Liito-oravan hyväksi on paljon tehtävissä – suojeluhanke kokosi yhteen parhaat käytännöt ja suositukset
Liito-oravan suojeleminen edellyttää selkeämpiä ohjeita ja enemmän neuvontaa etenkin maanomistajille ja maankäytön toimijoille. EU-rahoitteinen Liito-orava-LIFE-hanke on kuuden vuoden ajan edistänyt uhanalaisen lajin suojelua käytännön toimilla ja kokoamalla tietoa eri kohderyhmille. Taantuvan lajin hyväksi tarvitaan silti edelleen paljon työtä.
Liito-orava-LIFE-hankkeen tavoitteena oli liito-oravan suojelun parantaminen lajin levinneisyysalueella koko EU:ssa eli Suomessa ja Virossa. Hanke alkoi vuonna 2018 ja päättyi 31.3.2025. Metsähallituksen Luontopalvelujen koordinoimassa hankkeessa olivat mukana keskeiset liito-oravan tulevaisuuteen vaikuttavat toimijat, yhteensä 18 organisaatiota, joista neljä Virosta. Kuopiosta hankkeeseen osallistuivat Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut ja Kuopion luonnontieteellinen museo.
Valtakunnallista vaikuttavuutta
Liito-oravan elinoloja parannettiin hankkeen aikana Suomessa ja Virossa yli 80 talousmetsässä ja 20 kaupunkimetsässä. Liito-oraville istutettiin puita 11 uudeksi kulkuyhteydeksi, ripustettiin yli 340 pesäpönttöä ja niitä varten perustettiin yli 33 hehtaaria uusia suojelualueita.
Liito-oravatietoa koottiin ja jaettiin niin metsäalan ammattilaisille, koululaisille kuin suurelle yleisöllekin. Koulutuksiin osallistui yli 3000 metsäalan toimijaa ja maanomistajaa. Maankäytön suunnittelun tueksi laadittiin viisi käytännön opasta ja lähes 90 liito-oravan huomioivaa hakkuusuunnitelmaa oikeille kohteille. Lisäksi hankkeen aikana toteutettiin 250 kouluvierailua, ja suurelle yleisölle järjestettiin 130 liito-orava-aiheista tapahtumaa sekä neljä näyttelyä. Opettajia ja kasvattajia varten kirjoitettiin laaja liito-orava-aiheinen ympäristökasvatuspaketti. Lisäksi viranomaisille ja päättäjille laadittiin suositukset, joihin on koottu oleelliset asiat lajin säilymisen kannalta.
Kaupunkisuunnittelua ja kouluvierailuita
Kuopiossa on Liito-orava-LIFE-hankkeen ansiosta pystytty seuraamaan liito-oravan kannan muutoksia aiempaa tarkemmin. Hankkeen puitteissa on selvitetty mm. kuinka hyvin liito-orava selviää rakennetuilla alueilla sekä erilaisten kaavamerkintöjen ja määräysten toimivuutta liito-oravan elinympäristön turvaamisessa. Lajin elinolosuhteita parannettiin Kuopiossa parantamalla kulkuyhteyksiä ja elinympäristöjä puuistutuksilla sekä ripustamalla pesäpönttöjä. Lisäksi Jynkänvuorella ja Pirttiniemessä tehtiin metsänhoitotöitä, joissa sovitettiin yhteen liito-oravan, ulkoilijoiden ja asukkaiden tarpeita. Asukkaiden suhtautumista lähimetsiin ja liito-oravaan sekä metsänhoitotoimenpiteisiin selvitettiin kahdella kyselyllä, joiden perusteella asenteet liito-oravaa kohtaan näyttäytyivät positiivisempina vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2019.
“Antoisinta on ollut yhteistyö Espoon ja Jyväskylän kaupunkien sekä muiden hankekumppaneiden kanssa. Olemme oppineet toisiltamme paljon liito-oravan elinympäristöjen turvaamisesta kaupungeissa ja tehneet yhteistyössä Liito-oravan huomioiminen kaupunkisuunnittelussa -oppaan. Hankkeen puitteissa on lisäksi ollut mahdollista toteuttaa liito-oravien seurantaa hankekohteilla useana vuotena ja siten saada uuttaa tietoa kaupungeissa elävistä liito-oravista”, kertoo ympäristönsuojelusuunnittelija Anniina Le Tortorec Kuopion kaupungin alueellisista ympäristönsuojelupalveluista.
”Ympäristökasvatus oli Liito-orava-LIFE-hankkeen merkittävä osa. Hankkeen aikana toteutettiin kiertävä näyttely, laadittiin ympäristökasvatusopas ja järjestettiin lukuisia liito-oravaretkiä eri puolilla Kuopiota. Kouluissa ja päiväkodeissa kiertävä ympäristökasvattaja kertoi liito-oravista yli 3500 lapselle ja nuorelle. Näin laajaa kiertuetta ei olisi voinut toteuttaa ilman hankerahoitusta”, toteaa Kuopion luonnontieteellisen museon luontopedagogi Mari Wikholm. ”Lapset ja nuoret ovat tulevaisuuden päättäjiä, joiden on tärkeää ymmärtää omakohtaisesti monimuotoisen luonnon merkitys myös ihmisen hyvinvoinnille.”
Tutustu tarkemmin:
