Hyvinvointiblogi: Tyttöjen mielenterveyden eriytyvä kehitys vaatii huomiota
Viimeisimmät kouluterveyskyselyn tulokset kertovat karulla tavalla muutoksesta, joka ei ole enää ohimenevä poikkeama: tyttöjen mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet Kuopiossa selvästi poikia nopeammin. Erityisenä huoliryhmänä esiin nousee yläkoululaiset tytöt, joista kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta kokee 34 % (pojat 10 %). Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, sosiaalinen ahdistuneisuus, koulu-uupumus ja heikompi positiivinen mielenterveys muodostavat kehityskulun, joka näkyy tytöillä jo varhaisnuoruudessa ja jonka vaikutukset voivat ulottua pitkälle aikuisuuteen.
Mielen hyvinvoinnin edistämisestä tiedetään tutkimusten perusteella paljon. Kuitenkin mielen hyvinvoinnin edistämiseksi on myös hyvä ymmärtää juurisyitä pahoinvoinnille. Nuorten ahdistuneisuuteen liittyy tutkimusten perusteella lukuisia erilaisia, mutta samanaikaisia ja toisiinsa limittyviä tekijöitä. Yksilötason tekijät, elinympäristön vaatimukset sekä yhteiskunnalliset muutokset ja ilmiöt kytkeytyvät toisiinsa nuorten arjessa. Kyse on kompleksisesta kokonaisuudesta vaikuttamisen kannalta.
Tiedetään, että terveellisillä elintavoilla ja elämisen ympäristöllä on yhteys mielen hyvinvointiin. Lisäksi ihminen on sosiaalinen eläin, jonka hyvinvointi riippuu paljon sosiaalisesta ympäristöstä. Erilaiset sosiaaliset tekijät voivat joko tukea mielen hyvinvointia tai altistaa mielenterveyden haasteille siellä missä nuori on ja elää: kotona, vapaa-ajalla, koulussa ja harrastuksissa.
Esimerkiksi sosiaalinen media on yksi keskeisimmistä nuorten arjen ympäristöistä, jossa nuoret kohtaavat toisiaan ja josta saadaan vaikutteita elämään. Sosiaalisen median vaikutukset heijastuvat tyttöjen hyvinvointiin laajasti, mutta erityisen voimakkaasti koettuun psyykkiseen hyvinvointiin. Sosiaalisen median kautta tapahtuu altistumista normeille, jotka liittyvät esimerkiksi ulkonäköön, sosiaaliseen sopeutumiseen ja koulumenestykseen. Tytöt kokevat myös uhkaa ja turvattomuutta muun muassa sosiaalisessa mediassa ilmenevän naisvihan muodossa, mikä osaltaan lisää huolta ja ahdistuneisuutta.
Teot positiivisen mielenterveyden vahvistamiseksi ovat sijoitus hyvinvointiin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin
Kouluterveyskyselyssä positiivinen mielenterveys on tytöillä edelleen matalammalla tasolla kuin pojilla, vaikka kehitystä parempaan näkyykin. Positiivinen mielenterveys on keskeinen suojaava voimavara, joka tukee kykyä toimia arjessa, ylläpitää ihmissuhteita sekä selviytyä erilaisista vastoinkäymisistä. Se on myös tutkitusti yhteydessä terveyskäyttäytymiseen ja fyysiseen terveyteen. Voidaan ajatella, että positiivinen mielenterveys toimii tytöille erityisen tärkeänä suojaavana tekijänä.
Kuopion hyvinvoinnin edistämistyössä nuorten tyttöjen mielen pahoinvointiin suhtaudutaan vakavasti ja ratkaisuja haetaan panostamalla useisiin toimenpiteisiin ja tekoihin, joiden tiedetään vaikuttavan positiivisesti hyvään mieleen ja mielenterveyteen. Kun sukupuolittunut ilmiö on tunnistettu, toimenpiteiden ja tekojen tarkentaminen käytännön tasolle on helpompaa tulevaisuudessa sukupuolinäkökulma huomioiden. Kunnilla on oma vastuunsa vaikuttaa nuorten hyvinvointiin osana lakisääteisiä palvelujaan. Näitä keinoja olemme ottaneet huomioon parhaillaan päätöksenteon polulla olevassa uudessa Kuopion hyvinvointisuunnitelmassa.
Nuorten hyvinvoinnin eriytyminen ei ole vain nuorten asia. Se on myös tulevaisuuskysymys. Hyvää mielenterveyttä vahvistaviin tekijöihin panostaminen sekä kuormitustekijöiden vähentäminen ovat avainroolissa. Kukoistusta ei siis synny hoitamalla pelkästään pahoinvointia, tarvitaan myös aktiivisesti hyvää vahvistavia toimenpiteitä. Samalla, kun tytöille kasautuvat kuormitustekijät tunnistetaan, voidaan ehkäistä paitsi mielenterveyden haasteiden pitkittymistä ja syvenemistä, myös vahvistaa tulevien nuorten naisten toimijuutta ja mahdollisuuksia rakentaa tasapainoista aikuisuutta elämän eri osa-alueilla.
Kuopion kaupungilla oli mahdollisuus tehdä yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston (UEF) projektiopiskelijoiden kanssa talvella 2026. Opiskelijat tuottivat koonnin nuorten tyttöjen mielen pahoinvointia koskevasta tutkimustiedosta Kuopion hyvinvointityön tueksi. Blogissa hyödynnettiin osittain opiskelijoiden tuottamaa selvitysmateriaalia. Kiitos yhteistyöstä Anniina Airos, Miia Kosonen & Matias Terä.
