Uudessa Minna Canthin koulussa tilat mukautuvat oppimisen tarpeisiin

Kuopion Mölymäelle rakentuvan uuden Minna Canthin koulun aulatilasta avautuu näkymä aina Kallavedelle saakka. Aulan puumateriaalit ja suuret lasipinnat tuovat rakennukseen lämpöä, valoa ja avaruutta. Jo keskeneräisenäkin koulu tekee vaikutuksen mittakaavallaan ja toiminnallisuudellaan.

Minna Canthin koulun rakennustyöt alkoivat toukokuussa 2025 ja valmistuvat syyslukukaudelle 2027. Valmistuessaan koulu tulee tarjoamaan yhteisölliset ja muunneltavat tilat noin 720 yläkoululaiselle.

Uuden koulun suunnittelussa on ollut alusta asti mukana tulevat käyttäjät. Yhteistyötä on tehty koulun henkilöstön, käyttäjien ja muiden toimijoiden kanssa, jotta tiloista syntyisi mahdollisimman toimiva kokonaisuus arjen opetustyöhön. Vaikka tontin koko ja muoto ovat ohjanneet monia ratkaisuja, suunnittelun tärkein lähtökohta on ollut pedagoginen. Keskeinen kysymys on ollut, millainen koulu tukee oppimista ja yhdessä tekemistä parhaalla mahdollisella tavalla. Kuopion kaupungin opetuspäällikkö Mika Kuitusen ja Minna Canthin koulun rehtori Jani Turusen mukaan uuden koulun ydin on tilojen muunneltavuus.

– Muunneltavuus tarkoittaa tässä koulussa sitä, että tiloja voidaan käyttää eri tavoin eri tilanteissa. Niissä on erilaisille oppijoille ja tuen tarpeille paremmin vaihtoehtoja. Oppimistiloja voidaan yhdistää, ryhmiä jakaa ja opetusta toteuttaa joustavasti sen mukaan, mikä kulloinkin palvelee oppimista parhaiten, Turunen kertoo.

– Uuden koulun tilat tarjoavat myös mahdollisuuksia vetäytyä luokan hälinästä rauhallisempaan tilaan tekemään töitä. Nämä tilat palvelevat monenlaisia oppilaita, esimerkiksi autismi- ja neurokirjon lapsia, Kuitunen täydentää.

Rakennuksessa muunneltavuus näkyy konkreettisesti jo siinä, miten tilat avautuvat ja liittyvät toisiinsa. Perinteisten luokkatilojen rinnalle tulee oppimisauloja, pienryhmätiloja ja yhdisteltäviä kokonaisuuksia, joita voidaan käyttää eri tavoin päivän ja tarpeen mukaan. Opetustilojen lisäksi rakennukseen sijoittuu alueita oleskeluun, opiskeluun ja kohtaamisiin. Rakennuksen keskelle muodostuu koulun yhteinen sydän: aulaa, ravintolaa, näyttämöä ja katsomoportaita yhdistävä kokonaisuus.

Muunneltavat tilat luovat pohjaa yhteistyölle

Yksi uuden koulun keskeisistä toimintatavoista ja kantavista tekijöistä on yhteisopettajuus. Turusen mukaan kyse on yhdessä suunnittelemisesta, yhdessä opettamisesta ja siitä, että oppilaiden tukena on yhden opettajan sijaan useampi aikuinen.

– Yhteisopettajuutta on monenlaista. Lähtökohtana on yhdessä tekeminen ja osaamisen jakaminen. Oppilaat hyötyvät aikuisten erilaisista vahvuuksista, Turunen kertoo.

– Opettajalla on enemmän mahdollisuuksia valita, tehdäänkö asioita yhdessä vai yksin sen mukaan, mikä on oppimisen kannalta tarkoituksenmukaista. Jos oppilaat tarvitsevat esimerkiksi hiljaista työskentelyä tietyn asian oppimiseen, uudessa koulussa se on mahdollista, Turunen jatkaa.

Kuitunen näkee yhteisopettajuudessa hyötyjä myös työhyvinvoinnin näkökulmasta.

– Esimerkiksi jos kaksi matematiikan opettajaa tekee työtä yhdessä, toinen voi suunnitella opetuspaketit ja toinen eri tasoisille oppijoille sopivat tehtäväkokonaisuudet. Kaikkea ei tarvitse suunnitella yksin.

Oppilaan näkökulmasta hyöty on hyvin konkreettinen. Kun mukana on useampi opettaja, opetusta voidaan eriyttää paremmin, ryhmiä muodostaa joustavammin ja tukea antaa oikeaan aikaan. Uuden koulun vahvuus syntyy tilojen ja tekemisen yhdistelmästä. Muunneltavat tilat luovat puitteet, mutta niiden merkitys rakentuu siinä, miten niitä käytetään, yhdessä opettaen ja oppien.

Teksti: Mervi Lappi