Viksu Kuopio -blogi: Tavarahoivalla tavaroille pidempää käyttöikää

Tavaroiden käyttöiän pidentäminen ja tavaroiden suunnittelu kestäviksi ja korjattaviksi ovat keinoja, joiden avulla voimme kuluttaa vähemmän ja kestävämmin. Kuluttaakseen kestävämmin yksittäinen ihminen voi pidentää tavaroidensa käyttöikää huoltamalla, korjaamalla tai tuunaamalla niitä, joko itse tai palveluntarjoajan toimesta. Tätä kutsutaan myös tavarahoivaksi.

Monien tavaroiden käyttöikää voi pidentää helposti itse. Esimerkiksi puhelimen käyttöikää voi pidentää suojakuorien avulla ja polvesta puhki kuluneet housut voi paikata. Puisten keittiövälineiden käyttöikää puolestaan voi pidentää säännöllisellä öljyämisellä. Tavaran omistaja voi myös antaa tavaroilleen uusia käyttötarkoituksia. Puhki kuluneesta paidasta voi esimerkiksi leikata rättejä tai vanhasta vadista tehdä vaikkapa kukkaruukun.

Suomen ylikulutuspäivä oli tänä vuonna jo 6. huhtikuuta. On selvää, ettemme voi jatkaa nykyisen kaltaista tavaroiden ja materiaalien ylikuluttamista, vaan on löydettävä tapoja kuluttaa vähemmän ja kestävämmin. Myös kuopiolaisilla on petrattavaa, sillä kuopiolaisten tavaroiden ja palveluiden kulutuksesta aiheutuvat päästöt kasvoivat melkein puolella vuodesta 2020. Rakenteellisiin ongelmiin, kuten suurien yritysten aiheuttamaan tavaroiden suunniteltuun vanhenemiseen, myymättä jääneiden vaatteiden polttamiseen tai tavaroiden korjattavuuden puutteeseen, onneksi pyritään puuttumaan mm. EU:n ekosuunnitteluasetuksen avulla.

Vaatteiden korjaus ja uusiokäyttö pikamuodin sijaan

Sosiaalisessa mediassa voi törmätä monenlaisiin termeihin liittyen vaatteiden ja tavaroiden uusiokäyttöön ja korjaamiseen. Näitä ovat mm. thrift flip ja upcycle, joiden perimmäinen idea on luovasti keksiä tavaroille ja vaatteille uusia käyttötarkoituksia. Esimerkiksi vanhoista farkuista voi ommella laukun tai vanhasta makuupussista takin. Visible mending puolestaan kannustaa korjaamaan vaatteita niin, että korjausjälki jää näkyville ja on osa vaatteen ulkonäköä ja tyyliä.

Itse olen ommellut vanhoista vaatteistani ainakin kestonenäliinoja ja -kuukautissiteitä, tilkkutäkkisäkkituolin, vaatteita, naamiaisasuja ja läppärin suojakotelon. Inspiraation lähteinä ja tietolähteinä omissa projekteissani olen käyttänyt monia YouTube-sisällön luojia. Myös Martoilla on nettisivuillaan korjausohjeita.

Uusia käsityötaitoja oppiakseen kannattaa hyödyntää kansalaisopiston kursseja ja etsiä itselle yhteisö tai ystäviä, joiden kanssa jakaa yhdessä tietotaitoa. Myös korjausvälineitä voi lainata ystäviltä tai ostaa käytettynä. Paikallisesti esimerkiksi Kuopion kaupunginkirjastossa on yhteiskäyttöompelukone ja -saumuri.

Kannattaa myös tutustua paikallisiin ompelimoihin ja muihin korjauspalveluja tarjoaviin yrityksiin. Paikallisten korjauspalveluiden hinta voi usein tuntua kalliimmalta kuin kokonaan uuden tuotteen ostaminen, mutta nämä uudet tuotteet usein valmistetaan halpatyövoimana niin, ettei niiden tekijöille jää elämiseen riittävä palkka, eikä uusi tuote ole aina kestävä ja pitkäikäinen. Käyttämällä paikallisia korjauspalveluita tavaroiden korjaukseen työllistät siis paikallisia toimijoita, käytät vähemmän neitseellisiä raaka-aineita ja pidennät tavaroidesi käyttöikää. Näin teet hyvän teon myös ympäristön ja ilmaston kannalta.

Kierrättäminen ja lahjoittaminen tulisi tehdä harkiten

Kierrättäminen on monella tasolla hyvä asia ja sen avulla saadaan hyödynnettyä tavaroiden raaka-aineita silloin kun tavarat muuten päätyisivät polttoon hyödynnettäväksi vain energiana. Tavaroiden tulisi kuitenkin olla käytössä mahdollisimman pitkään ja niitä tulisi korjata ja huoltaa ennen kierrättämistä. Kuluttajalla on tärkeä rooli kiertotalouden edistämisessä, sillä tavaroiden huoltaminen ja korjaaminen on kiertotalouden näkökulmasta tärkein ja tavoitelluin toimi. Vaatteiden ja muiden tekstiilien osalta poistotekstiiliksi tulisikin kierrättää vain rikkinäiset ja käyttökelvottomat tekstiilit. Käyttökelpoiset tekstiilit tulisi käyttää loppuun asti, joko itse tai myymällä tai lahjoittamalla ne eteenpäin.

Vaatteiden lahjoittaminen ei ole kuitenkaan aina paras ratkaisu. Esimerkiksi Euroopasta lahjoitettuja vaatteita päätyy mm. Afrikkaan sekä Chileen Atacaman aavikolle maiden riesaksi ja kaatopaikoille kuormittamaan ympäristöä. Suuri osa Suomessakaan lahjoitetuista vaatteista ei siis päädy enää käyttöön. Siksi vaatteiden lahjoittamista tulisikin tehdä hyvin harkiten ja mieluummin itse etsiä vaatteelle uusi omistaja. Me länsimaalaiset olemme ongelman alkulähde, joten meidän tulee muuttaa kulutustapojamme.

Muutos kohti kestävämpää kuluttamista lähtee meistä jokaisesta

Ollakseen kestävämpi vaatteiden ja tavaroiden kuluttaja, on opittava sietämään sitä, ettei aina voi olla muuttuvan muodin ja trendien aallonharjalla ja ostamassa lisää uutta – enemmän tavaraa tarkoittaa myös enemmän hoivattavaa. Muutos kohti kestävämpää kuluttamista esimerkiksi tavarahoivan kautta voi lähteä liikkeelle meistä jokaisesta ja levitä lähipiiriimme ja sitä kautta laajemmallekin.

Voisiko tavaroiden huoltaminen, korjaaminen tai uusiokäyttö olla sinunkin tapasi vähentää kuluttamisestasi syntyviä päästöjäsi?

Elli Schubin, työkokeilija, ympäristönsuojelupalvelut