Selvitys: Näin Pohjois-Savon ekosysteemit rakentavat tulevaisuutta

Pohjois-Savon ekosysteemiselvitykset tekevät näkyväksi alueen kärkialoja ja niissä toimivia yrityksiä yrityksiä, verkostoja sekä vahvuuksia. Ne antavat alueelle sijoittuville yrityksille ja osaajille entistä paremman kuvan Pohjois-Savon mahdollisuuksista sekä ohjaavat ekosysteemien kehittämistä edelleen.

Selvitystyössä tarkasteltiin neljän toimialan ekosysteemejä sekä Pohjois-Savon teollisuuden ekosysteemiä. Tarkasteltuja toimialoja olivat ICT, teknologiateollisuus, matkailu sekä hyvinvointiteknologia ja terveys. Ekosysteemien toimintaa valotettiin aloista saatavilla olevan datan sekä haastattelujen pohjalta.

Selvitystyö nostaa ekosysteemien mahdollisuudet esille

Selvityksessä toimialoja tarkasteltiin kolmella tasolla: tekeminen, kokeileminen ja näkyminen. Tekeminen tarkoittaa ekosysteemin tunnistettuja kärkialoja ja esimerkkejä niissä toimivista yrityksistä. Kokeileminen taas nostaa esille kärkialoihin liittyvää tutkimus- ja kehitystoimintaa alueella sekä koulutusmahdollisuuksia. Näkyminen puolestaan kerää yhteen aloihin liittyviä verkostoja, tilaisuuksia ja tapahtumia.

– Pohjois-Savon ekosysteemit edustavat alueen monipuolista ja kerroksellista elinkeinorakennetta. Selvitykset kokoavat yhteen tietoa ja tuovat esille paljon sellaisia aloja ja sisältöjä, jotka aiemmin ovat ehkä jääneet pimentoon. Luonnollisesti aloilta nousevat esille tietyt kärkiyritykset, mutta uskomme, että selvitykset monipuolistavat kuvaa ja purkavat auki kokonaisuutta, sanoo asiantuntija Henri Helve selvitykset toteuttaneesta MDI:stä, joka on osa Finnish Consulting Group Oy:tä.

Oleellista selvitystyössä oli tehdä näkyväksi laajasti ekosysteemien toimintaa sekä mahdollisuuksia, joita ne pitävät sisällään.

– Huomionarvoista on, että toimialat eivät ole tarkkarajaisia, mutta selvitykseen on pyritty kokoamaan eri toimialoilla vaikuttavat yritykset ja verkostot, kertoo johtava asiantuntija Valtteri Laasonen MDI:stä.

Kehittämistarpeina kaupallistamisen vauhdittaminen ja strategisen yhteistyön vahvistaminen

Yleisellä tasolla ekosysteemeistä voi sanoa, että kaikki toimivat Pohjois-Savon laajuisesti, mutta eri seuduilla tietyt toimialat korostuvat.

– Jokaisen toimialan alla on myös löydettävissä omia kärkialoja, jotka ovat voineet rakentua isompien yritysten tai tutkimus- ja kehitystoiminnan ympärille – tai molempia. Selvitysten pohjalta voi myös sanoa, että alueen oppilaitokset ovat hyvin kytkeytyneet ekosysteemeihin, toteaa Helve.

Selvityksissä haettiin ekosysteemeille tärkeitä kehittämistarpeita, ja yksi havainto liittyi innovaatioiden kaupallistamiseen. Selvityksessä todettiin, että yritykset tarvitsevat enemmän tukea ja oikeita kumppaneita, joiden avulla ideat, prototyypit ja tutkimustulokset voidaan viedä markkinoille. Ketterä tuotekehitys ja innovaatioiden tunnistaminen edellyttävät paitsi kokeiluympäristöjä myös toimintamalleja, jotka tekevät polusta sujuvan.

– Ekosysteemeissä ja yrityksissä syntyy paljon hyviä ideoita, mutta kaupallistaminen voi pysähtyä siihen, ettei ole oikeita kontakteja tai aikaa lähteä etsimään kumppaneita, toteaa Laasonen.

Toinen selkeä kehittämiskohde on ekosysteemien kehittäminen isossa kuvassa. Ekosysteemeissä on paljon erinomaisia hankkeita ja toimijoilla omia kehityshankkeitaan, mutta potentiaalia on paljon enempään.

– Laajemmasta ja selkeämmästä koordinaatiosta ja yhteisestä suunnasta olisi paljon hyötyä, sanoo Helve.

Yritysnäkökulmasta esiin nousee myös tarve palveluohjaukselle. Yritykset eivät aina tunnista omia vahvuuksiaan tai tiedä, miten hyödyntää alueellisia verkostoja. Tässä elinkeinopalveluilla olisi mahdollisuus astua vahvemmin mukaan ohjaamaan ja yhdistämään toimijoita.

– Ekosysteemien vaikutusten ymmärtäminen olisi tärkeää myös yksilötasolla: miten oma työ, koulutus tai ura liittyy isompaan kokonaisuuteen ja millaisia mahdollisuuksia alueen yritykset tarjoavat.

Pohjois-Savon vahvuudet esiin – ekosysteemit vetovoiman moottorina

Iisalmen elinkeinojohtaja Terho Savolainen tunnistaa edellä mainitut kehittämiskohteet. Hänen toimikenttäänsä on Ylä-Savon alue, joka tunnetaan erityisesti vahvasta teknologiateollisuudestaan sekä elintarviketeollisuudesta, mutta kärkiyritysten tukena toimivan laajan tukiverkoston yritykset ovat vielä monille tuntemattomia.

– Lisäksi laajempi kehittämistoiminta ja organisoituminen sen ympärille vaatii vielä työtä, vaikka olemme päässeet siinä hyvään alkuun. Vahva oma klusteri olisi vetovoimatekijä alueellemme. Jos taas mietitään osaajien näkökulmasta, paikalliset nuoret ja tänne muuttoa harkitsevat eivät oikein tunnista niitä mahdollisuuksia, mitä alueemme vahvat kansainväliset yritykset tarjoavat. Siinä meillä on vielä työtä, toteaa Savolainen.

Kuuden kunnan yhteinen elinkeino- ja elinvoimayhtiö Savogrow nostaa alueensa ekosysteemien vahvuudeksi paikallisuuden. Maaseutukunnissa toimivat raskaan teollisuuden, puunjalostuksen ja elintarvikealan yritykset ovat alueen kivijalkoja, joilla on suuri merkitys sekä veronmaksajina että työllistäjinä. Myös Savogrown näkökulmasta tunnettavuudessa alueen ulkopuolella on vielä kehitettävää.

– Tulevaisuudessa yksi isoin kehityskohde alueellamme tulee olemaan invest in -toiminnot. Haemme omaa mallia kehitysyhtön toimintaan yli toimialojen ja yhdessä kuntien kanssa, kertoo SavoGrown toimitusjohtaja Tapani Laitinen.

Kuopion elinkeinojohtaja Jukka Pitkänen toteaa, että Pohjois-Savon ekosysteemiselvitykset tuovat esiin alueen kärkialat, yritykset ja verkostot tavalla, joka vahvistaa koko maakunnan elinvoimaa.

– Ne eivät ainoastaan kuvaa nykytilaa, vaan ohjaavat myös tulevaisuuden kehitystä – erityisesti TKI-toimintaa ja EU-rahoituksen kohdentumista, hän sanoo.

Pitkänen lisää, että maakunnan on entistä määrätietoisemmin viestittävä Pohjois-Savon osaamisesta ja mahdollisuuksista.

– Kun nostamme esiin alueemme yritykset ja vahvuudet, rakennamme samalla kuvaa houkuttelevasta asuin- ja työskentelyalueesta. Tämä on ratkaisevaa niin osaajien houkuttelussa kuin uusien investointien saamisessa alueellemme. Ekosysteemien näkyväksi tekeminen ei ole vain kehittämistyötä – se on strateginen viesti: Pohjois-Savo on paikka, jossa on hyvä elää, tehdä työtä ja rakentaa tulevaisuutta, sanoo Pitkänen.

Pohjois-Savon ekosysteemit lyhyesti

Ekosysteemiselvityksissä kartoitettiin ja visualisoitiin toimialoihin liittyvät keskeiset toimijat, kuten yritykset, oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja muut keskeiset toimijat, alueella toimivat yhteisöt sekä verkostot, joihin alan toimijat voivat liittyä. Lisäksi selvityksissä nostettiin esille säännölliset, vuosittain toistuvat, tapahtumat ja messut, jotka liittyvät kyseiseen alaan.

Teknologiateollisuus työllistää Pohjois-Savon yrityksissä yli 10 000 henkilöä ja sen yhteenlaskettu liikevaihto on yli 4 miljardia euroa. Se muodostaa selvityksen suurimman ekosysteemin, jossa tutkimustoiminta on vahvasti linkittynyt yritysten ja verkostojen toimintaan.

– Alueellisesti esimerkiksi Kone- ja laitevalmistuksen klusteri KesTech ja TechSavo-hanke ovat ekosysteemin vahvoja toimijoita, jotka luovat mahdollisuuksia yhteistyöhön ja tukevat yritysten kasvua. Huomionarvoista on myös, että Geologian tutkimuskeskus GTK:lla ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä on omat toimipisteet paikallisesti, sanoo asiantuntija Henri Helve.

Pohjois-Savon ICT-ekosysteemiä voi kuvailla kasvavana kokonaisuutena. Alueellisesti ekosysteemi on kattava ja palvelee hyvin alueellisia tarpeita, mutta tutkimus- ja innovaatiotoiminta on keskittynyt Kuopion seudulle.

– Ekosysteemin kolmen kärkialan ympärille on muodostunut vahvoja kokeilualustoja sekä muun muassa Session-tilaisuudet, jotka edistävät toimialan verkostoitumista ja innovaatiotoimintaa, sanoo Helve.

Matkailun ekosysteemissä toimivien yritysten joukko on viime vuosina kasvanut – se työllistää yrityksissä laajasti katsottuna yli 7 000 henkilöä ja liikevaihto on 2,4 miljardia euroa.

– Tilaisuudet ja tapahtumat ovat matkailun helmi ja tuovat matkailijoita alueelle. Visit-toiminta on jo nyt vahvaa sekä paikallisesti että kansallisesti. Yksi tunnistettu kehityskohde matkailun alalla on laajemmista kokonaisuuksista viestiminen yhä vahvemmin, toteaa Helve.

Hyvinvointiteknologia ja terveys -ekosysteemissä tutkimus- ja kehitystoiminta on vilkasta ja yritysten toiminta vientiorientoitunutta. Yhteenlaskettuna toimialat työllistävät yli 5 500 henkilöä yrityksissä ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 710 miljoonaa euroa.

– Kansainvälisten huippuyritysten sijoittuminen Kuopion alueelle on vahvistanut profiilia ja näkyvyyttä sekä uskottavuutta maailmanluokan sijaintina. Ekosysteemin vahvana toimijana nostaisin esiin Kuopio Health -osuuskunnan, joka on sitoutunut edistämään alan osaamista, tutkimusta ja yhteistyötä, sanoo Helve.

Pohjois-Savon teollisuuden ekosysteemistä selvitystyössä nousi esille seitsemän painopistealuetta. Vahvimpia ovat kone-, sähkö-, ja metalliteollisuus, metsäteollisuus sekä elintarviketeollisuus. Merkittävää toimintaa on lisäksi kaivos- ja kaivannais- ja kemianteollisuudessa sekä lääketeollisuudessa vaate- ja tekstiiliteollisuudessa ja rakennustuoteteollisuudessa. Teollisuus työllistää Pohjois-Savossa yli 12 000 henkilöä ja sen yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on yli 5 miljardia euroa.

Selvitykset

Lataa ekosysteemiselvitys (pdf) ja ekosysteemien infograafit (pdf).

Lataa teollisuusalojen selvitys (pdf)

Julkaisun taustalla Talent First -hanke

Selvitys on osa Talent First -hankkeen työtä osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi Pohjois-Savossa. Selvitys valmistui MDI:n toteuttamana toukokuussa 2025. Talent First on EU-osarahoitteinen hanke. Hankkeessa on mukana 12 pohjoissavolaista toimijaa ja sen hallinnoijana toimii Kuopion kaupunki. www.talentfirst.fi