Kaupunkitekniikan blogi: Liikenteen rauhoittaminen – mitä se on ja miksi sitä tehdään?

Mitä ihmettä on liikenteen rauhoittaminen? Tämän kertaisessa kaupunkitekniikan blogitekstissä pureudutaan tähän aiheeseen, joka linkittyy tiiviisti myös aiempaan liikenneturvallisuutta käsittelevään tekstiin.

Ehkäpä yleisin liikennesuunnittelulle saapuva palaute on huoli liikenneturvallisuudesta ja näiden pohjalta esitetty toive liikenneturvallisuuden parantamisesta. Palautteissa usein nostetaan esiin autojen, ja enemmissä määrin myös muiden liikennevälineiden, suuret tilannenopeudet.

Kuopion kaupungin omien liikennetutkimuksien perusteella voidaan todeta, että kaupunkialueella nopeusrajoituksia noudatetaan hyvin vaihtelevasti. Osa noudattaa nopeusrajoituksia hyvin, mutta usein asiantuntijoillakin huoli herää, jos iso osa nopeusmittausten perusteella ei noudata voimassa olevaa nopeusrajoitusta. Tämän vuoksi esimerkiksi nyt on suunnittelupöydällä Hulkontien saneeraus, jonka keskeisiä lähtökohtia on löytää infrastruktuuriin ajonopeuksia hillitseviä ratkaisuja. Hulkontiellä tämä tarkoittaa uusia keskisaarekkeita ja liikenneympyrän rakentamista. Näillä rakenteellisilla ratkaisuilla tavoitellaan liikenneturvallisuuden parantumista ja sitä, että ympäristö tukisi voimassa olevaa nopeusrajoitusta.

Katuverkosto koostuu pää-, kokooja- ja tonttikaduista

Kaupunkiympäristö on rakentunut vuosikymmenien saatossa, ja eri katuluokilla on erilaiset luonteensa ja tarkoituksensa liikenteen välityskyvyn osalta. Tämän vuoksi ympäristö on erilaista, kun suunnittelussa on käytetty kulloinkin voimassa olevia ohjeita. Osa kaduista ovat entisiä maanteitä, joten niissä ei ole käytetty kaupungeissa tyypillisiä suunnitteluratkaisuja ja elementtejä. Näin ollen ympäristö ei aina tue kaupunkialueella käytettäviä nopeusrajoituksia. Nykyisin käytössä olevia katutyyppejä, kuten pyöräkatuja ja kyläteitä, ei ole vielä ehditty ottaa laajasti käyttöön. Lisäksi uudet liikkumismuodot haastavat katutilan käyttöä myös tasaisten pintojen osalta.

Liikenteen rauhoittamisen keinoina käytetään katuluokan ja ympäristön mukaan hieman erilaisia toimenpiteitä. Tonttikaduilla on yleisimmin Kuopiossa käytetty hidastetöyssyjä, mutta joitakin kavennuksiakin on kokeiltu. Myös kasvillisuudella voi tehdä kaupunkiympäristössä rajaavia elementtejä, jolloin ympäristöstä saadaan samalla viihtyisämpää ja tuetaan luonnon monimuotoisuutta.

Rakentamalla sivuttaissiirtymiä tai keskisaarekkeita, ajonopeudet saadaan paremmin pysymään kurissa. Keskisaarekkeet mahdollistavat ajoradan ylittämisen ajosuunta kerrallaan. Hidasteiden ja korotettujen suojateiden lisäksi voidaan koko risteysalue toteuttaa korotettuna. Kävelyaluilla usein pintamateriaaleina käytetään erilaisia kiveyksiä asfaltin sijaan.

Myös useilla muilla liikenneratkaisuilla on vaikutuksensa ajonopeuksiin, vaikka harvoin tätä tulee edes ajatelleeksi. Esimerkiksi kadunvarsipysäköinnillä ja joukkoliikenteen ajoratapysäkeillä on liikennettä rauhoittava vaikutus. Usein tonttikaduilla ei ole erillistä jalkakäytävää, joten näin ollen ympäristön on viestittävä, että katutila on yhteinen eri liikkumismuodoille.
Kuopiossa on muutaman vuoden ollut käytössä automaattisen nopeudenvalvonnan pisteitä, ja nämä ovat puolestaan selkeästi pääkaduille sopiva toimenpide.

Usein ratkaisut täytyy sovittaa olemassa olevaan katutilaan. Jos asemakaavan päivittämiselle on muitakin tarpeita, samassa yhteydessä katutilan riittävyys tarkistetaan. Asemakaavaa harvoin kuitenkin päivitetään pelkästään katutilan tarpeiden takia. Suunnittelu on myös monen asian yhteensovittamista ja kaikki suunnitteluun vaikuttavat asiat eivät ole aina nähtävillä. Useinkaan emme tiedä, missä katualueen raja todellisuudessa on, ja maanalaiset verkostot täytyy suunnittelussa ottaa myös huomioon.

Kuopion kaupunki tulee päivittämään liikenteen rauhoittamisen periaatteet. Tavoitteena on saada linjaus, joka auttaa suunnittelijoita valitsemaan sopivia rakenteellisia tai muita liikenneratkaisuja, jotta liikenneympäristömme on selkeä ja turvallinen.

Katusaneerauksiin on rajallinen rahapussi käytettävissä. Tämän vuoksi liikumme ympäristössä, joka ei aina tue asetettua nopeusrajoitusta. Voimme kuitenkin aina omalla käyttäytymisellämme, liikennesääntöjä noudattamalla ja esimerkillämme vaikuttaa siihen, että liikenteessä on kaikilla turvallista liikkua.

Hanna Väätäinen

liikenneinsinööri