit, korttelimuseo ja kirkko. Kansallisen kaupunkipuiston aluerajaus ruutukaava-alueen sisällä on keskeisten tori- ja puistoalueiden helminauha.
– Tutkimuksissa on todistettu, että jo pienilläkin viheralueilla on hyvinvointivaikutuksia. Kaupunkipuiston statuksen tuella pystytään vaalimaan sitäkin puolta kaupunkirakenteen tiivistymispaineessa, Laurinen toteaa.
Kaupunkipuisto on osa kansallisten kaupunkipuistojen verkostoa Suomessa. Verkoston yhdeksän kaupungin yhteinen tavoite on innostaa ihmiset tutustumaan verkoston kohteisiin ja havaitsemaan sitä kautta maamme ainutlaatuisuus.
Luonto hyvän elämän tekijänä
Saaristossa sijaitsevien kaupungin virkistystukikohtien sijainti perustuu hyvin pitkälti siihen, että alueella on jo pitkään harjoitettu kalastusta ja vietetty saaristossa öitä. Kaupunki huolehtii virkistystukikohtien ylläpidosta, joten luontoon nuotion äärelle on helppo päästä.
– Kuopion alueella on myös poikkeuksellisen paljon merkittyjä latu- ja vaellusreittejä ja luontopolkuja, jotka madaltavat kynnystä lähteä luontoon, kansalaistoiminnan palveluiden päällikkö Kati Vähäsarja Kuopion kaupungilta iloitsee.
Vähäsarja pitää kuopiolaisia onnekkaassa asemassa, että täällä on jokaisesta kaupunginosasta helppo päästä veden ja metsän äärelle.
Kuopiolaiset asukkaat pitävätkin luontoa keskeisenä hyvän elämän tekijänä. Luonto on suosittu liikkumispaikka, ja hyvät luonnossa liikkumisen mahdollisuudet tuottavat elämisen laatua arkeen. Lisäksi luonnolla on merkittävä vaikutus psyykkiselle hyvinvoinnille.
– Kun luontoa suojellaan, suojellaan myös ihmisten hyvinvointia, Vähäsarja arvioi.
Metsäjoogaa ja luonnonrauhaa
Kuopiossa on lukuisia liikuntapaikkoja keskellä luontoa ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Luonto on puhdasta ja hiljaisuus jopa hämmentävää. Yksi tapa liikkua ja rauhoittua luonnossa on metsäjooga.
Metsäjooga toimii mielen, kehon ja luonnon liittona. Meditointia voi harrastaa esimerkiksi kaatuneiden puiden päällä tai rentoutua rinteessä korkean heinän seassa katsellen Kallaveden maisemia.
Joogan tarkoitus on rauhoittaa keho ja mieli, ja metsäjooga onkin joogaopettaja ja luonto-ohjaaja Johanna Remes-Koposen mielestäsiihen aivan täydellinen kombinaatio.
– Metsässä on paljon helpompi hellittää, kun mieli on jo valmiiksi rauhallinen. Jo pelkästään luonnossa liikkuminen laskee stressitasoja.
Nykyään Remes-Koponen asuu Skotlannissa ja kaipaa Suomen metsiin ja järvelle. Erityisesti hän kaipaa sitä hiljaisuutta ja tilaa, joka täällä vallitsee.
– Mikä mieletön arvo sillä on, että voit kävellä jäällä missä on silmänkantamattomiin valkeutta eikä näköpiirissä ole yhtään asutusta tai muita ihmisiä.
Metsässä jokainen voi pysähtyä haistelemaan ilmaa tai vaikkapa tunnustelemaan maata paljain jaloin. Rauhoittuminen luonnon äärellä on parasta elvyttävää tekemistä kiireiselle nykyihmiselle.
Teksti: Minna Akiola / Kuva: Vicente Serra
Artikkeli kirjoitettu Kuopio By Nature -lehteen – Tutustu tästä!
Lue Kuopio by Naturen verkkolehdet (Issuu.com)
