Rikkomaton raja – seksuaalisen häirinnän ehkäisykampanjan kokemuksia
“Iäkkäämpi mies rupesi puhumaan, näyttäisit hyvältä alasti mun luona, ja muita härskejä sanoja.”
Rikkomaton raja -kampanja on Kuopiossa vuonna 2025 alkanut Kuopion kaupungin Yhteisöpalveluiden ehkäisevän päihdetyön kokonaisuus, jonka tavoitteena on lisätä turvallisuutta ja puuttua seksuaaliseen häirintään julkisissa tiloissa. Kampanja sai alkunsa nuorten kokemuksista sekä aiemmista kyselyistä nousseista havainnoista siitä, että seksuaalinen häirintä on monille osa arkea ja vaikuttaa merkittävästi turvallisuuden tunteeseen.
Tasa-arvobarometrin (2024) mukaan kokemukset seksuaalisesta häirinnästä ovat valtakunnallisesti lisääntyneet: naisista lähes puolet ja miehistä reilu viidennes oli kokenut seksuaalista häirintää edellisen kahden vuoden aikana. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan 23 % kuopiolaisista 13–15-vuotiaista oli kokenut seksuaalista häirintää tai väkivaltaa.
Tämä teema koskettaa siis lähes 900 nuorta Kuopiossa- kyseessä ei ole mikään pieni sosiaalinen epäkohta.
“Kävelin Apteekkarin ohi kotia. Siinä oli kasa ihmisiä röökillä ja kuulin vislauksia jne. On kouraistu perseestä noustessa bussiin, riisuttu silmillä ja tuijotettu.”
Oikeus koskemattomuuteen ja turvallisuuteen
Rikkomaton raja- kampanjan lähtökohtana on ajatus siitä, että jokaisella on oikeus koskemattomuuteen ja turvalliseen ympäristöön. Ehkäisevässä päihdetyössä päihteitä tarkastellaan osana arjen vuorovaikutusta ja turvallisuutta.
Päihteiden käyttö lisää riskiä tilanteisiin, joissa rajat hämärtyvät ja harkintakyky heikkenee. Tällöin omien tai toisten rajojen tunnistaminen, epäasialliseen käytökseen puuttuminen tai avun hakeminen voi olla vaikeampaa. Tästä syystä seksuaalisen häirinnän ehkäisy ja päihdehaittojen ehkäisy liittyvät luontevasti toisiinsa.
Kampanjan ensimmäinen vaihe
Kampanjan suunnittelu käynnistyi helmikuussa 2025. Rikkomattoman rajan ensimmäisessä osuudessa haluttiin monikanavaisesti viestiä siitä, mitä seksuaalinen häirintä tarkoittaa ja kuinka yleistä se on. Kesän viestintäkampanjassa viestittiin JCD-taulujen, infonäyttöjen, digitaalisen bussimainonnan sekä some-kampanjan keinoin.
Bussien näytöillä kampanjamateriaalit olivat esillä kolmen viikon ajan 150 000 matkustajan viikkotavoittavuudella. Noin kolmen kuukauden somekampanjalla oli 388 798 näyttökertaa ja se tavoitti 139 303 henkilöä.
Syksyn aikana kampanja jatkui jalkautumisilla toisen asteen oppilaitoksiin ja korkeakouluihin. Kohtaamisten yhteydessä kerättiin vastauksia anonyymiin verkkokyselyyn, joka jaettiin myös kampanjan sosiaalisen median kanavissa. Kyselyyn vastasi yhteensä 714 henkilöä. Tulosten mukaan lähes puolet vastaajista kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää.
“Kaupassa vanha mies kosketteli takapuoltani. Oli todella ahdistava kokemus. Olin 12-vuotias.”
Häirintä voi koskettaa ketä tahansa
Verkkokysely nosti esiin myös huolestuttavan ilmiön. Osa vastaajista ei ollut varma siitä, oliko heidän kokemansa tilanne ollut seksuaalista häirintää. Vastauksista kävi ilmi, että kaikki eivät tunnista häirintää tai osaa nimetä omaa kokemustaan, vaikka tilanne olisi ollut selvästi epämiellyttävä tai loukkaava. Lisäksi osa vastaajista kuvasi kokemuksia, jotka täyttävät seksuaaliväkivallan tai rikoksen tunnusmerkistöä.
“Monenlaista mutta ei kuitenkaan väkivaltaa. Mutta Kiitos kiitos kiitos siis kun kysytte ja tuotte asiaa näkyville. Kukaan ei ole kysynyt minulta tästä aikasemmin.”
Tämä kertoo siitä, että ilmiö voi jäädä piiloon, jos kokemuksia ei tunnisteta tai niistä ei uskalleta puhua. Häirintää kokenut ihminen voi myös jäädä kokemuksensa kanssa yksin, ja kokemus jää täysin käsittelemättä.
Kyselyyn vastanneiden joukossa enemmistö oli naisia, mutta mukana oli myös miehiä sekä muunsukupuolisia vastaajia. Sukupuolijakauma on tärkeä huomioida tuloksia tarkasteltaessa. Aiemman tutkimustiedon perusteella seksuaalinen häirintä kohdistuu erityisesti naisiin ja sukupuolivähemmistöihin, mutta häirintä voi koskettaa ketä tahansa sukupuolesta riippumatta.
Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että seksuaalinen häirintä Kuopiossa ei ole yksittäinen tai harvinainen ilmiö, vaan laaja hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttava kysymys. Ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta tämä korostaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä. Kun ihmisillä on parempi ymmärrys rajoista, suostumuksesta ja omista oikeuksistaan, voidaan haittoja ehkäistä jo ennen kuin ne kärjistyvät vakavammiksi tilanteiksi.
“Olin töissä ja humalainen mies alkoi kourimaan minua, vaikka tiesi että olen alaikäinen.”
Tulosten perusteella on myös vahvistettava tietoisuutta ns. sivustakatsojailmiöstä. Termillä tarkoitetaan tilannetta, jossa sivustakatsojaryhmä todistaa tilanteen tai vahingon tapahtuvan, mutta ei kuitenkaan tee mitään haitallisen toiminnan lopettamiseksi tai auttamiseksi.
On oletettavaa, että esimerkiksi joukkoliikenteessä paikalla on muitakin kuin häiritsijä ja häirinnän kokija, ja olisi ensiarvoisen tärkeää, että paikalla olevat aikuiset puuttuvat tilanteeseen ja ilmaisevat selkeästi, että kyseessä oleva toiminta on häirintää eikä millään muotoa hyväksyttävää.
Turvallisempaa arkea – yhdessä
Rikkomaton raja -kampanjaa toteutetaan myös vuona 2026. Jalkautumisia on tarkoitus jatkaa ja toimintaa laajennetaan myös yläkouluihin. Pyrkimyksenä on myös vaikuttaa seksuaalisen häirinnän tunnistamiseen ja siihen puuttumiseen erilaisissa yleisötapahtumissa.
Tavoitteena on tehdä pitkäjänteistä työtä turvallisemman arjen puolesta, lisätä tietoisuutta ja vahvistaa kulttuuria, jossa seksuaaliseen häirintään puututaan ja jokaisen oikeus koskemattomuuteen tunnistetaan.
Seksuaalinen häirintä ilmiönä ulottuu laajasti kunnan eri osa-alueille, ja olemmekin hyvin avoimia monialaiselle yhteistyölle. Jo kampanjan ensivaiheessa havaittiin yhtymäkohtia niin koulu- ja oppilaitosten ja nuorisotyön puolelle, kuin myös joukkoliikenteeseen ja kaupunkiympäristön suunnitteluun ja kehittämiseen.
Blogin sitaatit ovat nuorten vastauksia Päihdetilannekyselyyn ja Rikkomaton raja- anonyymiin verkkokyselyyn 2025.
Tiina Nykky
Ehkäisevän päihdetyön koordinaattori
Yhteisöpalvelut
Suvi-Tuulia Kovalainen
Ehkäisevän päihdetyön suunnittelija
Yhteisöpalvelut