Kannanotto: Yhtenäinen ja tasapuolinen itäisen Suomen kehittäminen on koko Suomen etu

Kannanotto on lähetetty 30.9.2022  kansanedustajille, valtiosihteerityöryhmälle ja työ- ja elinkeinoministeriön, valtiovarainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, oikeinministeriön, maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön kansliapäälliköille.

Pitkittyneen kriisiajan (covid ja Venäjän hyökkäyssota) vaikutukset talouteen ja elinkeinoelämään ovat merkittävät, erityisesti Itä-Suomessa. Itäisessä Suomessa tervehdittiin ilolla Työ- ja elinkeinoministeriön päätöstä asettaa kesän alussa valtiosihteerityöryhmä selvittämään toimia, miten itäisen Suomen elinvoimaa vahvistetaan. Itäisen Suomen elinvoimaa lisäävien toimien tavoitteena on koko Suomen elinvoimasta ja kilpailukyvystä huolehtiminen. 

Pohjois-Savossa olemme pettyneitä valtiosihteerityöryhmän toimenpide- ja budjettiesityksien (vuodelle 2023 n. 56 M€) alueelliseen kohdistumiseen erityisesti liikennesektorilla, jälleen kerran. Vuosina 2004-2019 infrainvestoinnit (7 582 M€, liite 1) ovat keskittyneet Uudellemaalle ja Kymenlaaksoon (46,4 % osuus investoinneista) sekä Pohjois-Pohjanmaalle, Etelä-Karjalaan ja Varsinais-Suomeen. Kaikkien edellä mainittujen maakuntien osuus infrainvestointivaroista on 66,2 %. Tänä aikana Pohjois-Savon infrainvestointi osuus on vain 1,2 %! Pitkittyneen kriisin aikana tehdyt päätökset, vuoden 2020 elvytysvarat liikennesektorille (1,3 mrd €) ja vuosien 2021-2023 väyläverkon investointiohjelma suunnitelmat, eivät suuntaa ole juurikaan korjanneet. (Liite 1 infrainvestoinnit)

Valtiosihteerityöryhmä kokoontui 9 kertaa ja lisäksi sihteeristö piti työkokouksia. Työryhmä kuuli kokousten yhteydessä eri toimijatahoja. Kuitenkaan näiden kuultavien joukkoon ei kutsuttu Pohjois-Savon toimijoita. Herää kysymys, miksi itäisen Suomen yhtenäisyyttä halutaan heikentää ja Pohjois-Savoa ei tässä lueta kuuluvaksi itäiseen Suomeen, vaikka hyökkäyssodan vaikutukset kohdistuvat lyhyellä sekä pitkällä aikavälillä myös vahvasti Pohjois-Savoon. Tarkasteltaessa vientiä (EU:n sisämarkkinoiden ulkopuolelle) kauppakamarin vahvistamien alkuperätodistusten perusteella, Pohjois-Savon tärkein vientimaa on ollut Venäjä. Venäjän, Valko-Venäjän ja Ukrainan osuus viennistä on ollut lähes 20 % maakunnan viennistä. Tuotannon, viennin ja tuonnin lisäksi vaikutukset ulottuvat laajasti alihankintaketjuihin. 

Esitys lyhyen aikavälin nopeasta toimenpiteestä: Valtatie 5:n Leppävirta-Kuopio investointi käyntiin 

Elinkeinoelämä on pitkään edellyttänyt valtatie 5 pitkäjänteistä kehittämistä logistiikan sujuvuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Pelkästään 40 Pohjois-Savon veturiyritystä suunnitteli vuoden 2022 alussa seuraavan viiden vuoden investointien olevan 1.9 miljardia euroa. Tarvetta lisää akuutisti Saimaan kanavan rahdin siirtyminen kumipyörille, erityisesti valtatie 5:lle ja raiteille. Valtatie 5 Leppävirta-Kuopion tiesuunnitelma valmistuu vuonna 2023 ja infrahanke voidaan käynnistää vuonna 2024. Tällä välittömästi tehtävällä investoinnin periaatepäätöksellä osoitettaisiin kansallisille ja kansainvälisille investoijille, että Suomella halu ja kyky parantaa elinkeinoelämän kilpailukykyä, madaltaa maariskiä sekä mahdollistaa uusien investointien sijoittuminen Pohjois-Savoon ja laajemmalta Itä-Suomeen. 

Esitys pitkän aikavälin toimenpiteeksi: Kuopion kaupunki vetämään itäisen Suomen vision rakentamista

Järjestetyllä lausuntokierroksella eri maakuntien vahvuudet ja keihäänkärjet on hyvin tunnistettu (Liite 2 kauppakamarin lausunto). Itäisellä Suomella on merkittävät, osittain jopa hyödyntämättömät, liiketoimintamahdollisuudet kone-, energia- ja teknologiateollisuudessa, maa- ja metsätaloudessa sekä bio- ja kiertotaloudessa, kaivannaisteollisuudessa sekä matkailussa, terveysteknologiassa ja datataloudessa. Alueiden välisiä synergioita on huomattavasti ja Itä-Suomen eri toimijoiden tuloksellista yhtenäisyyttä sekä yhteistyötä voidaan kehittää näitä vahvuuksia voimistamalla. 

Valtiosihteerityöryhmä esitti loppuraportissaan, että itäiselle Suomelle on luotava yhteinen kehittämisvisio valtion ja alueiden tiiviissä yhteistyössä. Kuopion alueen kauppakamari esittää, että työ käynnistetään pikimmiten vahvassa yhteistyössä itäisen Suomen maakuntien toimijoiden kanssa. Kauppakamari esittää, että kehittämisvisiotyön puheenjohtajaksi kutsutaan Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen. Kaupunginjohtaja Pirhonen on ollut merkittävä sillanrakentaja muun muassa Itärata- ja Saimaa-ilmiö -hankkeissa. Puheenjohtajan lisäksi työryhmään tulee valita edustus kattavasti eripuolilta itäisestä Suomesta ja konkreettista operatiivista työtä tekevä asiantuntija. Elinkeinoelämä osallistuu mielellään työryhmätyöskentelyyn. 

Kunnioittaen, 

• Lasse Aho, toimitusjohtaja, Olvi Oyj 
• Petteri Heimonen, hallituksen varapuheenjohtaja, toimitusjohtaja PetterSteel Oy 
• Mika Heiskanen, toimitusjohtaja, Oy Carlson 
• Mikko Isotalo, toimitusjohtaja, Lujabetoni Oy 
• Kari Hämäläinen, Senior Vice President, Global Equipment Business Line, Normet Oy 
• Mikko Junttila, toimitusjohtaja, Osuuskauppa PeeÄssä 
• Antti Kettunen, managing director, ANDRITZ Warkaus Works Oy 
• Jyri Kuivala, hallituksen jäsen, toimitusjohtaja Savon kuljetus Oy 
• Jari Korhonen, toimitusjohtaja, Kalavapriikki Oy 
• Lasse Koskivuori, toimitusjohtaja, Istekki Oy 
• Ilkka Kylävainio, hallituksen puheenjohtaja, Teollisuusneuvos, Keitele Group 
• Mikko Laakkonen, Chairman of the Board, Hydroline Oy 
• Anssi Lehikoinen, toimitusjohtaja Osuuskunta KPY 
• Janne Lehtonen, toimitusjohtaja, Mellano Oy 
• Tommi Lehtonen, toimitusjohtaja, Junttan Oy 
• Ilpo Lukkarinen, toimitusjohtaja, Osuuskunta Maitosuomi 
• Marko Luokkanen, Paikallisjohtaja, Recovery & Power Division, Andritz Pulp & Paper 
• Toni Muukkonen, Tehtaanjohtaja, Valmet Technologies Oy / Juankosken tehdas 
• Siamäk Naghian, hallituksen varapuheenjohtaja, toimitusjohtaja Genelec Oy 
• Juho Nummela, toimitusjohtaja, Ponsse Oyj 
• Antti Nurmi, Managing Director, Regional General Manager EU, Discovery | Charles River 
• Esko Ovaskainen, toimitusjohtaja, Sepa Oy 
• Mikko Paananen, hallituksen jäsen, toimitusjohtaja OP Ylä-Savo 
• Johanna Pantsar, HR Director, FinVector 
• Jukka Pennanen, Chief Executive Officer, Cross Wrap Oy 
• Jere Penttilä, aluejohtaja (Itä-Suomi), Kesko Oyj 
• Janne Rahunen, toimitusjohtaja, Gebwell Ltd. 
• Ville Repo, toimitusjohtaja, Profile Vehicles Oy 
• Mika Rissanen, toimitusjohtaja, Kuopion Woodi Oy 
• Jere Räisänen, hallituksen puheenjohtaja, Kuopion alueen kauppakamari, hallituksen pj. Elcoline Group Oy 
• Jarmo Saastamoinen, hallituksen puheenjohtaja, RD Group Oy 
• Kaija Savolainen, toimitusjohtaja, Kuopion alueen kauppakamari 
• Arto Sutinen, toimitusjohtaja, Savon Voima Oyj 
• Tommi Taskinen, hallituksen jäsen, paikallisjohtaja Honeywell Oy 
• Pekka Vihma, hallituksen puheenjohtaja, TAHKOcom Oy 

Lisätietoja: 

Kuopion alueen kauppakamari, toimitusjohtaja Kaija Savolainen, p. 040 514 8784, kaija.savolainen@kuopiochamber.fi 

Kuopion alueen kauppakamari on liikkeellepaneva voima alueemme kasvulle ja elinvoimaisuudelle. Kauppakamarin yli 970 jäsentä Kuopion, Varkauden ja Ylä-Savon alueilta edustavat kattavasti Pohjois-Savon elinkeinoelämää.