Kuopion kaupungin vuoden 2027 talousarvioesitys kertoo kasvusta, uudistumisesta ja luottamuksesta tulevaan

Taloussuhdanteen kääntyessä hienoiseen kasvuun, on Kuopion kaupungin talousarvio laadittu mahdollistamaan yritysten kasvua ja tukemaan työllisyyden kohenemista. Tämä on ensimmäinen uuden strategiaohjelman mukainen talousarvio, jolla viedään eteenpäin Kukoistavan Kuopion toimenpiteitä. Talousarvio kääntyy pitkän miinusmerkkisen jakson jälkeen positiiviseksi ja täyttää valtuuston asettamat tasapainoisen sekä kestävän talouskehityksen tavoitteet – kaupunginjohtaja Soile Lahden talousarvioesitys on 0,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Kaupungin talouden tasapainotustoimet ovat purreet, suhdannekuoppa saadaan selätettyä

Kuntatalouden näkymää on varjostanut heikko suhdannetilanne. Erityisenä huolenaiheena ovat olleet kaupungin työllisyydenhoidon menot työttömyyden edelleen kasvaessa. Kuluvana vuonna myös tonttien myyntitulot sekä kiinteistöjen maankäyttö- ja kehittämiskorvaukset ovat jäämässä tavoitteesta. Talouden tasapainotusohjelman toteutusta on jatkettu ja voidaankin todeta, että tasapainotustoimien avulla on saavutettu kaupungin talouden suunnitteluun vahva pohja vuodelle 2027.  Keskeisiä ovat myös strategiaohjelman taloustavoitteet, jotka ensi vuoden talousarviossa täyttyvät ylijäämäisyyden, investointisuunnitelman kokonaisuuden, investointien tulorahoitusosuuden sekä vuosikatteen osalta.

“Olemme hakeneet selkeitä ja teräviä kärkiä toimiimme. Peruspalvelut jatkavat edelleen hyvällä ja laadukkaalla tasolla. Lautakuntien talousarvioesitykset valmisteltiin hyvin vastuullisesti. Vaikka kokonaisuutta jouduttiin jossain määrin arvioimaan uudelleen, on lopputulos tyydyttävä. Odotamme, että taloudessa tapahtuu vihdoin käänne positiiviseen suuntaan”, kertoo Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti vuoden 2027 talousarvion valmistelusta.

Verotulojen kehityksessä on nähtävissä piristymisen merkkejä. Talousarviovalmistelun viimeistelyvaiheessa ensi vuoden tuloarvioihin otettiin myönteisempi näkemys, kun odotukset työllisyyskehityksen paranemisesta ja talouskasvusta ovat voimistuneet. Valtionosuudet tuottivat sen sijaan pettymyksen; laskentatietojen muutokset johtavat useita miljoonia tätä vuotta pienempiin tuloihin. Verotuloilla ja niiden kasvulla onkin entistä korostuneempi merkitys kaupungin palvelujen rahoittamisessa.

Tavoitteena ”ei vähempää kuin ykkössija vetovoimassa”

Kuopio on kuudetta vuotta peräkkäin Suomen toiseksi vetovoimaisin kaupunki, jossa asuu suurten kaupunkien toiseksi onnellisimmat asukkaat.

”Tähtäimessä ensivuodelle ei voi olla muuta kuin kohota vetovoimatutkimuksen kärkisijalle ohi Tampereen. On todella ainutlaatuista, että saamme näin hyvän arvosanan sekä kaupungin vetovoimasta, että sen asukkaiden tyytyväisyydestä ja onnellisuudesta”, sanoo kaupunginjohtaja Lahti.

Kuopion oppilaitoksissa opiskelevilla nuorilla ja kansainvälisillä osaajilla on tarjota alueelle ainutlaatuinen kasvupotentiaali. Kaupunki haluaa vauhdittaa heidän kiinnittymistään Kuopioon harjoittelun, työn, yrittäjyyden sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan kautta. Nuorten pitovoimaa vahvistetaan tarjoamalla mahdollisuuksia hyvään arkeen, rakentamalla yhteisöllisyyttä ja luomalla vetovoimaisia tapahtumia.

Savilahden ja muiden strategisten kaupunkikehityshankkeiden toteutusta vauhditetaan ensi vuonna. Maanhankintaan, elinkeinoalueiden kaavoitukseen ja infrastruktuurin kehittämiseen on kohdennettu panostuksia, jotta Kuopio pystyy vastaamaan kasvun mahdollisuuksiin nopeasti ja kilpailukykyisesti. Samalla Kuopiosta rakennetaan entistä vahvempaa osaamis- ja innovaatiokeskittymää kokonaisturvallisuuden, terveysteknologian, lääkealan, matkailun ja vihreän siirtymän ympärille. Panostamalla elinkeinojen toimintaedellytyksiin ja yritysten kasvuun tavoitteena on luoda kuopiolaisille työtä ja vahvistaa kaupungin verotulopohjaa.

Ensi vuonna suurimpina rakennuskohteina valmistuvat Minna Canthin yläkoulu Mölymäelle sekä Peukaloisen päiväkoti Hiltulanlahteen. Infrahankkeista mittavimmat ovat väylien saneerauksia – keskustassa tämä tarkoittaa Puijonkadun perusteellista kunnostamista torin ja rautatieaseman välillä, Leväsentiellä laajan saneeraushankkeen jatkumista ja Karjalankadulla moottoritiesiltojen korjausta.

Talousarvion keskeisiä tunnuslukuja

Kuopion asukasmäärä oli vuoden 2026 elokuun lopussa 126 968. Väestönmuutos tammi-elokuulta 2026 on 396 henkeä, joka oli 37 henkeä enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Muuttovetovoimassa Kuopiolla on erinomainen asema viidentenä heti suurimpien kaupunkien jälkeen. Vuoden 2027 lopussa kaupungissa ennustetaan olevan 128 700 asukasta.

Asuntorakentamisen miltei täydellinen pysähtyminen on pudottanut valmistuneiden asuntojen ja haettujen rakennuslupien määrän. Kuluvana vuonna arvioidaan valmistuvan noin 550 asuntoa, joista suurin osa on korkotuettua vuokra- ja opiskelija-asuntotuotantoa.

Nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu on ollut edelleen huolestuttava. Pitkittyvä työttömyys lisää asiakkaiden palvelutarvetta, vaikeuttaa siirtymistä takaisin työmarkkinoille ja kasvattaa kaupungin rahoitusvastuuta työttömyysetuuksista. Kuluvan vuoden rahoitusvastuun on arvioitu nousevan n. 20 miljoonaan euroon. Työllisyystilanteessa elokuun lopussa 2026 näkyy kuitenkin varovaista kohenemista. Vuoden 2027 tavoitteeksi on asetettu, että työttömyys vähenee kahdella prosenttiyksiköllä, n. 11 %:iin. Tavoite on pohjana myös positiivisille verotulo-odotuksille.

”Talousarvio vuodelle 2027 on ensimmäinen Kukoistava Kuopio -strategiaa toteuttava talousarvio. Sitä voi luonnehtia kasvun, uudistumisen ja luottamuksen talousarvioksi, jolla rakennamme edellytyksiä Kuopion menestykselle pitkälle tulevaisuuteen”, toteaa kaupunginjohtaja Lahti.

Talousarvion käsittely jatkuu kaupunginvaltuuston ja -hallituksen yhteisinfossa 5.10.2026 sekä kaupunginhallituksen kokouksissa 28.10. ja 2.11. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 2027 ja taloussuunnitelmasta 2027–2030 kokouksessaan 16.11.2026.
 
Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen esittelymateriaali ja talousarvioesitys kokonaisuudessaan löytyvät osoitteesta: www.kuopio.fi/talousarvio