Kaupunginjohtajan blogi: Talouden tasapainotustoimet purevat – vaikutukset näkyvät organisaation sisällä

Kuopion kaupungin tilinpäätösennakko vuodelta 2025 osoittaa -2,8 M€ alijäämää talousarviossa olevan -12,5 M€ alijäämän sijasta. Tulos on odotuksiin nähden erinomainen, ja osoittaa talouden tasapainotustoimien vaikutukset – viime vuonna sopeutimme kaupungin taloutta lähes 20 M€:lla.

Asukkaille palvelut ovat toistaiseksi voineet jatkua aika lailla ennallaan, mutta kaupungin sisällä muutos on ollut merkittävä. Kuopion henkilötyövuosien määrä oli vuoden 2025 lopussa lähes sama kuin vuonna 2024, vaikka TE-palveluiden siirto valtiolta kunnille toi organisaatioomme noin 150 henkilötyövuotta lisää. Jo ennestään Kuopiolla oli verrokkikaupunkeihin nähden tehokas hallinto. 

Myös koko Kuopio-konserni on osallistunut talouden tasapainotustalkoisiin. Voidaankin sanoa, että tulosparannus on tehty suurelta osin organisaation sisältä ilman, että palvelut olisivat romahtaneet.

Sivistystoimialan taloutta on vahvistettu säästötoimienkin keskellä

Talouden tasapainottamisen rinnalla Kuopio on tehnyt määrätietoisia valintoja lasten ja nuorten palveluiden vahvistamiseksi ja rahaa on kohdennettu uudelleen. Näillä toimilla on vahvistettu kaupungin kasvun ja oppimisen palveluita, nykyistä sivistystoimialaa. Vuonna 2024, jolloin talouden tasapainotusohjelmaa lähdettiin toteuttamaan, talousarviossa tehtiin ensimmäisen kerran merkittävä taloudellinen uudelleenkohdennus, kun kasvun ja oppimisen palvelualueen henkilöstökustannuksiin tehtiin 2,6 M€:n lisäys.

Lisäksi vuonna 2025 lisättiin perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tukea 0,6 M€ ja edelleen 1,2 M€ vuodelle 2026. 

Talouden tasapainotusohjelman aikana kaupunki on siis oleellisesti vahvistanut lasten ja nuorten palveluiden rahoitusta. Koska sivistystoimiala on osallistunut koko organisaation säästöihin, lisäpanostukset eivät ole täysimääräisesti kohdistuneet opetuksen sisältöön – kuten oppikirjoihin tai henkilöstön vahvistamiseen. Osa resursseista on kulunut nykyisen rakenteen ylläpitämiseen.

Silti kokonaiskuva on selvä: Kuopio on tehnyt vaikeassa taloustilanteessa tietoisia valintoja lasten ja nuorten hyväksi.

Uudistusten vuosi takana – Kuopio teki sen, mitä moni vasta suunnittelee

Kuopio on tehnyt vuoden 2025 aikana poikkeuksellisen määrän merkittäviä uudistuksia – ja tehnyt ne onnistuneesti. Sopeutusten rinnalla kaupunki on uudistanut toimintaansa tavalla, joka rakentaa vahvan perustan tuleville vuosille.

Vuonna 2025 otettiin käyttöön koko kaupunkiorganisaation kattava johtamisjärjestelmäuudistus avainhenkilömuutoksineen. Samaan aikaan valmisteltiin päätöksentekovalmiiksi laaja perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkosuunnitelma ja vietiin onnistuneesti loppuun hallinnon uudistamisen kokonaisuus, Haltuun-projekti. Samalla uudistettiin palkkausjärjestelmä ja käytiin yhteistoimintaneuvottelut. Vuoden 2025 aikana kaupunki loi uuden strategian ja rakensi uuden tavan tehdä vaikuttamista ja edunvalvontaa – rohkeammin, tavoitteellisemmin ja näkyvämmin.

Ja tietenkin juhlimme näyttävästi Kuopion 250-vuotista taivalta! Juhlavuosi oli menestys, ja tuoreimmat luvut kertovat, että vuosi 2025 oli matkailussa vahvan kasvun vuosi.

Tuleva suunta – tasapainotustoimet loppuun, kasvu vauhtiin ja Kuopio kukoistamaan

Suunta kaupungin talouden kehityksessä on oikea, mutta toimenpiteet eivät vielä riitä tasapainottamaan taloutta pysyvästi eivätkä riittävästi oikaise rakenteellista alijäämää. Säästöjen tie alkaa kuitenkin olla kuljettu loppuun: sisäisiin toimintoihin kohdistuvat leikkaukset vaarantaisivat palvelukyvyn, laadun, uudistumisen ja henkilöstön jaksamisen.

Vaikka uskomme, että talouden suhdannekuoppa alkaa hellittää, tuoreiden verotuloennusteiden kieli on vielä karua: koko valtakunnassa ja myös Kuopiossa aikaisempia verotuloarvioita jouduttaneen tämän vuoden aikana laskemaan. Kuluvan vuoden talousarviossa on budjetoitu verotuloja 318 M€, mutta ensimmäisen veroennustekehikon ollessa vain 313,6 M€ näyttää siltä, että tulemme jäämään verotuloissa tänä vuonna talousarviosta reippaasti yli 4 M€.

Kuopio velkaantuu yhä ja pelkät lainojen korkomenot ovat noin 10 miljoonaa vuodessa. Kaupungin on saatava tulos ylijäämäiseksi, ja onnistuttava löytämään investoinneista ne, jotka ovat kaikkein hyödyllisimmät ja vaikuttavimmat.

Uudistaminen jatkuu, mutta tulevaisuutta ei voi rakentaa sopeutuksilla. Rakenteita on korjattava, ei rapautettava, ja säästöjen sijaan on aika rakentaa ja panostaa kasvuun. Tarvitsemme:

  • rohkeaa kaupunkikehitystä
  • uutta elinkeinotoimintaa ja työpaikkoja
  • lisää investointeja
  • vahvempaa matkailua, tapahtumia ja urheilua
  • kulttuuria ja luovia aloja elinvoiman moottoriksi

Tämä on kuluvan vuoden keskeinen painopiste ja koko kaupungin yhteinen tehtävä. Kun Kuopio kasvaa, se houkuttelee uusia asukkaita, yrityksiä ja investointeja. Kukoistava Kuopio ei ole vain vetovoimainen – se uhkuu elinvoimaa ja rakentaa tulevaisuuden, jossa talous, palvelut ja asukaskokemus vahvistavat toisiaan.

Palveluverkko päätetty – nyt eteenpäin

Kaupunginvaltuusto hyväksyi palveluverkkosuunnitelman kuluvan viikon maanantaina. Päätös oli ratkaiseva, sillä se oli viimeinen puuttuva osa talouden tasapainotusohjelmasta.

Palveluverkkomuutoksia ei kuitenkaan ohjaa vain talous. Suurin muutosvoima on oppilasmäärien jyrkkä väheneminen ja Kuopion tavoite turvata laadukas opetus kaikkialla kaupungissa. Jo lähivuosina palveluja järjestetään yhä harvemmalle lapselle, ja joillakin alueilla lasku on poikkeuksellisen voimakasta. Riistaveden ja Vehmersalmen koulujen oppilasmäärät voivat pudota jopa puoleen viidessä vuodessa, Kissakuusen koulussa on jo nyt yhden pienen koulun verran tyhjää tilaa.

Kun oppilaita ei riitä, syntyy ylikapasiteettia, jonka ylläpito maksaa, vaikka luokkahuoneet olisivat puolityhjiä. Henkilöstökulutkaan eivät alene samassa tahdissa. Siksi muutokset kohdistuvat alueille, joissa oppilasmäärien lasku on suurin.

Ilmiö ei ole maaseutu vastaan kaupunki – eikä vain Kuopion haaste. Syntyvyys laskee koko Suomessa. Kuntaliiton mukaan vuonna 2032 peruskouluissa on 96 000 oppilasta vähemmän kuin nyt. Vuoteen 2040 mennessä kaksisarjaisen yläkoulun muodostaminen käy yhä useammalle kunnalle mahdottomaksi. Elämme murroskautta, joka vaatii ennakointia ja kokonaisnäkemystä.

Vaikka palveluverkkosuunnitelma lisää sivistystoimialan menoja kuluvan vuoden talousarviossa yli 700 000 eurolla, päätös oli välttämätön. Samalla tämä summa on kuitenkin löydettävä säästöinä muualta, jotta pysymme talousarvion mukaisessa –2,1 M€ alijäämässä. Verotulokehityksen alenema, joka tässä vaiheessa vuottaa näyttää olevan yli 4 M€, haastaa tilannetta entisestään.

Kuopio kasvaa, asukaskokemus ratkaisee

Rohkeat teot vievät kaupunkia eteenpäin. Kilpailu asukkaista, yrityksistä ja investoinneista on kovaa ja vain ne kaupungit, jotka uskaltavat tehdä kasvua ja elinvoimaa vahvistavia investointeja, menestyvät.  Myös Kuopion on suunnattava resursseja niihin investointeihin ja kehittämistoimiin, jotka lisäävät elinvoimaa, vahvistavat veropohjaa ja parantavat asukkaiden arjen sujuvuutta. Ne ovat samalla viesti ulospäin: Kuopio on kasvun ja kukoistuksen kansainvälinen osaajakaupunki, jonka kestävä kasvu säteilee vaurautta ja hyvinvointia miljoonan ihmisen vaikutuspiiriin.

Elinvoima ja palvelut kulkevat käsi kädessä. Kaupungin elinvoima, palveluiden laatu ja asukaskokemus muodostavat kokonaisuuden, joka ohjaa tietoperusteista päätöksentekoa. Vain elinvoimainen kaupunki pystyy tarjoamaan laadukkaita palveluja asukkailleen – ja Kuopion tavoite on tässä korkealla.

Uusi strategiamme nostaa keskiöön tavoitteen, joka ohjaa kaikkea kehittämistä: erinomainen asukaskokemus. Se on Kuopion kasvun perusta nyt ja tulevaisuudessa. Kun arki toimii, palvelut pelaavat ja kaupunki houkuttelee osaajia ja yrityksiä, syntyy positiivinen kierre, joka vahvistaa koko alueen menestystä. Siitä syntyy kuopiolainen kukoistus ja elämänvoima.

Soile Lahti

Kaupunginjohtaja