Kestävä tulevaisuus syntyy yhdessä – nuoret hyvinvointiseminaarin keskiössä

Miten rakennamme kestävää hyvinvointia ja tulevaisuutta nuorille ja tuleville sukupolville? Tämän kysymyksen äärelle keräännyttiin torstaina 12.6.2025 järjestetyssä hyvinvointiseminaarissa, jonka toteutuksesta vastasi Kuopion kaupunki. Jo yhdettätoista kertaa järjestetty perinteeksi muodostunut seminaari keskittyi tänä vuonna nuoriin ja kestävään hyvinvointiin. Päivän aikana päästiin kuulemaan teemaan liittyviä eri alojen asiantuntijoiden puheenvuoroja, nuorten ajatuksia ja kiinnostavia keskusteluja. Tauoilla saatiin nauttia seminaarin kuulijoita osallistavasta tanssihetkestä sekä kuulla Lehtisen poikien ilahduttava musiikkiesitys. Päivän teema liittyi myös Kuopio 250 -juhlavuoteen, jonka pääkohderyhmää ovat juuri lapset ja nuoret.

Seminaarin avauspuheenvuoron piti Kuopion apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas, joka nosti esiin nuorten merkityksen kestävän tulevaisuuden näkökulmasta. Kuopion kaupunki pyrkii luomaan nuorille mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa erilaisten väylien kautta ja siten vahvistamaan myös nuorten osallisuutta. Kaupunki on sitoutunut edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja visio ”hyvän elämän pääkaupungista” sisältääkin panostamista myös nuorten hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin. Nuorten äänen kuuleminen ja heidän osallistumisensa päätöksentekoon ovatkin keskeisiä tekijöitä rakennettaessa kestävää ja oikeudenmukaista yhteiskuntaa.

Futuristi Elina Hiltusen puheenvuoro tarjosi näkökulmia siihen, millaisessa tulevaisuudessa nuoret elävät. Hiltusen mukaan tulevaisuuden ennakoinnissa yhdistyvät sekä faktatieto että mielikuvituksen käyttäminen, joiden kautta on mahdollista lähestyä erilaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuden näkymiä. Kysymykseen siitä, miltä tulevaisuus näyttää, emme voi saada nykyhetkessä suoraa vastausta. Siksi tarvitsemmekin rohkeutta erilaisten vaihtoehtojen kuvittelemiseen. Tällöin voimme myös pohtia, millaisin keinoin nuorista pidetään huolta ja mitä voimme toisaalta jo tässä hetkessä tehdä ei-toivottujen tulevaisuuksien ehkäisemiseksi. Meidän tuleekin olla valmiita tekemään tulevaisuutta itse: tulevaisuutta ei ole määrätty ennalta, vaan se muotoutuu jatkuvasti valintojen, tekojen ja arvojen kautta. Hiltusen esiin nostama mielikuvituksen merkitys muistuttaa siitä, että kestävän tulevaisuuden rakentaminen vaatii myös kykyä kuvitella toisenlaisia maailmoja. Tässä myös nuorilla on erityinen rooli, sillä heidän näkemyksensä, toiveensa ja huolensa voivat toimia suunnannäyttäjinä, kun etsitään uusia ja kestävämpiä toimintatapoja.

Nuoret kokevat yhä enemmän huolta ja pelkoa esimerkiksi ilmastonmuutoksesta ja muista maailmanlaajuisista ongelmista. Nuori Kuopio -toimituksen nuoret Vera Väänänen ja Vilja Hautajoki esittelivät puheenvuorossaan nuorten ajatuksia, joissa korostuivat erityisesti toive tietoisuuden lisäämisestä. Nuoret toivovat enemmän tietoa muun muassa siitä, mitä yksilötasolla voi tehdä itseä huolestuttavien asioiden hyväksi. Monella nuorella on halua auttaa ja toimia merkityksellisten asioiden puolesta, joten avun ja tiedon tarjoaminen kannustavat ja helpottavat itselle mielekkäiden vaikuttamistapojen löytämistä. Myös nuorisotutkimusseuran tutkimusprofessori Sofia Laine nosti puheenvuorossaan esiin nuorten ilmastotoimijuuden, joka on viime vuosina lisääntyessään tuonut osaltaan ilmi ilmastoasioihin kohdistuvaa huolta nuorten keskuudessa. Nuorten ilmastotoimijuutta voidaan tukea myös esimerkiksi erilaisten nuorilähtöisten yhteistoimintamuotojen kautta. Lisäksi Laine korosti tulevaisuuden sukupolvien edun ajattelemisen tärkeyttä, mikä tarkoittaa pitkän aikavälin vaikutusten huomioimista ja samalla sitä, että nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa heitä koskeviin asioihin.

Päivän keskeisimmiksi käsitteiksi nousivat yhteisöllisyys ja kuuluminen. Professori Niina Junttilan mukaan yhteisöllisyys liittyy pohjimmiltaan siihen, miten näemme toinen toisemme. Tunne johonkin yhteisöön kuulumisesta on olennainen muun muassa hyvinvoinnin, terveyden ja oppimisen kannalta. Yhteenkuuluvuuden tarpeen täyttyminen onkin laaja-alaisesti psyykkistä hyvinvointia vahvistava tekijä: sosiaalinen tuki toimii puskurina niin psyykkistä kuormittumista, stressiä kuin turvattomuuden kokemuksia vastaan. Junttila kiteytti puheenvuorossaan osuvasti, kuinka uskallus kasvaa yhteisöksi on avain kestävään hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Kestävä tulevaisuus ei synny yksin, vaan yhdessä. Yhteisöllisyys on hyvinvoinnin edellytyksen lisäksi myös keskeinen voimavara, kun etsimme ratkaisuja aikamme haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja eriarvoisuuteen. Keskusteluun nousi myös ihmisten välisten kytkösten merkitys osana yhteisöllisyyttä ja kuulumista. Nuori Kuopio -toimituksen Vera ja Vilja kuvasivat kytköstä tunteeksi siitä, että on olemassa jokin paikka, johon voi tulla ja jossa tulee hyväksytyksi juuri sellaisena, kuin on. Nuorten mukaan kommunikaatio, luottamus ja rehellisyys ovat keskeisiä kytkösten syntymiseen vaikuttavia tekijöitä – yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa sitä, että meillä on joku, jolle puhua ja johon luottaa.

Seminaarissa päästiin lähestymään päivän teemaa myös lääketieteellisestä näkökulmasta, kun nuorisopsykiatrian ylilääkäri Virve Kekkonen keskittyi puheenvuorossaan nuorten mielen hyvinvointiin. Nuoruus on identiteetin kehittymisen osalta keskeneräistä aikaa, jolloin moni etsii omaa paikkaansa maailmassa. Tällöin korostuvat tarve kasvurauhalle sekä aikuisten tuen merkitys terveen psyykkis-sosiaalisen kehityksen kannalta ja terveiden elintapojen kehittymisessä. Nuorten mielenterveyttä voidaan tukea esimerkiksi turvallisten iänmukaisten sosiaalisten kontaktien ja pystyvyyden kokemusten kautta. Nuoret tarvitsevat turvallisen yksilölliset tarpeet tunnistavan ympäristön, jossa on tilaa kasvaa, löytää omat vahvuutensa ja toisaalta myös epäonnistua.

Dosentti Eero Haapala puhui elintavoista osana kestävän tulevaisuuden rakentamista. Haapalan mukaan elintavat vaikuttavat niin ilmastonmuutokseen kuin siihen sopeutumiseen. Siksi on tärkeää pohtia, miten yksilöllisten elintapojemme kautta voimme vaikuttaa myös ympäristömme hyvinvointiin. Kestävä tulevaisuus rakentuukin myös arjen valinnoista, jotka tukevat sekä yksilön että planeettamme terveyttä. Haapala kuvaili ilmastonmuutosta keskeisimmäksi lapsiin vaikuttavaksi tulevaisuuden uhaksi ja sen estävän olennaisesti lapsen oikeuksien toteutumista. Täten tarvitsemme sitoutumista niin yksilö- kuin yhteiskuntatasolla kestävien elintapojen edistämiseen. Nuoruus on elämänvaihe, jossa elintavat muotoutuvat ja tietoisuus omista valinnoista voi kasvaa nopeasti. Siksi on tärkeää tarjota nuorille tietoa ja konkreettisia keinoja tehdä kestäviä valintoja arjessa – oli kyse sitten liikkumisesta, ruokavaliosta tai kulutustottumuksista.

Hyvinvointiseminaarin anti osoitti kokonaisuudessaan, ettei kestävää tulevaisuutta voida rakentaa ilman nuoria. Päivän aikana kuultiin, kuinka nuorten osallisuus, mielenterveys, yhteisöllisyys ja elintavat kietoutuvat yhteen sekä yksilön että yhteiskunnan kestävyyden näkökulmasta. Asiantuntijoiden puheenvuorot ja nuorten omat näkemykset muistuttivat siitä, ettei tulevaisuus ole vain jotakin, jota odotamme – se on jotain, jota myös rakennamme joka päivä. Kestävä hyvinvointi edellyttää rohkeutta kuvitella toisenlaisia mahdollisuuksia, toistemme kohtaamista, nuorten kuulemista ja halua toimia nyt. Se tarkoittaa rakenteita, jotka tukevat nuorten kasvua, osallisuutta ja toimijuutta. Se tarkoittaa myös arjen valintoja, jotka vahvistavat niin yksilöiden, yhteisöjen kuin ympäristön hyvinvointia. Seminaari tarjosi tiedon ja näkökulmien lisäksi myös toivoa ja suuntaa: kun pidämme huolta nuorista, pidämme huolta myös tulevaisuudesta.