Kansallisen kaupunkipuiston blogi: Monimuotoinen lähiluonto esille

Luonnon uinuessa lumipeitteen alla on Kuopion kansallinen kaupunkipuisto siirtynyt viettämään kasvillisuuden teemavuotta. Vuoden aikana julkaistavien blogiemme kautta tutustutamme lukijat kansallisen kaupunkipuistomme alueella tavattaviin kasvilajeihin esittelemällä niiden lajikirjoa, esiintymisalueita ja -olosuhteita, sekä luonnontilaisimmilla alueilla että rakennetuissa puistoissa.

Monimuotoinen lähiluonto muodostuu muun muassa lähimetsistä, puistoista, pihoista, niityistä, joutomaista, järvistä, lammista, purojen ja ojien varsista, teiden ja katujen pientareista ja uljaista kaupunkipuista, esim. upeista lehmuksista ja ikimännyistä. Lähiluonto tarjoaa elinympäristöjä monenlaisille eliölajeille. Lähiluonto tarjoaa myös ekosysteemipalveluita (luonnon tarjoamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä, jotka tukevat ihmisten elämää ja hyvinvointia, esim. ilman ja veden puhdistus) asukkaille ja tuottaa hyvinvointivaikutuksia, esim. kiireetön kävelyretki lähiluonnon helmassa. Nämä Kuopion luonnon monimuotoisuusohjelmassa (LUMO) mainitut osaset luontoa ovat myös osa kansallista kaupunkipuistoa ja sen arvoja parhaimmillaan!

Kyseisessä ohjelmassa on myös mainittu, että kaupunkiluonnon muokattujen pienympäristöjen (puistot ja kaupunkilammet) on havaittu olevan lajistoltaan yllättävän monimuotoisia ja siten opittu ymmärtämään ja arvostamaan niitä. Puistot, pihamaat ja puutarhat tarjoavat toissijaisen elinympäristön monille eliölajeille esim. kovakuoriaisille, perhosille ja sienille. Tämän lisäksi kaupunkikasvillisuus parhaimmillaan monipuolisena ja -lajisena hoitaa monia tehtäviä: esimerkiksi puistot ja kaupunkipuut luovat varjoa, vähentävät melua, sitovat ilmansaasteita ja lisäävät viihtyisyyttä. Monimuotoinen lähiluonto sopeutuu myös paremmin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin sään ääri-ilmiöihin.

Konkreettisia toimia luvassa 

Kevään koittaessa selviää, jatkammeko vuoden aikana kolmatta kasvukautta kaupunkiviljelyä museoilla kasvatuslaatikoissa yhteistyössä Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistyksen kanssa. Voisiko niihin saada sisältymään myös merkityksellisyyttä talviajalle esim. talventörröttäjinä?

Kaupunkipuulinjausta pohjustaa hortonomiharjoittelija, joka inventoi rakennetun ympäristön kaupunkipuuomaisuuden tulevan kesän aikana – myös kansallisen kaupunkipuiston alueella. Syksyllä jatketaan siitä tehden todennäköisesti konsulttiavusteisesti varsinainen selvitystyö ja linjaus, tavoitellen työn valmistumista juhlavuotemme 2027 loppuun mennessä. Valmistuva kaupunkipuulinjaus ohjaa muun muassa suunnittelua, kunnossapitoa, puiden säilyttämistä ja suojaamista.

Omatoimisesti tutustuttavalle keskustan kävelykierrokselle on tarkoitus asukaskyselystä saatavien kannustimien johdattamana tuoda sisältöä nettisivulle myös reitin varrelle osuvien alueiden kasvillisuudesta.

Luonnon monimuotoisuusohjelman kannustamana järjestämme elokuussa opastetun retken Kuopionlahden puistoihin, lisätäksemme tietämystä luonnon monimuotoisuuden merkityksestä. Nuo kunnostetut puistot ovat oiva esimerkki siitä, kuinka hulevesiä käsitellään luonnonmukaisesti osana puisto- ja virkistysalueen kokonaisuutta sekä viihtyisyyttä ja luonnon monimuotoisuutta lisäävinä elementteinä ja kuinka kaupungin viheralueilla on lisätty pölyttäjien ravintokasveiksi sopivia kukkia, puita ja pensaita.

LUMO-ohjelmassa mainittu hallitun hoitamattomuuden teema näkynee kirjavana Väinölänniemellä viime keväänä perustetulla Kuopion 250-vuotisjuhlavuoden niityllä, jonka kasvua voi seurata – kasvit tukevat pörriäisten hyvinvointia myös tänä vuonna.

Pelaten lisää tietoa alueen lajistosta

Toissa keväänä taiteiltiin kansalaisopistolla kuvataiteen eri-ikäisten ryhmissä Kuopion kansallisen kaupunkipuiston alueella elävistä lajeista kuvitusta kilpailun merkeissä. Niistä koostettua lajistokorttipakkaa on vielä saatavilla museolta ja sen verkkokaupasta – antakoon se iloa yhdessäolohetkiin pelaajille!

P.S. Kuopion lehtokeskuksen tunnuslaji, metsälehmus on kasvistossa ässänä.