Kaupunkikeskustojen elinvoimatulokset listattiin jälleen
Elävät Kaupunkikeskustat ry:n (EKK) on julkaissut vuosittaisen raporttinsa kaupunkikeskustojen elinvoimaisuudesta. Tänä vuonna laskentaan osallistui 35 kaupunkia. Aineistot on kerätty pääosin tammikuun ja huhtikuun välisenä aikana.
Keskustojen elinvoimalaskenta perustuu liiketilojen kartoittamiseen ja luokittamiseen, jossa niiden kehitystä mitataan ja seurataan päivittämällä liiketilatietoja vuosittain tai useammin. Liiketilat luokitellaan niiden käytön mukaan: lauantaisin palvelevat liikkeet, ravintolat ja kahvilat, arkisin palvelevat liikkeet ja tyhjät liiketilat.
Elinvoimalaskennassa seurataan sekä liiketilojen määrää ja käyttäjien toimialoja, että tyhjien ja remontissa olevien tilojen määrää. Myös kaupallinen tiiviys otetaan huomioon laskelmissa. Kuopion keskusta sijoittui valtakunnallisessa vertailussa sijalle yhdeksän, yhdessä Oulun ja Lahden kanssa. Ykkösenä listauksessa on Tampere.
Kuopion mittaustuloksista selviää, että kolmen vuoden jaksolla keskustan elinvoimaluku on hieman heikentynyt, mikä johtuu lauantaisin palvelevien liikkeiden vähentymisestä. Vuoden 2020 lukuun verrattuna pudotusta on tullut yhdeksän kappaletta ja saman verran on vähentynyt myös ravintoloiden ja kahviloiden määrä. Myös tyhjien liiketilojen osuus on kahden edellisvuoden laskun jälkeen kääntynyt jälleen nousuun ja palannut vuoden 2020 tasolle (58 kpl).
Hiljaista hiipumista valtakunnallisesti
Kaupunkikeskustoista löytyy paljon vetovoimatekijöitä, mutta niiden hiljaista hiipumista ei ole ainakaan vielä peruttu. Vuosina 2020–2023 keskustojen keskimääräinen elinvoimaluku on laskenut vuosittain liki neljä prosenttia. Tyhjien liiketilojen määrä lisääntyi edelleen viime vuodesta.
Elinvoimamittaus kertoo, että kauppojen lukumäärä keskustoissa väheni vuodessa 3,7 prosenttia.
– Lukuna se ei tunnu kovin isolta, mutta vuoden aikajaksolla lasku on aika korkea, sanoo mittauksen EKK:lle tehnyt asiantuntija Martti Wilhelms Salokorpi-yhtiöistä.
Keskustojen elinvoimaa haastavat muun muassa verkko-ostaminen, ostoskeskusten perustaminen toisaalle ja etätyön lisääntyminen. Pandemia vähensi tuntuvasti asiakasvirtoja vuonna 2020 ja osin myös sen jälkeen. Ravintolat ja kahvilat ovat kuitenkin säilyttäneet yllättävän hyvin asemansa.
– Ilmeisesti ainakin lähettipalveluiden käyttö oli pelastusrenkaana monelle ravintolalle. Ja vaikka pahin korona-aika on ohi, ruokalähettejä näkyy edelleen paljon katukuvassa, Wilhelms mainitsee.
EKK:n elinvoimamittauksessa keskusta on sitä elinvoimaisempi, mitä enemmän siellä on lauantaina auki olevia kauppoja sekä ravintoloita ja mitä vähemmän tyhjiä liiketiloja. Tuloksia suhteutetaan kaupungin asukaslukuun.
EKK on julkaissut avoimeen tiedonkeruuseen perustuvia keskustojen elinvoimalukuja vuodesta 2012. Kuopiossa keskustan elinvoimalaskenta tehtiin ensimmäisen kerran kesällä 2017.
Valtakunnalliset elinvoimatulokset 26.5.2023 – Kaupunkikeskustat
