Kaupunkisuunnittelun blogi: Tasa-arvoisia kaupunkeja lapsiystävällisen suunnittelun keinoin

Millainen olisi kaupunki, jossa lapsen näkökulma olisi aina suunnittelun lähtökohta? Entä jos leikkipaikkojen lisäksi koko kaupunki olisi lapsille avoin ja kutsuva tila? Näitä kysymyksiä olen pohtinut arkkitehtina ja taiteilijana ja nyt myös kaavoitusarkkitehtina Kuopiossa. Olen Lotta Pulkkinen ja aloitin kesäkuussa työn Kuopion kaupungin asemakaavoituksessa. Suunnittelen kaupunkeja lasten näkökulmasta ja uskon, että kun kuuntelemme lapsia ja suunnittelemme heidän kanssaan, rakennamme tasa-arvoisempaa ja elävämpää kaupunkia meille kaikille.

Lapsiystävällinen kaupunkisuunnittelu on ajankohtaista myös Kuopiossa. Kaupunki on mukana Unicefin lapsiystävällinen kunta -mallissa, jonka tavoitteena on tehdä lasten näkökulmasta ajatteleminen osaksi kaikkea kaupunkisuunnittelua ja päätöksentekoa. Tavoitteena on esimerkiksi parantaa lasten mahdollisuuksia liikkua, harrastaa ja osallistua oman elinympäristönsä kehittämiseen. Samalla halutaan vahvistaa ymmärrystä lasten oikeuksista ja lisätä tietoa siitä, miten lapset ja nuoret voivat eri puolilla kaupunkia.

Lasten ja nuorten hyvinvointi on yhteinen tavoite, jota rakennetaan yhteistyössä, myös kaupunkisuunnittelun keinoin

Lapsiystävällinen kaupunki ei synny pelkillä leikkipaikoilla. Se rakentuu monenlaisista ympäristöistä, jotka tukevat lasten ja nuorten mahdollisuuksia toimia, oivaltaa ja kasvaa osana kaupunkia.

Lapsiystävällinen ympäristö tarjoaa tilaa liikkumiseen, leikkiin ja tutkivaan olemiseen kaikkialla kaupungissa, ei vain erikseen rajatuilla alueilla. Se tukee lasten omatoimista liikkumista ja tekemistä arjessa. Julkinen kaupunkitila on tässä keskeisessä roolissa, sillä se tarjoaa kaikille avoimia paikkoja, joissa voi kohdata, leikkiä ja liikkua. Ympäristöt, jotka ovat turvallisia ja kutsuvia lapsille, palvelevat usein myös muita käyttäjiä: ikääntyneitä, pyöräilijöitä, perheitä ja kaikkia, jotka liikkuvat kaupungissa jalan.

Lapsiystävällisyys voidaan huomioida eri puolilla kaupunkia. Kun näin tehdään, syntyy ympäristö, jossa on tilaa kaikille ikäryhmille ja erilaisille tavoille elää arkea.

Lapsiystävällinen suunnittelu voi näkyä monenlaisissa kaupunkiympäristöissä. Eri kaupunkitiloissa voidaan tukea lasten mahdollisuuksia liikkua, leikkiä, oppia ja kokea osallisuutta arjessa. Lapsiystävällisyys voi rakentua esimerkiksi seuraavien ympäristöjen kautta:

Kaupunkiluonto lapsiystävällisenä ympäristönä

Luonto ja luonnonmukaiset ympäristöt tukevat lasten kokonaisvaltaista kehitystä, hyvinvointia sekä terveyttä. Ne tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia tutkimiseen, liikkumiseen ja luontosuhteen kehitykseen. Luonto ei vaadi erityisiä taitoja tai varusteita, vaan siellä jokainen voi osallistua omalla tavallaan.

Katuympäristöt lapsiystävällisiksi

Turvalliset ja selkeät kadut tukevat lasten itsenäistä liikkumista ja tekevät arjesta sujuvampaa kaikille. Rauhoitetut liikennealueet, hyvät ylityspaikat ja selkeät reitit auttavat lapsia navigoimaan kaupunkitilassa. Lisäksi katutilaan voidaan tuoda elementtejä, jotka houkuttelevat pysähtymään ja osallistumaan: oleskelutaskut, katupelit ja muut pienet leikilliset ratkaisut rikastavat reittejä ja tekevät ympäristöstä elävämmän kaikenikäisille.

Lapsille toimivia kortteleita ja pihoja

Pihat ja korttelialueet voivat tarjota lapsille tilaa leikkiä ja liikkua arjessa. Ympäristön monimuotoisuus, kuten esimerkiksi vaihtelevat rakennusmassat, julkisivujen väritys ja erilaiset materiaalit, helpottavat ympäristön hahmottamista ja tiettyjen paikkojen tunnistamista.

Erityisesti on tärkeää, että ympäristö on hahmotettavissa ja tunnistettavissa lapsen omasta mittakaavasta käsin. Liian korkeat ja yksimuotoiset rakennusmassat, laajat aukeat tilat tai korkealle sijoitetut yksityiskohdat voivat vaikeuttaa lapsen orientoitumista ja turvallisuuden kokemusta.

Kun korttelirakenne ja tilat ovat tunnistettavia ja visuaalisesti erilaisia, lasten on helpompi liikkua itsenäisesti ja kokea ympäristö turvalliseksi. Yhteisölliset, monikäyttöiset pihat kutsuvat kaikenikäisiä asukkaita ulos ja tukevat sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

Lapsille suunnattujen tilojen ympäristöt ovat oppimisen paikkoja

Päiväkotien, koulujen ja kirjastojen ympäristöt voivat toimia monipuolisina oppimisympäristöinä, jotka tukevat lasten kokonaisvaltaista kehitystä.

Pihojen ja lähialueiden ei tarvitse olla vain tauko- tai välituntitiloja, vaan ne voivat houkutella tutkimaan, liikkumaan, leikkimään ja oppimaan myös arjen ulkopuolella. Luontoelementit, monikäyttöiset rakenteet ja muunneltavat tilat tarjoavat tilaisuuksia oivaltamiseen ja vuorovaikutukseen muiden kanssa. Ne voivat toimia julkisina tiloina, jotka ovat oppimisen, kohtaamisen ja yhteisöllisyyden paikkoja.

Kaupunki, jossa myös lasten ääni kuuluu

Lapsiystävällinen kaupunkisuunnittelu on ennen kaikkea lasten oikeus hyvään, turvalliseen ja virikkeelliseen ympäristöön. Samalla se tukee lasten kehitystä: liikkumista, oppimista ja sosiaalisten taitojen vahvistumista.

Lapsilla on myös oikeus tulla kuulluksi omassa elinympäristössään ja oppia vaikuttamaan siihen. Osallistamalla lapsia ja nuoria kaupunkisuunnitteluun voimme tukea heidän kasvuaan aktiivisiksi, ympäristöään ymmärtäviksi ja sen kehittämiseen osallistuviksi kansalaisiksi. Samalla annamme heille valmiuksia, jotka vahvistavat myös laajempaa yhteiskunnallista toimijuutta.

Kuopiossa lasten ja nuorten äänen esiin tuominen on tärkeä osa kaupungin kehittämistä. Osallisuudelle on jo olemassa rakenteita, ja uusia malleja kehitetään osana lähidemokratian ja osallistumisen vahvistamista. Lasten ja nuorten tulisi tulevaisuudessa olla entistä vahvemmin mukana suunnittelemassa ja kehittämässä myös niitä palveluja ja ympäristöjä, jotka vaikuttavat heihin, suoraan tai välillisesti.

Lapsille suunniteltu kaupunki on lopulta hyvä kaikille. Turvallinen, monimuotoinen ja toimimaan rohkaiseva ympäristö tarjoaa paikkoja, joissa on helppo liikkua, kohdata muita ja osallistua yhteiseen elämään.