Vossikka on ollut osa Kuopion katukuvaa jo yli 170 vuotta

Kuopion kaupunki sai viisi vuotta sitten kansallisen kaupunkipuiston statuksen. Kansalliset kaupunkipuistot ovat näyteikkunoita Suomen luontoon ja kehityksen vaiheisiin. Yksi perinneilmiö Kuopiossa on jo yli 170 vuoden ajan ollut hevosvetoisten vuokra-ajureiden eli vossikoiden läsnäolo kaupungin katukuvassa ja puistoissa.

Kuopiossa on tiettävästi ollut saatavilla vossikkakyyditystä vuodesta 1809 alkaen, mutta ensimmäisen virallisen ajuriluvan vossikalle sai myllärin poika Abraham Rahikainen maistraatilta vuonna 1851. Rahikaista voi pitää Kuopion taksiliikenteen isoisänä.

Alussa ajurit olivat eräänlaisia hevosliikenteen sekatyöläisiä, joita kutsuttiin issikoiksi, isvossikoiksi tai vossikoiksi, ja niiden kuljettajia pika-ajureiksi. Ne ajoivat kaupungin sisäisten henkilö- ja tavarakuljetusten lisäksi myös kievarikyytejä.

Vossikoiden kulta-aika

Vossikoiden määrä oli suurimmillaan vuonna 1913, jolloin niitä oli 107. 1920-luku oli myös vossikoille hyvää aikaa, kaupunki kasvoi ja liikenne vilkastui. Varsinainen ammattiliikenne oli vuosikymmenen alkuvuosina vossikoiden harteilla.

Vossikat ajoivat pitkälti samanlaisia kyytejä, joita taksit ovat sittemmin ajaneet ja ajavat yhä: asiointimatkoja, ravintolakyytejä, sairaskyytejä, matkustajia asemalta ja satamasta sekä turisteja Puijolle. Yksi vossikkaliikenteen peruspilareista oli se, että kaupungin sydän eli tori ja sen liikenteelliset keskukset, satama ja rautatieasema, olivat kaukana toisistaan.

Helsingissä vuokra-auto alkoi jo ennen ensimmäistä maailmansotaa kaventaa pika-ajurien leipää. Kuopiossa näin ei vielä käynyt, kuopiolainen vossikkakuski istui tukevasti pukillaan vielä pitkään. Myöhemmin auto alkoi syrjäyttää pika-ajureita erityisesti kesäajan liikenteessä.

Autojen tulo hevosliikenteen joukkoon aiheutti hankaluuksia. Pika-ajurien keskuudessa niitä epäilemättä suurenneltiin, mutta ongelmat olivat kuitenkin todellisia: hevonen ei hetkessä sopeutunut paukkuvan, kolisevan ja käryävän automobiilin tuloon.

Vossikka on perinneilmiö Kuopiossa

Vaikka vossikoiden määrä 1920-luvun jälkeen jyrkästi vähenikin, oli niitä vielä 1960-luvun lopulla Kuopiossa muutamia toiminnassa. Vielä näihin päiviin saakka on vossikka ollut perinneilmiö Kuopion kesäisessä katukuvassa ja kavioiden kopse kuulunut kauas. Vossikan on voinut kohdata niin torin laidalla, Valkeisenlammen kävelyteillä, rännikaduilla, puistoissa kuin Väinölänniemelläkin.

Nyt vossikkatoiminta on vaarassa loppua, jos uutta jatkajaa toiminnalle ei löydy. Pika-ajuri Tapio Karhunen on hoitanut tehtävää suomenhevosruuna Kesäsateen kanssa jo kahdeksan vuoden ajan, mutta eläinlääkärin suosituksesta Kesäsade siirtyi tänä keväänä nauttimaan ansaituista eläkepäivistä. Satunnaisia tilauskuljetuksia lukuun ottamatta.

Valjakon edeltäjä oli Matti Niiranen hevosensa Kölin kanssa. Karhunen ja Niiranen tekivät ”vahdinvaihdosta” näyttävän performanssin vuonna 2013. Pika-ajurit olivat pukeutuneet vanhoihin kuljettajan varusteisiin, Kesäsade valjastettiin vaunun eteen ja Niiranen poistui näyttämöltä Kölin kanssa.

Karhunen on saanut avustusta toimintaansa kaupungilta ja perinyt kyyditettäviltä pienen maksun. Palkoille niillä ei hänen mukaansa ole päässyt, mutta heinät ja ylläpidon Kesäsateelle niillä on pystynyt järjestämään. Vossikkatoiminta on ollut Karhuselle kiva kesätyö, jossa tapaa mukavia ihmisiä. Erityisesti lasten ilo on jäänyt hänelle lähtemättömästi mieleen.

Iloisia perään huikkaajia on Karhusen mukaan riittänyt, kun kaksikko on ilmestynyt alkukesästä katukuvaan: ”On taas kesä tullut, kun olet täällä!”

Työnohessa saa nauttia luonnosta ja puistoista

Vossikalle on edelleen varattu paikka Kuopion kauppahallin nurkalta. Paikan on aikanaan määrännyt maistraatti. Samoin maistraatti määräsi pika-ajurien ajoneuvon, valjaiden ja ajuripuvun mallin. Ajureita koski aikoinaan myös hyvin tarkka ja tiukka Ajurein ohjesääntö, jonka määräsi maistraatti ja jonka noudattamista valvoi poliisi.

Vuonna 1906 ohjesäännössä määrättiin muun muassa näin: ”Pika-ajurin tulee siivosti kohdella jokaista, joka häntä ajoon käyttää, ja älköönkä hän suotta viivytelkö.” (13 §)

Vossikat ovat osa vanhaa kuopiolaista ajurikulttuuria, jota ovat arvostaneet monet kansankerrokset. 1800-luvun lopulla rakennetulla Kuopion kasarmialueella on näihin päiviin saakka sijainnut pika-ajurin käytössä oleva vaunuliiteri. Sieltä Karhunen ja Kesäsade ovat aloittaneet työteliäät päivänsä ja palanneet sinne illalla. Helteisinä päivinä siellä on ollut hyvä myös levähtää hetki ja tarvittaessa pestä hevonen ennen tilausajoja.

Karhusen mukaan parasta pika-ajurin työssä on hevosen kanssa tehtävä yhteistyö sekä se, että työn ohessa saa nauttia luonnosta ja puistoista. Siinä myös tapaa hienoja persoonia positiivisen asian äärellä. Karhunen toivoo, että toiminnalle löytyy jatkaja, jotta kuopiolainen vossikkaperinne onnistutaan säilyttämään.

Teksti: Minna Akiola
Kuvat: Vicente Serra / Kuopion kaupunki ja Kuopio-Tahko Markkinointi Oy

Lähteet:
– Tapio Karhusen haastattelu
– Mauranen, Tapani. TAKSI! Matka suomalaisen taksin historiaan, 1995. Suomen taksiliitto ry, joka on ollut myös Ajakee Pirssillä -teoksen lähteenä.
– Mauranen, Tapani. Ajakee Pirssillä! Kuopion taksiliikenteen historiaa, 1996. Kuopion taksiautoilijat ry.
– Yle Areena. Vossikat Kuopiossa 1967, 2014.
– Yle Areena. Vossikka oli Kuopiossa tien kuningas, 2014.
– Kuopion kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry. Kuopion Vossikka.