Viksu Kuopio -blogi: Ilmastotyö kuuluu meille kaikille – tavoitteet saavutetaan yhteistyön voimin
Yhteistyön voima ilmenee erityisesti silloin, kun samoista ilmastoteemoista kiinnostuneet kokoontuvat yhteen. Yhteisten tavoitteiden saavuttaminen yhdessä on vaikuttavaa ja luo uusia yhteyksiä eri sidosryhmien välille. Kaupungilla on merkittävä rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa ja varautumisessa.
Kuopio on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä vähentämällä hiilidioksidipäästöjä ja ilmastoriskejä. Lisäksi Kuopio tavoittelee päästöttömyyttä, jätteettömyyttä ja kestävää kulutusta vuoteen 2050 mennessä. Kuopio on sitoutunut myös Kiertotalouden green dealiin, joka edistää kiertotaloutta ja vähentää luonnonvarojen käyttöä.
Kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ohjaa Viksu Kuopio -ohjelma eli ilmasto- ja resurssiviisausohjelma, jota Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU) -hanke konkretisoi kaupungin arjessa.
Osa Pohjois-Savon kunnista on pidemmällä ilmastotyössä kuin toiset kunnat, joissa on hankkeen myötä aloitettu ilmastotyö ja kuntiin on laadittu ensimmäinen ilmastosuunnitelma tai -ohjelma. Usein Kuopio toimii esimerkkinä muille pohjoissavolaisille kunnille näyttäen mallia mm. energiansäästötoimilla, edistäen ilmastoviestintää Viksu Kuopio -brändin avulla ja tuoden uusia ideoita valtakunnallisista ilmastoverkostoista sovellettavaksi muihin kuntiin.
Kuntien välinen yhteistyö lisää vaikuttavuutta
SISU-hankkeen ilmastotyö ulottuu 15 eri kuntaan Pohjois-Savossa, jossa toteutetaan ilmastotyötä kuntakohtaisten ilmastotavoitteiden mukaan. Suunnitelmallisen ilmastotyön tavoitteena on mm. tukea kuntia poikkihallinnollisesti tarjoamalla tukea ja neuvoja siihen, miten voi huomioida ilmastotoimia ja -vaikutuksia omassa työssään. Ilmastotoimien ja -vaikutusten tunnistaminen onkin yksi olennainen asia, jolla pääsee jo hyvään alkuun ilmastotyössä. Hanke järjestää koulutustilaisuuksia kuntien eri toimialoille sekä päättäjille, mikä lisää ymmärrystä ja tietämystä ilmastonmuutokseen hillinnästä ja sopeutumisesta. Kokonaisuutta yhdistää vaikuttava yhteistyö niin työntekijöiden, päättäjien kuin yhteisöjen, muiden hankkeiden sekä asukkaiden kanssa, koska ilmastotyö ja ilmastotoimista viestintä kuuluu meille kaikille. Hankkeen myötä on huomattu, että kokemusten jakaminen, yhteinen ilmastoviestintä ja yhteishankinnat ovat rikastuttaneet kuntien välistä yhteistyötä.
Suurin yhteistyön mahdollistaja on ilmastokoordinaattoriverkosto, jonka avulla kuntien ilmastotyö vahvistuu ja ilmastokoordinaattorit saavat verkostossa toisiltaan tärkeän vertaistuen. Ilmastokoordinaattori kehittää ja juurruttaa suunnitelmallista ilmastotyötä osaksi kuntien toimintaa ja taloutta, tukee vähähiilisten hankintojen suunnittelussa, järjestää koulutuksia, sekä viestii aktiivisesti ilmastotyöstä. Koordinaattori vastaa ilmastotavoitteiden ja -ohjelmien seurannan ja mittaroinnin kehittämisestä, toimii asiantuntijana ilmastokysymyksissä, ja tukee ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen liittyvien toimien suunnittelua. Lisäksi ilmastokoordinaattori kehittää seutukuntien ilmastotavoitteiden toimeenpanoa ja koordinoi kuntien ilmastojohtamisen kehittämistä.
Ilmastokoordinaattoriverkostossa tehdään tiivistä yhteistyötä päivittäin ja usein ilmastokoordinaattorit sparrailevat toisiaan jakaen ideoita ja kokemuksia siitä, mikä idea sopii juuri kyseiseen kuntaan ja millaisella toteutustavalla. SISU-hankkeeseen osallistuvat kunnat ovatkin hyvin erilaisia, joten verkoston kautta onnistuneet käytännöt leviävät jokaiseen hankekuntaan paikallisiin olosuhteisiin sopiviksi. Verkosto on pitänyt yhteyttä myös muiden meneillään olevien ilmastohankkeiden kanssa, jotta hyvät käytänteet saadaan käyttöön myös muista maakunnista. Kaiken lisäksi SISU-hanketiimin tiivis yhteistyö palkittiin erityiskiitoksilla Pohjois-Savon ilmastoteot 2025 –palkintojen jaossa, jonka luovuttivat Pohjois-Savon ELY-keskus ja Hiilineutraali Pohjois-Savo vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) -hanke. Palkinnon perusteena oli mm. ahkera, eteenpäin katsova ja tiimiytymiseen perustuva ilmastotyö Pohjois-Savon kunnissa sekä ilmastotyön suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen eteneminen, mikä näkyy konkreettisina ilmastotekoina ja ilmastotoimien toteutuksena.
SISU-hanke koordinoi laajaa Hävikkiyhteistyöverkostoa, jossa on mukana alueen ruokapalvelutoimijat, jäteyhtiöt ja muita sidosryhmiä. Verkoston avulla lisätään yhteistyötä toimijoiden välillä sekä edistetään ruokahävikin vähentämistä ja ilmastoviisaasta ruokailua alueella.
Ilmastotyötä konkretisoidaan kunnissa erilaisilla ilmastotoimilla
Pohjois-Savon kuntiin suunniteltujen ilmastotoimenpiteiden vaikuttavuutta arvioitiin 15 kunnan yhteisessä selvityksessä, jossa tarkasteltiin, millä toimilla ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä vähennetään eniten ja kustannustehokkaasti kunnissa. Paikallisilla toimilla, kuten kuntien ilmastotoimenpiteillä voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja edistää alueiden elinvoimaisuutta, hyvinvointia ja taloudellista kestävyyttä. Kun resursseja kohdennetaan ilmastotoimenpiteisiin, on olennaista tunnistaa kunnan suurimmat päästölähteet joihin kunta voi vaikuttaa. Esimerkiksi, kun Kuopion henkilöliikenteen päästöt olivat 109 kt CO2e vuonna 2022 ja kevyen liikenteen kulkutapaosuuden arvioitiin kasvavan korvaten autoliikennettä. Arvion mukaan 1 % muutos henkilöautoliikenteestä kevyeen liikenteeseen vähentää päästöjä 2,4 kt CO2e vuositasolla. Jos Kuopiossa nostettaisiin kevyen liikenteen osuus 45 %, saavutetaan 4,8 kt CO2e vuosittainen päästövähennys. Lue lisää Viksu Kuopio -sivuilta.
Kehittämistyössä on edistetty kuntien kestäviä ja vähähiilisiä hankintoja, joilla on vaikutusta myös yrityksiin ja niiden tekemiin ilmastotoimenpiteisiin. Esimerkiksi hankintojen ympäristökriteereitä kehitettiin irtokalusteiden puitesopimushankinta yhteistyössä Sansian ja Kuopion kaupungin hankintayksikön kanssa. Lisäksi hankkeessa laadittiin vähähiilisten hankintojen tarkistus- ja linkkilistat sekä ympäristöteksti, joita kunnat voivat hyödyntää osana hankintaohjetta ja tarkistaa hankinnan ilmastovaikutukset. Hankkeessa toteutettiin neljä vähähiilisyyden ja ympäristövastuullisuuden hankintakoulutusta keväällä 2024 tukemaan vähähiilisyyden huomioimista kaupungin hankinnoissa.
Muita merkittäviä ilmastotoimia on tehty erityisesti ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen näkökulmasta, kuten asemakaavoituksen kaavoitusprosessin kehittäminen laatimalla ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tarkistuslista kaavoittajien käyttöön. Kuntien talousjohtamista ja päätöksentekoa on tuettu ilmastobudjetoinnin avulla, joka kehittää ilmastotoimien taloudellisten vaikutusten arviointia ja tekee ilmastotyön nykytilan näkyväksi. Ilmastobudjetoinnin tarkoituksena on tuoda hiilineutraalisuustavoitteen edistäminen aiempaa tiiviimmäksi osaksi kaupungin taloussuunnittelua ja -seurantaa sekä auttaa tunnistamaan vuosittaiset toimenpiteet sen edistämiseen.
Ilmasto- ja resurssiviisaustyön seurantaa sekä ilmastoviestintää on kehitetty hankkimalla ympäristövahti-järjestelmä kuntien käyttöön, mikä kuvaa ilmasto-ohjelmien ja –suunnitelmien toteutumista entistä paremmin. Lisäksi on toteutettu viestinnällisiä kampanjoita eri kohderyhmille, kuten kuntalaisille suunnattu Ilmastosisua arkeen! -kampanja ja opettajille suunnattu kysely ilmastoteemojen käsittelystä kouluissa sekä Ilmastokumppanuus- ja yritysyhteistyömallien –selvitys. Erilaisten ilmastotoimien avulla kunnat tunnistavat entistä paremmin ilmastonmuutoksen vaikutukset, mikä lisää yhteistyötä eri yksiköiden ja sidosryhmien kesken.
SISU-hankkeen ilmastoyhteistyössä ovat mukana Iisalmi, Joroinen, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Pielavesi, Rautalampi, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Varkaus ja Vesanto. SISU-hanketta rahoittavat Pohjois-Savon liitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä mukana olevat kunnat. Lue lisää SISU-hankkeen sivuilta.
