Kuopion kansallinen kaupunkipuisto ennen ja nyt
Kuopion 250-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kutsumme sinut aikamatkalle kansallisen kaupunkipuiston alueelle. Avaamme kuvaparien avulla näkymiä keskusta-alueen kulttuurihistoriallisiin kohteisiin, kuten Brahenpuisto, Kauppakatu, Piispanpuisto, Sepänkatu, Snellmanin koulu, Snellmaninpuiston patsas ja suihkulähde, Sorvarinkatu sekä Suomen Pankki.
Kuvapareissa kohtaavat mennyt ja nykyhetki – vanhat valokuvat kertovat tarinaa menneistä aikakausista, ja uudet kuvat näyttävät, miten samat paikat elävät ja hengittävät nykypäivän kaupunkielämää. Kuvat näyttävät miten maisema on muuttunut ja kutsuvat pohtimaan, mitä kaikkea nämä paikat ovat nähneet ja kokeneet.
Kauppakatu
Näkymä Kauppakadun varrelta. Entisessä Kansallis-Osake-Pankin rakennuksessa vuodelta 1904 toimii nykyisin Kuopion taidemuseo. Ensimmäisen kerroksen ikkunat muutettiin näyteikkunoiksi 1950-luvulla. Sen vierestä puretun punatiilisen Kansalliskaupan tilalle rakennettiin vuonna 1975 uudenaikainen valintamyymälä, jonka tilat toimivat kuvaushetkellä (2025) mm. kuntokeskuksen käytössä.
Suomen Pankki
Suomen Pankille valmistui J. V. Strömbergin suunnittelema toimitalo Kauppakadun varteen vuonna 1912. Rakennusta korotettiin yhdellä kerroksella vuonna 1947. Pankki toimi rakennuksessa vuoteen 1993, jolloin sen toiminta siirtyi uusiin tiloihin Puutarhakadulle. Vuodesta 1998 rakennuksessa on toiminut ravintola Isä Camillo. Rakennuksen kivijalan kellaritilojen entinen talonmiehen asunto muutettiin kellariravintola Pannuhuone Gust. Raniniksi vuonna 2001.
Snellmanin koulu
Nykyisen Snellmanin koulun paikalla sijaitsi aiemmin puurakenteinen Kaupunginkartano, joka toimi myöhemmin yläalkeiskoulun, reaalikoulun ja teollisuuskoulun tiloina. Arkkitehti Werner Polónin suunnittelema nykyinen koulurakennus valmistui alun perin uudeksi Teollisuuskouluksi vuonna 1904. Koulurakennus vaurioitui talvisodan pommituksissa ja 1940-luvun alkupuolella tehdyissä korjauksissa rakennusta korotettiin yhdellä kerroksella. Tämän myötä julkisivusta tuhoutui ja poistettiin kipsi- ja sementtiornamenttikoristeita. Teollisuuskoulun nimi muutettiin 1940-luvun alussa Kuopion teknilliseksi kouluksi. Se toimi rakennuksessa vuoteen 1966 saakka, jolloin toiminta siirtyi Hatsalan uuteen koulupuistoon. Vahtivuoren koulun käyttöön rakennus tuli syksyllä 1967, ja Snellmanin kouluksi se muuttui vuonna 1986.
Snellmaninpuiston suihkulähde
Snellmaninpuistoon rakennettiin ensimmäinen suihkukaivo eli allas ja suihkulähde 1950-luvulla. Vanhassa kuvassa oikeassa reunassa voi nähdä puiden takana myös tuolloin Maaherrankadun varrella sijainneen, myöhemmin puretun kioskirakennuksen päivänvarjoineen. Suihkulähde kunnostettiin vuonna 2019 puistoon tehdyn peruskunnostuksen yhteydessä.
Snellmanin patsas
Snellmaninpuiston muutos toriaukiosta puistoksi alkoi 1850-luvulla, kun ensimmäisten istutusten toteuttaminen aloitettiin ja torikauppa siirtyi nykyiselle paikalleen. Puisto sai nimensä Kuopiossa 1840-luvulla vaikuttaneen Johan Vilhelm Snellmanin mukaan, jonka muistomerkki paljastettiin vuonna 1886. Rintakuvan veisti Johannes Takanen. Puisto oli aikoinaan merkittävä tapahtumapaikka kesäisine konsertteineen, mistä vanhassa kuvassa viestii oikeassa reunassa näkyvä musiikkipaviljonki.
Sorvarinkatu
Sorvarinkatua kuvattuna Minna Canthin kadulta kohti etelää. Ensimmäisessä 1910-luvun kuvassa näkyvässä puutalossa valmistettiin huonekaluja puuseppä E. Poutiaisen toimesta. Rakennuksen tilalle valmistui vuonna 1916 Konttisen huonekalutehtaan tiilinen ensimmäinen osa, jonka suunnitteli rakennusmestari Antti Koponen. Rakennusta laajennettiin 1920-luvulla Minna Canthin kadun puolelle arkkitehti Oiva Kallion suunnitelmin. Sittemmin mm. virasto- ja koulukäytössä palvellut rakennus muutettiin 2010-luvun lopulla asuinkäyttöön.
Piispanpuisto
Piispanpuisto ympäristöineen edustaa vanhinta Kuopiota. Rakennuskanta kertoo alueen monipuolisesta historiasta hallinnollisen, kirkollisen ja oppilaitostoiminnan maakunnallisena keskuksena. Vanhoissa kartoissa aluetta on kutsuttu hallitustoriksi ja residenssitoriksi, ja siellä ovat sijainneet Kuopion ensimmäiset kirkot. Alueen historia puistona alkoi 1880-luvun puolivälissä lääninhallituksen valmistuttua rannan puoleiselle sivulle. Puistossa on muistomerkit paikalla aiemmin sijainneille kirkoille sekä kaupungin ensimmäiselle perustajalle Pietari Brahelle.
Sepänkatu
Karjatalousopistona tunnettu keltainen kivitalo Piispanpuiston itäpuolella on yksi alueen vanhimmista rakennuksista. Sen rakennutti lääninmaanmittari Carl August Rehnström vuonna 1852. Alkujaan kaksikerroksista rakennusta on korotettu vuonna 1922. Karjatalousopisto toimi tiloissa 1920–1980-luvuilla. Tämän jälkeen tilat olivat maanmittaustoimiston käytössä. Ennen opistokäyttöä rakennuksessa sijaitsi Kuopion Isänmaallisen Seuran ja Kuopion Luonnonystäväin Yhdistyksen (Kuopion museo) kokoelmat. Rakennuksen takana häämöttää Pyhän Nikolaoksen katedraali. Vuonna 1904 valmistuneen, Aleksander Isakssonin suunnitteleman, rakennuksen rapattuun julkisivuun on maalattu tiilikuvio. Sotien jälkeen vuonna 1944 Kuopiosta tuli Suomen ortodoksisen kirkkokunnan keskus, ja katedraalista sen keskuspaikka.
Brahenpuisto
Brahenpuiston ympäristön muuttaminen puistomaiseksi aloitettiin 1900-luvulla. Vuoden 1925 asemakartassa on nähtävissä viheralueen rajaus ja puistosommitelma. Vanhassa 1920-luvulla otetussa kuvassa alue on kuvattuna tulvan aikaan. Puistoon tehtiin ensimmäinen leikkipaikka 1950-luvulla, ja vuonna 1988 alueelle rakennettiin Pikku Kakkosen puistona tunnettu leikkipuisto. Viimeisimmän muutoksen puisto on kokenut vuonna 2012, jolloin se saneerattiin niin ympäristön kuin leikkivälineiden osalta. Nykypäivänäkin puiston pohjoislaidalla Brahenkadun puukujanteessa kasvaa puisto- ja isolehtilehmuksia, jotka ovat päässeet kunnioitettavaan yli 80 vuoden ikään.
