Kuopio ja Joensuu: Migrin toimipisteen lakkauttaminen Kuopiossa heikentäisi koko alueen kasvua, elinvoimaa ja saavutettavuutta
Valtiontalouden säästötoimenpiteiden yhteydessä esitetty Maahanmuuttoviraston (Migri) Kuhmon, Kuopion ja Lahden toimipisteiden lakkauttaminen herättää laajaa huolta Itä-Suomessa. Suunnitelluilla muutoksilla olisi merkittäviä negatiivisia vaikutuksia Kuopion ja Joensuun kaupunkeihin sekä koko Itä-Suomen kilpailukykyyn, elinvoimaan ja saavutettavuuteen.
Kuopion ja Joensuun kaupungit, alueen korkeakoulut sekä elinkeinoelämä esittävät yhteisessä kirjeessään Migrin johdolle sekä valtakunnan päättäjille lakkauttamisaikeiden keskeyttämistä ja kutsuvat Migriä vuoropuheluun tilanteen ratkaisemiseksi.
Erityisesti Kuopion toimipisteen mahdollinen lakkauttaminen vaikuttaisi merkittävästi itäsuomalaisten maahanmuuttaneiden arkeen. Viime vuosina asiointi on pääosin keskitetty Kuopioon, joka on ollut kohtuullisen etäisyyden päässä useista maakunnista. Matka-aika ja -kustannukset ovat olleet inhimillisiä sekä julkisilla kulkuvälineillä että omalla autolla. Mikäli asiointi siirtyisi Lappeenrantaan, Tampereelle tai Helsinkiin, asiointikustannukset kasvaisivat selvästi sekä matka-ajat ja -kulut vähintään kaksinkertaistuisivat, mikä heikentäisi palveluiden saavutettavuutta merkittävästi. Samalla herää huoli vastaanottavien toimipisteiden kapasiteetista: riittävätkö asiakaspalveluajat kasvavalle asiakasmäärälle, ja miten palvelun sujuvuus voidaan turvata jatkossa? Maahanmuuttaneet käyttävät Migrin palveluita usein useiden vuosien ajan. Sujuva, ennakoitava ja kohtuullisessa ajassa saavutettava palvelu on keskeinen tekijä siinä, minne Suomeen asetutaan. Palveluiden sijoittumisella on siten suora vaikutus alueiden houkuttelevuuteen ja väestökehitykseen.
Kuopio ja Joensuu ovat merkittäviä yliopistokaupunkeja, joissa työperäinen maahanmuutto, kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus ja osaavan työvoiman saatavuus ovat keskeisiä elinvoimatekijöitä. Maahanmuutolla on keskeinen rooli kaupunkien kasvussa, ja palveluiden saavutettavuus tukee sekä kansainvälisten osaajien asettautumista että yritysten rekrytointimahdollisuuksia. Alueen korkeakoulut ja elinkeinoelämä ovat vahvasti kansainvälisiä, ja ne tarvitsevat toimivia maahanmuuttopalveluita. Migrin läsnäolo Kuopiossa on tukenut tätä kehitystä. Suunnitellut muutokset heikentäisivät arjen sujuvuutta sekä asiakkaiden että työnantajien näkökulmasta laajasti koko Itä-Suomessa.
Allekirjoittajat korostavat, että valtion toimitilaratkaisuja arvioitaessa tulee kustannustehokkuuden rinnalla huomioida alueelliset vaikutukset, saavutettavuus sekä kasvukeskusten rooli Suomen kokonaiskehityksessä.
Itä-Suomen toimijat ovat valmiita käymään asiasta rakentavaa vuoropuhelua ja etsimään ratkaisuja, jotka sovittavat yhteen valtion säästötavoitteet sekä alueen kestävän kasvun ja elinvoiman.
Allekirjoittajat:
Soile Lahti, Kuopion kaupunginjohtaja
Jere Penttilä, Joensuun kaupunginjohtaja
Tapio Määttä, Itä-Suomen yliopiston rehtori
Mervi Vidgren, Savonia-ammattikorkeakoulun rehtori
Petri Raivo, Karelia-ammattikorkeakoulun rehtori
Kaija Savolainen, Kuopion alueen kauppakamarin toimitusjohtaja
Antti Toivanen, Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja