Pintavedet

Vesistöjen runsaus on Kuopiolle tyypillinen piirre, sillä noin neljäsosa kaupungin pinta-alasta on vettä. Laajat järvialtaat muodostavat suurimman osan vesialasta.

Pohjois-Savon suurin järvi Kallavesi sijoittuu lähes kokonaisuudessaan Kuopion alueelle. Pinta-alaa Kallavedellä on noin 470 neliökilometriä, mikä tekee siitä Suomen kymmenenneksi suurimman järven. Yhdessä muiden samassa tasossa olevien järvialtaiden (Suvasvesi, Juurusvesi, Riistavesi ja Muuruvesi) kanssa se muodostaa noin 900 neliökilometrin suuruisen Iso-Kallan, joka puolestaan on Suomen viidenneksi suurin sisävesiallas. Kallavesi on melko matala. Sen keskisyvyys on vain noin 8,9 metriä. Syvin kohta (noin 75 m) löytyy Keski-Kallaveden itäosasta. Tyypiltään Kallavesi on suuri vähähumuksinen järvi. Kallavettä on säännöstelty vuodesta 1972 saakka. Säännöstelyväli on 1,1 metriä.

Nilsiän suurin järvi on Syväri, jonka pinta-ala on 80,7 neliökilometriä. Myös Syväri on melko matala, sillä sen keskisyvyys on seitsemän metriä ja suurin syvyys 41 metriä.  Tyypiltään Syväri on runsashumuksinen järvi. Syväriä on säännöstelty vuodesta 1960, säännöstelyväli on 2,45 m.

Kallioperän murtumalinjaan syntynyt Maaninkajärvi on loivista rannoistaan huolimatta poikkeuksellisen syvä. Järven keskisyvyys on 10,6 metriä suurimman syvänteen ollessa 70,4 metriä.  Pinta-alaa Maaninkajärvellä on 24,4 neliökilometriä. Myös Maaninkajärvi on luokiteltu runsashumuksiseksi järveksi.

Suurten järvialtaiden lisäksi Kuopiossa on runsaasti pienempiä järviä ja lampia. Monet niistä ovat melko matalia ja ihmistoiminnan enemmän tai vähemmän rehevöittämiä.

Virtaavia vesiä Kuopiossa on melko vähän. Koskista tunnetuimpia ovat Maaningalla sijaitseva Korkeakoski sekä Syvärin ja Vuotjärven yhdistävässä joessa oleva Lastukoski. Korkeakoski on Suomen korkein yhtenäinen vesiputous.

Pohjavedet ja lähteet

Pohjaveden käyttö ja pohjavesialueiden luokitus
 

Pohjaveden muodostumisalue on pohjavesialueen osa, jossa maaperän vedenläpäisevyys vastaa vähintään hienon hiekan läpäisevyyttä. Muodostumisalueeseen kuuluvat myös sellaiset kallio- ja moreenialueet, jotka olennaisesti lisäävät alueen pohjaveden määrää. Muodostumisalueeseen kuuluvat kaikki ne alueet, joilla on vaikutusta pohjavesimuodostuman veden laatuun tai muodostumiseen. Kuopiossa pohjavesialueiden rajauksista ja luokituksesta sekä niiden muutoksista vastaa Pohjois-Savon ELY-keskus.

Kuopiossa on yhteensä 36 luokiteltua pohjavesialuetta. Tärkeimmät pohjavesialueet on luokiteltu sen mukaan, miten ne soveltuvat talousveden ottoon. Vedenhankinnan kannalta tärkeitä eli I -luokan pohjavesialueita on Kuopiossa 19. Näillä alueilla on vedenottamot. Vedenhankintaan soveltuvia II-luokan pohjavesialueita on 17. Kuopion pohjavesialueiden arvioitu antoisuus on yhteensä noin 86 835 m³/vrk. Lisäksi alueella on yksityisiä kaivoja, joista otetaan pohjavettä talous- tai muuhun käyttöön.

Kuopion pohjavesialueet ja vedenhankinnan kannalta tärkeiden vesistöjen valuma-alueet (kartta, pdf)

Pohjavedensuojelu

Kaupunginhallituksen 2016 hyväksymä pohjavesien suojelusuunnitelma kattaa kaikki pääosin Kuopiossa sijaitsevat pohjavesialueet. Suojelusuunnitelma muodostuu yleisestä osasta ja pohjavesialuekohtaisista raporteista. Maaningan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on hyväksytty Maaningan kunnanvaltuustossa vuonna 2013, ja Juankosken pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on hyväksytty Juankosken kaupunginvaltuustossa vuonna 2012. Kuopion pohjavesialueiden suojelusuunnitelman yleistä osaa noudatetaan soveltuvin osin myös Maaningan ja Juankosken pohjavesialueilla. 

Tavanomaisen talousvesikaivon rakentamiseen omalla kiinteistöllä ei tarvita lupaa. Pohjaveden ottoon toisen omistamalta maalta tai yli 250 m³/vrk vedenottoon on haettava lupa Itä-Suomen aluehallintovirastosta.

Lähteet

Lähde on paikka, jossa pohjavesi purkautuu maan pinnalle. Vaihtelevien maastonmuotojen seurauksena Kuopiossa on runsaasti lähteitä, joista osa on otettu vedenhankintakäyttöön. Lähteet ja niiden ympäristö ovat merkittäviä myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Luonnontilaisen lähteen luonnontilan vaarantaminen on vesilain nojalla kiellettyä.