Kaupunkitekniikan blogi: Riskikäyttäytyminen liikenteessä
Taannoin sain kutsun erääseen tilaisuuteen tulla kertomaan pyöräilijöiden riskikäyttäytymisestä yhdistetyllä pyörätiellä ja jalkakäytävällä. Suostuin samantien. Kun aloin pohtia asiaa, heräsi epävarmuus, etten ehkä insinöörinä ole oikea henkilö puhumaan riskikäyttäytymisestä. Taisin esitykseen kuitenkin käyttää ennalta sovitun ajan ja toivottavasti osasin tuoda asiaan eri näkökulmia.
Mitä on riskikäyttäytyminen liikenteessä? Tätä kysyin myös tuossa edellä mainitussa tilaisuudessa. Esille tuli paljon samoja asioita, joita itsekin tunnistin. Liian suuri tilannenopeus, liikennesääntöjen noudattamatta jättäminen, toisten liikkujien huomioimatta jättämistä, turvaväli, aistien sulkeminen (lähinnä kuuloaistin sulkeminen kuulokkeilla) sekä kännykän ja päihteiden käyttö. Nämä samat riskikäyttäytymisen asiat valitettavasti toistuvat liikkumismuodosta huolimatta, eli emme voi osoittaa syyttävää sormea vain jotakin tiettyä liikkujaryhmää kohtaan.
Mikä saa ihmisen ottamaan näitä tietoisia riskejä liikenteessä? Iso osa on varmasti tahatonta. Ei tulla ajatelleeksi, että omalla toiminnallamme aiheutamme itselle tai muille tienkäyttäjille läheltä piti -tilanteita tai jopa vaaraa. Kaikki varmasti tiedämme, että kiire ja liikenne on huono yhdistelmä. Mutta miksi emme osaa varata aikaa riittävästi aikaa siirtymisiin? Teleporttaaminen ei onnistu meiltä keneltäkään, ja liikenteessä liian myöhäistä liikkeellelähtöä ei saa kiinni. Yritämmekö optimoida aikataulujamme ja kalentereitamme turvallisuuden kustannuksella? Mikäli emme varaa matkaan riittävästi aikaa, valitettavasti näin on, ja samalla nostamme omaa stressitasoamme aivan tarpeettomasti.
Liikenteessä liikkuu erityisesti lapsia, nuoria ja henkilöitä, joilla ei ole ajo-oikeuden kautta liikennesääntötietoutta. Osa vasta opettelee liikkumaan liikenteessä. Antakaamme heille rauhaa opetella ja ohjatkaamme riittävällä lempeydellä. Mutta isolla osalla ihmisistä on kuitenkin ajokortti, ja näin ollen liikennesäännötkin pitäisi olla hallussa. Kuinka moni on kerrannut liikennesääntöjä tai perehtynyt lainsäädännön muutoksiin? Ajoittain olen pohtinut, tulisiko ajo-oikeus uusia säännöllisin väliajoin, kuten esimerkiksi työturvallisuuskortti?
Yhteiskunnan monilla eri osa-alueilla tavoitellaan tehokkuutta. Näin ollen olemme oppineet ja elämäntyylimme odottaa meidän olevan aina tehokkaita. Onko tämä syy, ettemme voi olla vain kävelyllä? Samaan aikaan täytyy kuunnella podcastia tai musiikkia. Motoriset taitomme mahdollistavat yhtäaikaisen kävelyn ja kuuntelun. Kuulokkeiden käyttö kuitenkin estää tehokkaasti ympäristöstä tulevat äänet. Näin ollen havainnoimme ympäristöämme ja muuta liikennettä vähemmän. Matkapuhelimen käyttö liikenteessä on valitettavan yleistä kaikilla liikkujilla. Itsekuri on melko lailla nollassa tuon koukuttavan laitteen osalta, jos tietoisesti tällä riskikäyttäytymisellä aiheutamme vaaraa liikenteessä. Puhelin pitää malttaa pitää taskussa.
Tämän blogitekstin työstämisen aikana olen ilokseni huomannut, että asiaan on kiinnittänyt muutkin huomiota. Mm. paikallisen sanomalehden toimittaja taannoin kirjoitti kännykän käytöstä ajon aikana ja hänen havaintojensa mukaan kännykän käyttö on todella yleistä.
Voisimmeko lähestyvän joulun myötä rauhoittua myös liikenteessä ja jättää turhat riskit ottamatta?
