Koko viikko yhtä juhlaa – Kettulan koulun Kuopio 250-teemainen MOK-viikko huipentui gaalatilaisuuteen

Koulunpiha, jossa lapset ovat välitunnilla.

Pienet jalat tömistelevät rytmikkäästi koulun liikuntasalin lattiaa letkajenkan tahtiin. Pitkät jonot kiemurtelevat salissa, ja joka puolelta kuuluu iloisia kiljahduksia ja naurun pyrskähdyksiä. Menossa on Kettulan koulun MOK-viikon huipennus -gaalatilaisuus, jossa vietettiin synttäreitä, nimittäin Kuopion synttäreitä!

Kuopio täyttää tänä vuonna 250-vuotta. Kettulan koulussa tartuttiin tähän teemaan järjestämällä monialaisen oppimiskokonaisuuden (MOK)-viikko, joka tarjosi oppilaille ainutlaatuisen tilaisuuden sukeltaa syvälle Kuopion kiehtovaan historiaan ja monipuoliseen kulttuuriin.

MOK-viikon tavoitteena oli herättää oppilaissa uteliaisuutta ja arvostusta heidän kotikaupunkiaan kohtaan. Viikon aikana oppilaat pääsivät syventämään ymmärrystään kaupungin historiasta, perinteistä ja rikkaasta kulttuuriperinnöstä mm. kuvataiteen, musiikin, tanssin ja kielen kautta.

Erilaiset aktiviteetit, kuten työpajat, vierailut museoihin, puistoihin ja tutustuminen historiallisiin rakennuksiin, avasivat uusia näkökulmia siihen, miten Kuopio on kehittynyt ja millaista siellä on ollut asua eri aikakausina. Samalla heräsi eloon kuva kaupungista, joka on kasvanut pienestä kylästä nykyiseksi eläväksi ja monimuotoiseksi keskukseksi. MOK-viikko huipentui perjantaina gaalatilaisuuteen, jossa juhlittiin 250-vuotiasta Kuopiota.

Koulunkäytävälle on asetettu näyttely oppilaiden paperimassasta tehtyjä patsaita. Oman patsaan ovat saaneet muun muassa Mina Canth ja Spede Pasanen.

MOK-viikon aikana eri puolilla koulua oli esillä myös oppilaiden luomaa taidetta. Koulun käytävällä oli esimerkiksi upea rivistö paperimassasta luotuja patsaita, jotka esittivät tunnettuja kuopiolaisia. Oman patsaansa olivat saaneet mm. Spede Pasanen ja Minna Canth.

Kettulan koulun apulaisjohtaja Anni laitinen hymyilee kameralle luokkahuoneessa. taustalla näkyy oppilaiden maalauksia seinällä.

“Olemme tutustuneet MOK-viikon aikana kolmos- ja nelosluokkalaisten kanssa muun muassa tunnettuihin kuopiolaisiin, murteisiin, perinteisiin ja kuopiolaisiin maamerkkeihin. Musiikintunneilla olemme harjoitelleet Lentävää kalakukkoa ja Savolaisten laulua sekä kuunnelleet Kallavesi-laulua”, kertoo Kettulan koulun apulaisjohtaja Anni Laitinen viikon tapahtumista.

Käsi, joka piirtää Puijon tornia lyijykynällä paperille.

Kuopio, Cuopio vai Coopia – rakkaalla kaupungilla on monta nimeä

Kakkosluokkalaiset Timi ja Kerttu kokivat MOK-viikon erityisen hauskana, koska silloin ei ollut tavallista lukujärjestystä eikä läksyjä. Päivät sisälsivät mm. MOK-pajoja, joissa oppilasryhmiä sekoitettiin ja opettajat vaihtuivat päivittäin. Kertusta oli mukavaa, kun viikko mahdollisti työskentelyn eri opettajien kanssa.

Poika ja tyttö piirtävät pöydän äärellä. Takana näkyy Kuopio 250-juhlavuoden mainos.

Viikon aikana opittiin monenlaisia asioita. “Kuopiota on kutsuttu aiemmin myös nimillä Cuopio ja Coopio”, Kerttu kertoo. “Ja me ollaan opittu myös Hannes Kolehmaisesta”, Timi lisää.

Mutta mikä sitten on kaikkein parasta Kuopiossa? Timi hymyilee ja kertoo: ” Kuopiossa on kivaa, kun on tori, siellä on kivoja leikkipaikkoja ja saa syödä ihania lihapiirakoita!” Kerttu puolestaan näkee Kuopion opiskelijaystävällisenä kaupunkina: ” Kuopiossa on mahdollisuus opiskella kaikkea ja monia eri aloja.”

Tulevaisuuden koulut herättivät myös pohdintaa. Mitä niissä voisi olla, jos oppilaat saisivat päättää? Kertulla on tähän heti hyvä ehdotus: ”Koulukoira olisi kiva!”. Timi haaveilee isosta liukumäestä: ” Voisi kiivetä koulun katolle ja liukua isoa liukumäkeä alas! Se olisi kivaa.”

Luokkahuone, jossa tyttö ja poika istuvat pöydän ääressä ja piirtävät.

Nelosluokkalaisten Iitan ja Justuksen mielestä MOK-viikko oli kokonaisuudessaan todella antoisa ja hauska kokemus. Iita nautti myös erityisesti työskentelystä eri opettajien kanssa. Se toi mukavaa vaihtelua ja uusia näkökulmia oppimiseen.

Viikon aikana Kuopio tuli tutummaksi monella eri tavalla. ”Opimme Kuopion historiasta ja siitä, ketkä kuuluisuudet ovat olleet kaupungista kotoisin”, kertoi Justus oppimistaan asioista. ”Ja myös Savon murteista ”, Iita lisää.

Kuopio avautui Justukselle ja Iitalle monipuolisena ja elinvoimaisena kaupunkina, jossa on paljon tekemistä ja nähtävää. Justus luettelee mieluisimpia paikkojaan: “Hyvät uimahallit ja rannat, todella mahtava kirjasto, laskettelukeskus ja Puijon torni – siellä on aina mukavaa käydä!”

Kaksikko uskoo, että tulevaisuudessa Kuopion koulut voisivat olla entistä isompia ja digitaalisempia, tarjoten vielä monipuolisempia mahdollisuuksia oppimiseen.

MOK-viikko huipentui gaalatilaisuuteen

”Mun muistuu mieleheni nyt, suloinen Savonmaa,” kajahti Savolaisten laulu Kettulan koulun pihalla. Päivän juhlallisuudet alkoivat yhteislaululla ja lipunnostolla, keväisen auringon paistaessa kirkkaalta taivaalta. Tunnelma oli lämmin ja juhlava.

Rehtori Henna Reinikaisen juhlapuheessa korostettiin Kuopiota kaupunkina, jossa menneisyys ja nykypäivä sulautuvat toisiinsa ja jossa asukkaat voivat olla ylpeitä paikallisesta identiteetistään ja kulttuuristaan. “Kaikki kaupungin asukkaat ovat osa tätä yhteistä historiaa, ja se luo vahvan yhteisöllisyyden ja jatkuvuuden tunteen”, Reinikainen totesi. “Ollaan ylpeitä kuopiolaisuudesta myös tulevaisuudessa”, hän päätti puheensa.

Rehtori pitää juhlapuhetta ulkona, koulun edustalla keväisenä pakkaspäivänä.

Liikuntasalin eteen oli muodostunut pitkä jono keltamusta-teemaan pukeutuneita oppilaita. Ihan kohta ovet avautuisivat, ja gaalatilaisuus olisi valmis alkamaan!

Oppilaat jonottavat käytävällä.

”Onnea Kuopio!”, kuului huudahdus juhlamaljojen kilahdellessa Kuopiolle!

Ohjelmassa oli monenlaista hauskaa, musiikkiesityksiä, tanssia ja haastatteluja. Oppilaat olivat valmistelleet kysymyksiä toisilleen. Kysymyksissä kartoitettiin Kuopion parhaita nähtävyyksiä, ruoka- ja leikkipaikkoja sekä harrastusmahdollisuuksia. Mutta mikä tekee Kuopiosta oppilaiden mielestä erityisen hyvän paikan asua? ”Ihanat ihmiset” kuului vastaus.

Letkajenkkaa ja yhdessä tekemisen riemua

Pienet jalat tömistelivät rytmikkäästi koulun liikuntasalin lattiaa, ja pitkät jonot kiemurtelivat pitkin salia, kun ensimmäisen ja toisen luokan oppilaat hyppivät iloisesti letkajenkan tahtiin. Salissa kajahteli riemun kiljahduksia ja naurun pyrähdyksiä.

”Eikun nyt meni hassusti!” yksi oppilas huudahti nauraen. ”Ääk, oon ihan sekasin!” toinen huudahti, ja kolmas kannusti: ”Ei haittaa, jatka vaan!”

Letkajenkan jälkeen oli aika hypätä valssin pyörteisiin ”Ei kultainen nuoruus jää unholaan, vain muistoissain jälleen sen luoksein saan”.

Voep olla, että näistä juhlista jäi ihanat muistot!

Oppilaat tanssivat liikuntasalissa letkajenkkaa. Pitkät jonot kiemurtelevat pitkin liikuntasalia.