Hyvinvointiblogi: Liikunnan vapaaehtoisuus sosiaalisen hyvinvoinnin tukena

Jokainen ihminen on varmasti joskus tuntenut yksinäisyyttä jossakin elämän vaiheessa. Nykyään näkee yksinäisyyden ja sosiaalisten suhteiden vähyyden olevan yhtä useammin myös yleisessä keskustelussa, niin lehdissä, kuin vaikka sosiaalisessa mediassa. Viimeaikaiset tapahtumat, kuten Covid-19-virus, ovat myös omalta osaltaan varmasti muokanneet omia sosiaalisia verkostojamme, jotka vaikuttavat sosiaaliseen hyvinvointiimme.

Ikääntyneiden vapaaehtoisten ja vapaaehtoisten liikuntaryhmissä mukana olevien henkilöiden keskuudessa on erityisesti noussut keskusteluun yhä korostetummin liikuntaryhmän sosiaalinen merkitys arjessa. Jollekin henkilölle vapaaehtoisen vetämä liikuntaryhmä kerran viikossa voi olla ainut hetki oman sosiaalisen hyvinvoinnin tukemiseen kaikkien muiden liikunnan tarjoamien hyvinvointivaikutusten lisäksi.

Sosiaalisen hyvinvoinnin kokonaisuus

Millaista elämää jokainen meistä haluaa elää? Mikä saa juuri minut voimaan hyvin? Jokaisella on näihin kysymyksiin oma vastauksensa. Elinympäristömme, sosiaaliset suhteen ja se yhteisö, johon kuulumme, vaikuttaa isosti siihen, miten hyvinvoivaksi tunnemme itsemme.

Kaikki nämä edellä mainitut asiat voivat tuottaa hyvinvointia, mutta voivat myös heikentää sitä, mikäli jokin asia ei tue omaa käsitystä hyvinvoinnista tai odotuksia hyvinvoinnista. Tässä blogitekstissä pureudutaan siihen, miten liikunnan vapaaehtoisena toimiminen lisää sosiaalista ryhmän ohjaajan hyvinvointia ryhmäläisten lisäksi.

Liikunta sosiaalisen hyvinvoinnin tukena

Liikunnasta sosiaalisen hyvinvoinnin tukijana löytyy paljon tutkittua tietoa eri lähteistä. UKK-instituutti on koonnut omille nettisivuilleen osion, jossa tarkastellaan liikettä lääkkeenä. Liikkumisella ja erilaisella liikunnalla on vahva sosiaalinen puoli. Liikunta voi lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta osallistuttaessa liikuntaryhmään. Tämän lisäksi myös ystävyyden ja läheisyyden kokemukset voivat vahvistua ryhmässä. Lisäksi liikunta tuottaa mielihyvää ja erilaisia elämyksiä, kokemuksia sekä virkistymistä. Näitä asioita jokainen tavoittelee omien arvojensa mukaisesti ja itsensä vuoksi. (UKK-instituutti. Liike on lääke: Liikunta ja mielenterveys.)

Liikuntaryhmän vapaaehtoinen voi tulla ohjaamaan ryhmää omana itsenään ja näin ollen suunnitella ja toteuttaa oman ryhmänsä omien arvojensa mukaisesti. Liikuntaryhmän teema on usein jo valmiiksi sen ohjaajalle tuttu tai hän on kiinnostunut siitä. Ryhmät toimivat jokaisen vapaaehtoisen omien voimavarojen mukaan ja ryhmä lisää myös ryhmän ohjaajan sosiaalista hyvinvointia. Ryhmässä voi jakaa omia kokemuksiaan ja kuulumisiaan vapaasti, kuten hyvältä tuntuu. Ryhmä tarjoaa näin myös sosiaalisen hetken myös ohjaajalleen. Jollekin viikoittainen liikuntahetki voi olla jopa ainut sosiaalinen tilanne viikon aikana, joten nämä ovat tärkeitä kohtaamisia.

Sosiaalisen hyvinvoinnin lisääminen nyt ja tulevaisuudessa

Liikuntaryhmien ohjaaminen voi myös kuormittaa vapaaehtoista eri syistä. Näitä syitä voivat olla esim. sosiaalinen paine, ryhmän ilmapiiri, koulutuksen puute tai ohjaamisen muuttuminen liian raskaaksi. Onneksi näitä asioita voidaan tunnistaa ja muovata paremmin ohjaajan tilannetta tukevaksi. Lisäksi esimerkiksi muuttunut elämäntilanne voi nopeasti ja yllättäen vaikuttaa vapaaehtoisen ohjaajan tekemiseen. Vapaaehtoisten koordinaattorin ja vapaaehtoisen välillä vaaditaankin hyvää yhteistyötä.

Miten voisimme sitten lisätä tulevaisuudessa liikuntaryhmien ohjaajien sosiaalista hyvinvointia? Meillä on olemassa jo liikunnan vapaaehtoisille oma koulutuskalenteri, joka tarjoaa noin kerran kuukaudessa jonkun liikuntaan liittyvän aiheen lisäkoulutuksena ja kertauksena. Jokainen voi osallistua lisäkoulutukseen, mikäli kokee sen mielenkiintoiseksi ja tarpeelliseksi itselleen. Nämä lisäkoulutukset ovat erittäin pidettyjä ja tarpeellisia myös jatkossa. Jatkossa voisimme tarjota enemmän myös sosiaalista hyvinvointia koulutuksissa, jolloin aihe ei aina keskittyisi liikuntaan, vaan voisi tarjota mukavan sosiaalisen hetken osallistujilleen muilla tavoilla.

Omien kokemusten jakaminen muille vapaaehtoisille ja kuulluksi tuleminen on tärkeää huomioida yhä paremmin tulevaisuudessa. Ihannetilanteessa meillä liikunnan vapaaehtoisten koordinaattoreilla olisi enemmän aikaa vapaaehtoisen kuunteluun ja auttamiseen, joten tähän pyrimme tulevaisuudessa. Liikunnan vapaaehtoiset tekevät tärkeää työtä ja tätä työtä tulee tukea yhä enemmän jatkossa. Liikunnan vapaaehtoisten suusta kuulee, kuinka liikunnan lisäksi vertaisohjattu liikuntaryhmä on suurelta osin myös sosiaalisen hyvinvoinnin tukena ohjaajalle ja ohjattaville.

Toivotan liikunnan sosiaalista riemua ihan kaikille!

Lähteet:

UKK-instituutti. Liike on lääke: Liikunta ja mielenterveys. Viitattu 19.12.2023. https://ukkinstituutti.fi/liike-laakkeena/liikunta-ja-mielen-hyvinvointi/

Noora Jauhiainen-Räsänen

Liikuntakoordinaattori / Kuopio, Nilsiä, Juankoski ja Maaninka