Kaupunginjohtajien kannanotto: Valtakunnallisen Pelastusopiston tukeminen on kustannustehokkain ratkaisu pelastajapulaan

Pelastusopisto on valtion ylläpitämä sisäministeriön alainen valtakunnallinen oppilaitos ja valtion virasto. Sen tehtäviin kuluu Pelastusopistosta annetun lain (607/2006) 2 §:n mukaan antaa pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan ammatillista peruskoulutusta, pelastustoimen päällystön ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumiseen valmentavaa koulutusta sekä huolehtia osaltaan pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Lisäksi sille kuuluu eräitä kansainväliseen pelastustoimintaan kuuluvia tehtäviä. Pelastusopisto sijaitsee Kuopiossa, ja on tärkeä osa koko Suomen sisäistä turvallisuutta ja varautumista. Pelastusopiston koulutus- ja tutkimustoiminta tekee koko itäisestä Suomesta myös houkuttelevan osaajille ja opiskelijoille ja on tärkeä osa alueelle painottuvaa kokonaisturvallisuusosaamista.

Hallitus on esittänyt viime viikolla v. 2024 täydentävässä talousarvioesityksessä 1 miljoonan euron lisäystä pelastajakoulutukseen Helsingin kaupungin Pelastuskoululle. Valtakunnallinen Pelastusopisto ei ole saamassa lainkaan lisärahoitusta täydentävässä talousarvioesityksessä. Pelastajakoulutukseen oli myönnetty jo lokakuussa 3,5 miljoonaa euron lisärahoitus, josta 2,5 miljoonaa osoitettiin Pelastusopistolle ja miljoona Helsingin pelastuskoululle. Samalla on tapahtumassa myös periaatteellinen muutos, josta ei ole paljon puhuttu: valtio on ryhtymässä suoraan rahoittamaan Helsingin kaupungin omaa pelastuskoulua ohi tätä tehtävää valtakunnallisesti lain nojalla hoitavan Pelastusopiston.

Kun valtio keskittää toimintojaan ja kokoaa myös aluehallintoaan yhteen, miksi se on hajauttamassa pelastajakoulutusta? Pelastajapulassa kysymys on ollut rahoituksen riittämättömyydestä, jonka oikaiseminen olisi yleisen edun nimissä tehtävä vaikuttavimmalla tavalla. Ylen artikkelin 24.11.23 mukaan Pelastusopistossa yhden pelastajan koulutus maksaa vuodessa noin 14 000 euroa vähemmän kuin Helsingin pelastajakoulussa. Pelastusopiston toiminnan seurantatietojen v. 2022 mukaan sen keskeiset tulosmittarit ovat hyvät ja samoin hakijaluvut ammatillisten tutkintojen osalta. Hätäkeskuspäivystäjäkoulutukseen hakijoiden määrä oli erinomainen. Sopimushenkilöstön koulutuksen, varautumiskoulutuksen ja ammatillisen täydennyskoulutuksen palautteet taas osoittavat korkeaa tyytyväisyyttä opetuksen laatuun. Vahvistamalla valtakunnallisen Pelastusopiston resursseja voidaan vaikuttavasti vastata pelastajapulaan koko maassa, myös Helsingissä.

Pelastusopisto voi ja on järjestänytkin tarvittaessa myös alueellista koulutusta. Selvityksen arvoinen voisi myös olla malli, jossa Helsingin pelastuskoulu toimisi Pelastusopiston filiaalina. Näin vältettäisiin nyt synnytettävä sillisalaatti, jossa valtio alirahoittaa sen itsensä lailla perustamaa Pelastusopistoa ja kehittää sivuraidemallin, jolla se osoittaa suoraa budjettirahoitusta yhden kaupungin omalle koululle. Hallinnollinen malli, jota pelastajakoulutukseen ja sen rahoitukseen nyt rakennetaan, tulee olemaan oikeudellisesti ja taloudellisesti mielenkiintoinen. Sen perusteluita luetaan varmasti tarkasti pelastusalan, median ja valveutuneiden kansalaisten lisäksi toivottavasti myös valtion laillisuusvalvojissa. Hallitusohjelmassa todetaan, että koko Suomen mahdollisuuksia, elinvoimaisuutta ja huoltovarmuutta tulee edistää – miten tällainen toiminta osoittaa tuon tavoitteen toteen?

Järjestely herättää kysymyksiä myös siitä, mihin tällä lopulta pyritään. Onko valtion tavoite sittenkin keskittää – mutta piilotettujen polkujen kautta – lopulta Helsinkiin? Tähän voi viitata muun muassa Helsingin pelastuslaitoksen komentajan kommentti siitä, että viime viikon lisärahoituksen turvin Helsingin pelastuskoulu voi kouluttaa pelastajia ”nyt koko Suomen tarpeisiin”. Tähän saakka julkiset perustelut ovat olleet Helsingin, Uudenmaan ja Etelä-Suomen pelastajakoulutukset tarpeet.

Valtakunnallisen Pelastusopiston opetus on laadukasta, hakijamäärät riittävät ja oppilaitoksen infra harjoitusalueineen on yhteistyöllä ja julkisin varoin avulla saatu eurooppalaiselle huipputasolle. Kuopioon tullaan tänäkin päivänä harjoittelemaan myös Helsingin pelastajakoulusta ja muulta Euroopasta. Pelastuskoulutuksen valjastaminen tällaisessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa politiikan pelinappulaksi olisi luottamusta rapauttava teko hyvän hallinnon Suomessa.

Pelastajapula on koko Suomea koskettava vakava asia, ja sen ratkaiseminen tulisi mielestämme perustua parhaaseen osaamiseen ja vaikuttaviin ratkaisuihin. Menettelyllisesti valtiolta odotetaan johdonmukaisuutta ja hyvän hallinnon periaatteiden noudattamista, etenkin oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta.

Soile Lahti
Kuopion kaupunginjohtaja

Timo Koivisto
Jyväskylän kaupunginjohtaja

Jere Penttilä
Joensuun kaupunginjohtaja

Janne Kinnunen
Mikkelin kaupunginjohtaja

Jari Tolonen
Kajaanin kaupunginjohtaja