Opettajien yhteistyö ja työhyvinvointi kehittyivät myönteisesti Pohjois-Savossa
Opettajien yhteistyössä ja yhteisopettajuudessa tapahtui myönteistä kehitystä, työuupumuksen oireet vähenivät ja henkilöstön kokemus kuulluksi tulemisesta vahvistui Pohjois-Savon peruskouluissa. Tämä selviää juuri valmistuneesta tutkimuksesta, joka toteutettiin osana Osaava tulevaisuus -hanketta. Tutkimuksessa verrattiin vuonna 2024 toteutetun alkukyselyn ja vuonna 2026 toteutetun loppukyselyn tuloksia. Molempiin kyselyihin osallistui noin 1 300 koulutusalan ammattilaista 15 Pohjois-Savon kunnasta.
Yhteisopettajuudesta on tullut näkyvämpi osa koulujen toimintakulttuuria
Tutkimuksen mukaan yhteisopettajuus vahvistui tarkastelujakson aikana. Opettajien välinen yhteistyö lisääntyi, yhteisopettajuudesta keskusteltiin aiempaa enemmän ja sen toteuttamiseen omaksuttiin uusia toimintatapoja. Kehityksessä oli kuitenkin vaihtelua koulujen ja ammattiryhmien välillä.
Yhteisopettajuutta kuvaavan mittarin keskiarvo nousi 3,92:sta 4,17:ään kuusiportaisella asteikolla. Muutos oli tilastollisesti merkitsevä.
Yhteisopettajuuden havaittiin olevan yhteydessä korkeampaan työn imuun eli innostukseen ja sitoutumiseen työssä.
Raportissa nostetaan esiin 12 koulua, joissa opettajien yhteistyön vahvistuminen arvioitiin erityisen korkealle. Näistä kahdeksan sijaitsee Kuopiossa: Haapaniemen koulu, Hiltulanlahden koulu, Jynkän koulu, Kalevalan koulu, Martti Ahtisaaren koulu, Pirtin koulu, Rajalan koulu sekä Snellmanin koulu ja Niiralan yksikkö.
Työhyvinvointi säilyi hyvällä tasolla
Henkilöstön työhyvinvointi säilyi koko tarkastelujakson ajan hyvällä tasolla. Noin neljä kymmenestä vastaajasta kuului työstä nauttijoihin, hieman alle puolet keskivertoryhmään ja alle viidennes kuormittujien ryhmään. Samalla työuupumuksen keskeiset oireet, kuten krooninen väsymys, kognitiivinen kuormitus ja tunteiden hallinnan haasteet, vähenivät. Tutkimuksen mukaan avoin, luottamuksellinen ja keskusteleva työilmapiiri oli yhteydessä korkeampaan työn imuun sekä vähäisempiin työuupumuksen oireisiin.
Tulokset korostavat myös pedagogisen johtamisen merkitystä. Raportin mukaan pedagogisen johtamisen keskeinen tehtävä on luoda rakenteita henkilöstön osallistumiselle, kuulemiselle ja yhteiselle keskustelulle.
Kokemus osallisuudesta vahvistui
Myös henkilöstön kokemus kuulluksi tulemisesta vahvistui hankkeen aikana. Myönteistä kehitystä tapahtui muun muassa yleisessä kuulemisessa, opetussuunnitelmatyössä sekä osaamisen kehittämisessä. Opettajat kokivat myös aiempaa useammin voivansa vaikuttaa koulun kehittämiseen ja yhteisiin ratkaisuihin.
”Tutkimuksen perusteella henkilöstön osallistaminen, yhteistyö ja pitkäjänteinen kehittämistyö tukevat sekä kouluyhteisöjen toimintaa että henkilöstön hyvinvointia”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jarno Bruun.
Myös Kuopion kaupungin opetusjohtaja Silja Silvennoinen pitää tutkimuksen tuottamaa tietoa arvokkaana.
”Hanketoiminnan tuloksia selvitetään harvoin akateemisella tutkimuksella, mutta tässä hankkeessa tutkimustyö saatiin osaksi kokonaisuutta. Tutkimustulokset ovat arvokkaita, sillä ne osoittavat yhteisen ponnistelun myönteiset tulokset ja hyvän annin opetustyöhön. Yhteisopettajuus luo tärkeän voimavaran monimuotoistuvassa toimintaympäristössä ja jatkuvassa muutoksessa”, Silvennoinen toteaa.
Tekoäly nähdään työn tukena
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös opettajien näkemyksiä tekoälystä. Vaikka tekoäly ei ollut hankkeen varsinainen sisältöteema, aihe sisältyi tutkimuskyselyyn. Analyysi perustui 307 aineenopettajan avoimeen vastaukseen.
Tulosten mukaan tekoäly nähdään ennen kaikkea opettajan työn tukena esimerkiksi opetuksen valmistelussa, materiaalien ja tehtäväluonnosten tuottamisessa sekä hallinnollisissa ja rutiininomaisissa tehtävissä. Oppilaiden kohtaaminen, kasvun tukeminen, pedagoginen harkinta ja ammatillinen vastuu nähtiin puolestaan opettajan työn ydinalueina, joita ei voida siirtää tekoälylle.
Tulokset perustuvat Kuopion kaupungin koordinoiman Osaava tulevaisuus – opetushenkilöstön osaamisen kehittyminen nousuun Pohjois-Savossa-hankkeen yhteydessä toteutettuihin alku- ja loppukyselyihin. Tutkimuksesta vastasi Itä-Suomen yliopisto.
