Kansalaistoimijalähtöiset ESR+ hankkeet vahvistavat kuopiolaisten järjestötoimijoiden hankeosaamista ja toteuttavat ihmisläheistä toimintaa

Kuopiossa toimii vahva ja monipuolinen järjestökenttä. Kaupungissa on yhdistyksiä ja seuroja, jotka liikuttavat, tukevat, kuuntelevat ja kokoavat ihmisiä yhteen silloinkin, kun julkisen puolen palvelut eivät siihen taivu. Usein juuri järjestöissä huomataan ensimmäisenä, että joku kohderyhmä jää sivuun, arki ei kanna tai nykyinen toiminta ei pysty vastaamaan ihmisten muuttuviin tarpeisiin. Kehittämisen tarve syntyy siten ruohonjuuritasolla, arjesta käsin.

Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen ESR+-rahoituksen tavoitteena on tukea hankkeita, jotka vahvistavat ihmisten osallisuutta, hyvinvointia ja työelämävalmiuksia sekä ehkäisevät syrjäytymistä. Rahoitusta myönnetään erityisesti järjestölähtöiseen kehittämistyöhön, jossa syntyy uusia toimintamalleja, palveluja tai yhteistyörakenteita vastaamaan paikallisesti tunnistettuihin tarpeisiin. Keskiössä ovat ne ihmisryhmät, joiden asemaa yhteiskunnassa halutaan vahvistaa.

Tukea hanketyön suunnitteluun

Kehittämistyöhön ryhtyminen ei ole järjestöille itsestään selvää. Ideoita on, mutta aikaa, rahoitusta ja hanketyöhön liittyvää osaamista ei aina ole. Moni yhdistys tunnistaa tarpeen tehdä asioita toisin, mutta epäröi onko tämä liian suuri kokonaisuus hallittavaksi. Tässä kohtaa Euroopan unionin rahoittama kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen koordinaatio- ja viestintähanke (ESR+) auttaa. Se tarjoaa mahdollisuuden tehdä kehittämisestä suunnitelmallista ja vaikuttavaa. Tämä takaa sen, että järjestötoimijan ei tarvitse jäädä yksin monimutkaisiksi koettujen rahoitus- ja hallintokysymysten kanssa.

Nykyistä koordinaation jatkohanketta, Koonto 2.0 -hanketta, hallinnoi Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys ry. Toiminta on osoittanut sen, että paikallistasolla tunnetaan alueen ihmisten tarpeet parhaiten, mutta rahoituksen ja hankemaailman vaatimukset voivat tuntua etäisiltä ja raskailta. Hankkeen aikana järjestöille on tarjottu henkilökohtaista ja matalan kynnyksen neuvontaa aina idean ensivaiheista hankkeen toteutukseen ja raportointiin asti. Samalla on rakennettu verkostoja ja jaettu kokemuksia, jotta kehittämistyölle on aina taustavoimia tarjolla, jotta toiminta ei jää yksittäisten toimijoiden harteille.

Osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamista

ESR+-rahoitus itsessään avaa järjestöille mahdollisuuksia, joita vapaaehtoistoiminnan varaan rakentuva arki ei aina mahdollista. Rahoituksen avulla on voitu palkata työntekijöitä, kehittää uusia toimintamalleja ja vastata kohderyhmien tarpeisiin. ESR+-hankkeet kohdistuvat erityisesti työelämän ulkopuolella oleviin nuoriin ja aikuisiin, pitkäaikaistyöttömiin, maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin sekä muihin ryhmiin, joiden osallisuutta ja hyvinvointia halutaan vahvistaa. Juuri näiden ihmisten tavoittamisessa järjestöjen rooli on usein ratkaiseva, sillä luottamus ja matala kynnys syntyvät arjen kohtaamisissa, jossa järjestöt ovat vahvimmillaan.

Moni järjestötoimija on kokenut ESR+-rahoituksen aiemmin vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi vaihtoehdoksi. KOONTO-hankkeen kokemusten perusteella keskeinen kynnys ei ole ollut idean puute, vaan epävarmuus omasta osaamisesta ottaa osaa hankehakuun.

Kun hankeneuvonnassa ideaa on päästy yhdessä jäsentämään ja rahoituksen reunaehdot on avattu ymmärrettävästi, suhtautuminen hanketoimintaan on monessa yhdistyksessä muuttunut. Kehittäminen ei enää näyttäydy uhkana, vaan mahdollisuutena. Kuopion kaupunki on ollut myötämielinen hanketoimintaa kohtaan ja sitoutunut jo usein varhaisessa vaiheessa hankkeeseen sekä toiminnallisesti, että myös osarahoituksen osalta.

Etsitään ratkaisuja hyvinvointitiedon pohjalta

Kuopion kaupungin Yhteisöpalvelut ovat olleet mukana jo kahdella edellisellä ohjelmakaudella vuodesta 2014 alkaen sparraamassa kuopiolaisia järjestöjä ESR-hankerahoituksen piiriin ja myöntämällä osarahoitusta kansalaistoimijalähtöisiin hankkeisiin. Hankkeita on ollut monenlaisia; kulttuuriin ja liikuntaan liittyviä, työelämään suuntaavia ja nuoriin kohdistuvia. Kaikissa hankkeissa on ollut päämääränä vahvistaa opiskelu- tai työelämäntaitoja ja lisätä yhteisöllisyyden ja voimaantumisen kokemuksia haastaviin elämäntilainteisiin.

Kaupungin näkökulmasta on erityisen tärkeää, että hankkeet etsivät ratkaisuja mm. hyvinvointikertomuksessa esiin nousseisiin haasteisiin. Toivotaan myös, että hankevalmistelussa kiinnitetään huomioita kohderyhmien tavoittamiseen sekä hankkeessa kokeilujen toimintatapojen jalkauttamiseen hankkeen jälkeen.

Haku avautuu keväällä

Kevään kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen (ESR+) -haku 13.4-13.5.2026 tarjoaa jälleen ajankohtaisen mahdollisuuden järjestöille Kuopiossa ja koko Pohjois-Savossa. Hakuun valmistautuminen lähtee siitä, että järjestössä on tunnistettu tarve ja kohderyhmä, johon nykyiset toimintamallit eivät enää riitä vastaamaan. Hakemus valmistellaan koordinaatiohankkeen tiiviissä ohjauksessa. Lisäksi yhteydenotto kaupunkiin jo alkuvaiheessa, jos tarkoituksena on saada myös kuntarahoitusta hankkeeseen.

Lue lisää: www.pssotu.fi/koonto-hanke-2-0/

Kirjoittanut: Sirpa Niemi, vastaava asiantuntija ja Pohjois-Savon Sosiaaliturvayhdistys, Koonto 2.0 -hanke, Tuomas Puustinen: tuomas.Puustinen@pssotu.fi, puh. 050 541 5188.