Suojaan 2026 -väestönsuojeluharjoitus saavutti tavoitteensa
Kuopion Savilahdessa 2.–3. syyskuuta järjestetty Suojaan 2026 -väestönsuojeluharjoitus onnistui sille asetettujen tavoitteiden osalta. Yli 2 000 osallistujan harjoituksessa testattiin suuren väestömäärän suojaamista yhteiskäyttöiseen kallioväestönsuojaan sekä väestönsuojan käyttökuntoon saattamista, väestömassan siirtämistä suojaan ja toimintaa suojautumisen aikana. Samalla harjoiteltiin viranomaisten, järjestöjen, oppilaitosten, yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden yhteistoimintaa häiriötilanteessa. Harjoitus ei ollut merkki todellisesta vaarasta, vaan suunniteltu ja ennakoitu toimenpide, jonka tarkoituksena on lisätä turvallisuutta ja parantaa yhteistoimintakykyä.
Harjoituksen keskeinen tavoite oli selvittää, miten väestönsuoja saadaan nopeasti käyttökuntoon ja miten toimitaan tilanteessa, jossa viranomaiset antavat suojautumiskehotuksen. Samalla harjoiteltiin henkilöiden konkreettista koulutusta väestönsuojeluun ja suojautumisen aikaiseen toimintaan.
Harjoituksen aikana testattiin myös viestinnän ja tiedottamisen toimivuutta sekä pitkäaikaiseen suojautumiseen liittyviä järjestelyjä, kuten vedenjakelua ja muonitusta. Digitaalista koulutusmateriaalia tuotettiin jatkokäyttöä varten, ja henkilöstöä koulutettiin väestönsuojelun eri tehtäviin.
”Arvioimme harjoituksen johdossa, että väestönsuojelutehtäviin koulutettu ryhmä osoitti hienosti kykynsä tehtävän toteuttamiseen. Harjoitus vahvisti alueen toimijoiden valmiutta toimia yhdessä erilaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa”, kertoo valmiuspäällikkö Antti Haataja Pohjois-Savon pelastuslaitokselta.
Harjoitusta oli seuraamassa runsas valtakunnallinen ja kansainvälinen vierailijaryhmä – heille harjoitus tarjosi konkreettisen esimerkin suomalaisesta varautumisesta ja väestönsuojelusta.
”Harjoituksella emme luoneet pelkästään myönteistä Kuopio-kuvaa, vaan koko Suomen maakuvaa varautumisen huippuosaajamaana. Harjoittelemme säännöllisesti erilaisten kriisien varalta – se on viisautta, vastuullisuutta ja välittämistä. Varautumalla rakennamme turvallista yhteisöä, joka toimintakykyinen eri tilanteissa”, Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti kuvaa.
Harjoitus tuotti arvokkaita oppeja väestönsuojelun kehittämiseen
Harjoitus toi esiin kehittämiskohteita, joita hyödynnetään valmiussuunnittelussa ja harjoitustoiminnan kehittämisessä. Keskeisimmät kehittämistarpeet liittyivät kuulutusten ja äänentoiston toimivuuteen, aikataulujen hallintaan sekä ennakkoviestinnän koordinointiin. Lisäksi havaittiin tarvetta kehittää väestönsuojassa annettavaa opastusta esimerkiksi tilojen käyttöön ja toimintaohjeisiin liittyen.
Harjoituksen aikana tietoliikenneverkot säilyivät toimintakykyisinä suuren käyttäjämäärän kuormituksesta huolimatta. Puhelinyhteydet toimivat koko harjoituksen ajan, vaikka verkossa havaittiinkin ajoittaista hidastumista.
Yleisesti ottaen harjoitukseen osallistujien palaute oli myönteistä. Osallistujien näkökulmasta harjoitus koettiin turvalliseksi ja hallituksi, ja sen aihe tärkeäksi ja tarpeelliseksi. Osallistujien kokemusta heikensivät mm. pitkä odottaminen, epämukavat olosuhteet sekä poistumisen viivästyminen ja ruuhkautuminen.
”Pelastusopiston koordinoiman evaluointitiimin havaintojen mukaan harjoituksen aikana tunnelma säilyi rauhallisena, mikä on merkittävä onnistuminen suuren osallistujamäärän tapahtumassa. Saimme palautetta kylläkin myös siitä, että väestönsuojassa oli tylsää. Todellisessa tilanteessa pitkäkestoiseen oleskeluun ja vähäiseen tekemiseen olisikin hyvä varautua”, sanoo koulutuspäällikkö Laura Hokkanen Pelastusopistolta.
Väestönsuojan ydintoiminnot ja henkilöstön käytännön toiminta sujuivat pääosin hyvin, esimerkiksi sähkökatkon tullessa varavoima käynnistyi nopeasti ja puhdistus- ja huoltotoiminta tiloissa oli tehokasta.
Yhteistyö väestönsuojelun ytimessä
Suojaan 2026 -harjoituksessa testattiin myös tilapäisen väestönsuojan rakentamista. Vaikka kokonaisuus jäi muun harjoitustoiminnan rinnalla pienemmälle huomiolle, sen harjoittelulla on viranomaisnäkökulmasta erittäin suuri merkitys. Kokemukset muun muassa Ukrainan sodasta ovat osoittaneet tilapäisten suojaratkaisujen tärkeyden osana väestönsuojelua.
Lisäksi harjoiteltiin väestönsuojan sanitaatiojätteen käsittelyä ja siihen liittyviä käytännön järjestelyjä. Pitkäkestoisessa suojautumistilanteessa jätehuollon toimivuus on yksi keskeinen tekijä suojassa oleskelevien terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn kannalta. Sanitaatiojätteen käsittely harjoituksessa osoitti, että myös arkisilta vaikuttavat tukitoiminnot vaativat etukäteissuunnittelua, asianmukaisia välineitä sekä henkilöstön perehdyttämistä. Harjoituksen kokemukset vahvistivat käsitystä siitä, että väestönsuojan toimivuus ei perustu ainoastaan rakenteelliseen suojaan, vaan myös kykyyn huolehtia suojassa olevien ihmisten perustarpeista poikkeusolojen vaatimusten mukaisesti.
Harjoituksen merkittävä lopputulos on, että Pohjois-Savon alueelle on luotu vahva perusta väestönsuojelukoulutuksen kehittämiselle. Työtä jatketaan yhteistyössä vapaaehtoisjärjestöjen kanssa, joiden tuki on viranomaisten näkökulmasta erittäin tärkeää.
Pohjois-Savon pelastuslaitos ja Kuopion kaupunki kiittävät lämpimästi kaikkia harjoitukseen ja sen suunnitteluun osallistuneita.
”Tämä oli pohjoissavolainen taidonnäyte yhteistyöstä. Koko harjoitus tehtiin hyvässä hengessä ja yhdessä”, iloitsevat harjoituksen varajohtajana toiminut Haataja ja kaupunginjohtaja Lahti.
