​​Kuopion kokonaispäästöt vähentyneet – kulutusperusteisessa hiilijalanjäljessä vielä petrattavaa​

Auringon valo metsässä

Kuopion kokonaispäästöt ovat vähentyneet vuoden 2022 loppuun mennessä vuoden 2007 tasosta noin 45 prosenttia, ja asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt noin 51 prosenttia. Kuopion tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Kulutusperusteiset päästöt olivat sen sijaan vuonna 2022 korkeammat kuin vuonna 2020. Tavoitteena on, että kulutusperäisen hiilijalanjälki saadaan puolitettua vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Kuopion kokonaispäästöt eli alueelliset päästöt

Kuopion kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2022 olivat yhteensä 612 800 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2-ekv*), ja asukaskohtaiset päästöt 5,0 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2-ekv) (kuva 1). Vähennystä päästöissä vuoden 2007 tasoon nähden on tullut noin 45 prosenttia, ja asukaskohtaisissa päästöissä noin 51 prosenttia. Kasvihuonekaasupäästöjen laskuun ovat vaikuttaneet erityisesti fossiilisten polttoaineiden käytön vähentyminen sekä puuperäisten polttoaineiden kasvanut osuus energiantuotannossa. Myös raskaan teollisuuden väheneminen on vaikuttanut merkittävästi päästöjen laskuun.

Vuonna 2022 Kuopion suurimmat päästöjen aiheuttajat olivat tieliikenne, teollisuus ja työkoneet sekä kaukolämpö (kuva 2). Kuopion tavoitteen mukaisesti päästöjen tulisi olla vuonna 2030 enintään 223 600 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2-ekv).

Kuopion kaupungin oman toiminnan päästöt ovat laskeneet noin 69 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2022, vaikka kuntaliitosten myötä kaupunki on kasvanut. Merkittävin oman toiminnan päästöjä aiheuttava sektori on rakennusten kaukolämmön kulutus, josta aiheutui 67 prosenttina kaupungin oman toiminnan päästöistä vuonna 2022.

Kuva 1. Kuopion kasvihuonekaasupäästöt (kt CO2-ekv) yhteensä ja asukasta kohden (t CO2-ekv) Kuopiossa vuosina 1990, 2006 ja 2008–2022 sisältäen teollisuuden päästöt (Tietolähde: Kuopion CO2-raportti 2024 / Sitowise) sekä tavoitteen mukainen päästövähennystarve vuoteen 2030.
Kuva 2. Kuopion kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen eri sektoreille vuonna 2022 (Lähde: Kuopion CO2-raportti 2024 / Sitowise).

Kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään säännöllisesti Sitowise Oy:n vuosittain tekemän CO2-raportin tulosten avulla. CO2-raportti kattaa pääsääntöisesti kunnan energiankulutuksesta ja jätehuol-losta aiheutuvat päästöt sekä muut kunnan maantieteellisellä alueella tapahtuvat päästöt. Alueellisissa päästölaskentamalleissa, kuten CO2-raportissakin, esimerkiksi kunnan alueella tapahtuvasta maatalous-tuotannosta ja tuotteiden valmistuksesta aiheutuvat päästöt sisältyvät laskentaan huolimatta siitä, mis-sä tuotetut tuotteet lopulta kulutetaan. Monet kuntalaisten toiminnasta välillisesti aiheutuvat päästöt jäävät kuitenkin CO2-raportissa toteutetun laskennan ulkopuolelle.

Kuopion kulutusperusteiset päästöt eli hiilijalanjälki

Kuopion kulutusperusteiset kokonaispäästöt olivat 1 085 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2-ekv) vuonna 2022. Kulutusperusteiset päästöt ovat nousseet vuodesta 2020 noin 8 prosenttia. Kulutusperusteisia päästöjä aiheutuu eniten energiakulutuksesta, ruoasta ja tavaroista sekä palveluista (kuva 3). Kulutusperusteiset asukaskohtaiset päästöt olivat noin 9 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2-ekv) vuonna 2022. Globaalisti kestävä taso päästöille olisi noin 2,5 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (t CO2-ekv)/asukas vuonna 2030, eli kulutusperusteisia päästöjä tulisi saada laskemaan huomattavasti nykyisestä tasosta.

Kuva 3. Kuopion kulutusperusteisten kokonaispäästöjen jakautuminen vuonna 2022 (Lähde: Kuopion kulutuksen kasvihuone-kaasupäästöt -raportti 2023, Sitowise ja Luke).

Kulutusperusteisia päästöjä, kuten kuntalaisten toiminnasta välillisesti aiheutuvia päästöjä, on Kuopion osalta arvioitu Kulma-hankkeessa kehitetyllä mallilla. Kulma-mallilla saadaan aikaisempaa kattavampaa tietoa kuntalaisten toiminnan ilmastovaikutuksista. Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä laskettaessa laskentaan sisältyvät kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvat päästöt, huolimatta siitä, missä kulutetut hyödykkeet on tuotettu. Esimerkiksi kuntalaisten kuluttamasta ruuasta ja tavaroista aiheutuvat päästöt sisältyvät laskentaan, vaikka niiden tuotanto tapahtuisi kunnan tai Suomen rajojen ulkopuolella. Kulu-tusperusteiset päästöt on laskettu Kuopiolle vuoden 2022 sekä vuoden 2020 osalta.

Alueelliset laskennat, kuten CO2-raportti, ja kulutukseen perustuvat päästölaskentamallit ovat osittain päällekkäisiä. Yhdistämällä molemmat laskentatavat saadaan mahdollisimman laaja tietopohja kunnan ja kuntalaisten toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä.

Kuopion kaupunki kannustaa kaikkia ilmastotekoihin

Kaupunki toimii aktiivisesti omien päästöjensä alentamiseksi. Kuopion kaupunkistrategia ohjaa meitä kohti ilmasto- ja resurssiviisasta kaupunkia ja lisäksi Kuopio on mukana Kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa. Kuopion joukkoliikenteestä reilu 70 prosenttia kulkee puhtailla käyttövoimilla, eli sähköllä tai uusiutuvalla biodieselillä. Kaupunki on myös toteuttanut energiatehokkuustoimia, joiden ansiosta kaupunki on saanut säästettyä energiaa noin 8 500 megawattituntia per vuosi vuoden 2022 lopussa (verrattuna vuoteen 2017).

Myös yksittäisen kuntalaisen arkisilla valinnoilla on merkitystä. Liikkumisessa kannattaa suosia mahdollisuuksien mukaan kävelyä, pyöräilyä sekä joukkoliikennettä. Myös omaan sähkön- ja vedenkäyttöön voi jokainen kotonaan vaikuttaa. Syömisen osalta kannattaa suosia kasvipainotteista ruokavaliota.

*Päästöjen yksikkö, hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv) kuvaa kaikkien tärkeimpien kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua lämmitysvaikutusta siten, että metaani ja dityppioksidi on yhteismitallistettu hiilidioksidiksi.

Voit tutustua raportteihin tarkemmin sivuillamme.