Tekoälyn käyttöönotossa jalka on yhtä aikaa sekä kaasulla että jarrulla 

Tekoäly on kiperä teknologia. Etenemiseen on paineita, toisaalta teknologian hallinta on tärkeää. Tekoälyjä ei ole vain yhtä, vaan monia, ja samalla kullakin tekoälyllä voi olla paljon erilaisia käyttötapauksia. Osa käytöstä voi olla tekoälyasetuksen tai tietosuoja-asetusten puolesta ok, osa taas ei. Tilanteiden tunnistaminen nouseekin kriittiseksi osaamiseksi tekoälyratkaisuja punnitessa. Kuinka Kuopion kaupunki luovii tässä maastossa? Tietohallinnon, henkilöstöpalveluiden ja viestinnän yhteisblogi valottaa verhoa kulissien taakse. 

Hallitusti, hillitysti tekoälyjä valikoiden, mutta rohkeasti kokeillen? 

Kuopin kaupungin Tekoäly tukiälyksi -hankkeen tärkein tavoite on edistää tekoälyn hallittua käyttöönottoa. Tekoälyhehkutuksen keskellä tämä linjaus on osoittautunut onnistuneeksi. Hankkeen toiminta-ajatus kiteytyy neljään periaatteeseen: 

• Turvallisesti käyttöönottaen 

• Hallitusti edeten 

• Osaamista kehittäen 

• Rohkeasti kokeillen 

Näiden periaatteiden toteutumista tukevat tekoälytiimi ja -ohjausryhmä. Vaikka tietohallinnon ajatellaan usein keskittyvän järjestelmiin ja teknologiaan, me ymmärrämme, että onnistunut tekoälymuutos on 80 prosenttisesti ihmisten toiminnan muutosta ja vain 20 prosenttia teknologiaa. Siksi ohjausryhmässä on edustus kaikilta toimialoilta, ja tiimissä on mukana jäseniä tietohallinnon lisäksi mm. henkilöstöpalveluista ja viestinnästä. 

Tekoälyn turvallinen käyttöönotto edellyttää käytön ohjeistamista ja linjaamista. Kaikkien uusien tekoälypalveluiden hankinnat ja käyttöönotot tuodaan tekoälytiimin ja -ohjausryhmän käsittelyyn. Yhteisen näkymän muodostamiseksi kerätään tietoja tekoälyrekisteriin. 

Henkilöstöä osallistavien pilottien avulla tunnistetaan tekoälyn tarkoituksenmukaisimmat käyttöalueet ja mahdollisuudet. Tällä hetkellä aktiivisessa pilottivaiheessa on Microsoftin Copilot for M365 –pilotti, jossa tekoälytiimin ja -ohjausryhmän lisäksi 50 eri rooleissa toimivaa työntekijää testaavat tekoälyn hyödyntämistä toimisto-ohjelmissa. Pilotti suunniteltiin ja ennen käynnistämistä tehtiin tietosuojan vaikutustenarviointi ja päivitettiin tietosuojaseloste. Lisäksi kehitetään intranetiin tulevaa avustaja-agenttia. Koko henkilöstöllä on käytössä Copilot Chat, jonka käyttöön rohkaistaan koulutuksilla ja jakamalla käyttövinkkejä. Lisäksi selvitetään eri toimittajien tarjoamien ratkaisujen sopivuutta kaupungin tarpeisiin ja linjauksiin. 

Ei oppi ojaan kaada – tekoälyn käytön taakse tarvitaan osaamista 

Kuopion kaupungilla halutaan varmistaa, että henkilöstö pysyy mukana teknologian kehityksessä – myös tekoälyn osalta. Toki sitä vaatii jo EU:n tekoälyasetuskin. Tavoitteena on, että työntekijät osaavat käyttää tekoälyä arjessaan turvallisesti, vastuullisesti ja ennen kaikkea hyödyllisesti.  

Osaamisen kehittäminen rakentuu neljän tason mallille, joka alkaa perusteista ja etenee aina syventävään, työtehtäväkohtaisesti räätälöityyn koulutukseen. Haasteena on kuitenkin muutosnopeus; eilen koulutettu voi olla huomenna vanhaa. Tärkeintä on rohkaista jokaista kokeilemaan itse ja löytämään tekoälylle sopivia käyttötapoja omassa työssään – aivan kuten kuntoilussa, tuloksia syntyy vain tekemällä. 

Tekoälyyn liittyvä oppiminen tapahtuu pitkälti työn ohessa. Tätä tuetaan muun muassa verkkokoulutuksilla, työpajoilla ja yhteisillä ideakahveilla. Syksyllä käynnistyy myös mentorointimalli, jossa valitut mentorit tukevat kollegoitaan tekoälyn käytön ensiaskeleissa. Ensimmäisenä mallia pilotoidaan perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa, joissa on jo hyviä kokemuksia digimentoroinnista. Kaiken keskiössä on käytännönläheisyys ja yhdessä oppiminen – näin tekoäly saadaan palvelemaan kaupunkilaisten arkea entistä paremmin. 

Viestintä tekoälystä on välillä älyttömän hankalaa 

Tekoälyhankkeessa on mukana myös kaupungin viestintä. Uudistukset ja muutokset eivät toteudukaan ilman tehokasta viestintää. Tekoälyn edistämisessä moni asia on kuitenkin toisin kuin aiemmissa teknologiauudistuksissa. 

Kuopion kaupungin tekoälyhankkeen tavoitteena on hallittu käyttöönotto, missä “hallittu” tarkoittaa käytännössä sitä, että erilaisten tekoälyominaisuuksien ja –sovellusten käyttöönotossa ollaan hyvin tarkkoja. Tarkkuus ilmenee huolellisina tietoturva- ja tietosuoja-arviointeina.  

Samalla tekoälyä kuitenkin halutaan “käyttöönottaa”, mikä tarkoittaa sitä, että kaupungin henkilöstöä ja palveluita pyritään rohkaisemaan erilaisiin kokeiluihin tekoälyn kanssa.  

Viestinnällisesti tämä muodostaa välillä hyvin sakean cocktailin, sillä viestinnälliset kärjet “rohkea kokeilu” ja toisaalta “huolellinen hallinta” ovat ristiriidassa keskenään. Näistä on välillä erittäin hankalaa muodostaa ytimekkäitä viestejä organisaation kanaviin, mikä aiheuttaa viestintään tietynlaisen tukoksen: “No mitä tästä nyt sitten osaisi kertoa?” 

Tilanne on kuitenkin tiedostettu hankkeessa, ja lopputuloksena viestintään on vain kyettävä sulauttamaan tämä ajatus kahdesta etenemisen kärjestä. Organisaatioon on luotava yhteinen käsitys siitä, että etenemme kyllä tekoälyn kanssa, mutta se ei ole aina suoraviivaista. Savolainen versio tästä voisi olla jotain sen tapaista kuin “Elä hättäile, kyllä myö edetään!”. Tämän kaksikärkisen pääviestin tarkoitus olisi toisaalta rauhoittaa niitä, joille tekoäly tuntuu pelottavalta ja vaikealta, ja toisaalta vakuuttaa ja tasoittaa innokkaiden tekoälykokeilijoiden tuskaa, kun mikään ei välillä tunnu edistyvän riittävän vauhdikkaasti.

Kirjoittajat