Hyvinvointiblogi: Hyvinvointityön sinnikäs maratoonari – hyvinvoinnin edistämisen tarina Kuopion kaupungissa

Tausta työlle 2000-luvulta ikärakenteen muutoksen edessä

Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen työ käynnistyi Kuopiossa jo 2000-luvun alkupuolella. Tarve syntyi havainnosta, että suomalaisen väestön ikärakenne tulee muuttumaan, huoltosuhde heikkenemään ja sote-palveluiden kustannukset kasvamaan merkittävästi tulevaisuudessa. Nähtiin, ettei kuntien talous tule kestämään näköpiirissä olevassa muutoksessa. Kaupunki alkoi tehdä erityistä Terve Kuopio-ohjelmaa, jonka tavoitteena oli vahvistaa hyvinvointia edistävää työtä siirtäen täten toimien painopistettä ennaltaehkäisevään suuntaan.

Palvelualueuudistus 2006–2010 vei kaupunkiorganisaatiota uuteen suuntaan. Kuopio oli ensimmäinen kaupunki, jossa palveluprosessien määrittelevänä tekijänä oli asiakas. Tuossa uudistuksessa muodostettiin myös hyvinvoinnin edistämisen palvelualue. Lähdettiin rakentamaan vahvemmin mallia, jossa lisäämällä ennaltaehkäisevää toimintaa – edistämällä liikkuvaa ja aktiivista elämäntapaa – ylläpidetään asukkaiden toimintakykyä ja vähennetään sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvua.

Keskeistä uudistuksissa oli oivaltaa hyvinvointityön poikkihallinnollinen luonne. Hyvinvointia edistetään tänäänkin kaupunkitasoisesti ja poikkihallinnollisesti. Asiakkaat olivat ajattelun lähtökohtana ja asiakasvaikutusten arviointi keskiössä. Keskeistä alusta saakka oli asiakkuuksien johtaminen, tunnistaminen ja arviointi. Tällä tavoiteltiin toimintojen parempaa vaikuttavuutta ja kohdennettavuutta.

Löytääkseen uusia toimintatapoja ja parhaita terveyden edistämisen käytänteitä, Kuopio liittyi 2005 kansainväliseen WHO Healthy Cities -verkostoon. Verkosto toimii Euroopan Unionin terveyspoliittisia tavoitteita edistävänä foorumina. Verkoston vuosittainen konferenssi järjestettiin Kuopiossa vuonna 2015 ja se sai erinomaista palautetta verkossa mukana olevilta Euroopan kaupungeilta. Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Vähäkangas toimi vuosina 2018–2022 verkoston neuvoa-antavassa johtokunnassa. Kuopio on ollut kumppaneinaan yksi aktiivisimmista toimijoista verkostossa.

Merkittävä osa hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä liittyy tehtyihin valintoihin ja olosuhteisiin niissä kaupungeissa ja ympäristöissä, joissa ihmiset elävät. Keskeinen kysymys kaupungeille kuuluukin, miten kaupunki voi parhaalla mahdollisella tavalla tukea kaupunkilaisia itsensä ja ympäristön kannalta hyvien valintojen tekemisessä, mahdollisuudessa hyvään, omannäköiseen elämään.

”Ensimmäistä kertaa esille nousi, että hyvinvointi on strateginen lähtökohta ja kulttuurilla on hyvinvointivaikutuksia taiteen itseisarvon lisäksi. Toinen keskeinen oivallus on ollut yhdessä tekeminen ja yhteistyö palvelualueiden välillä”, muistelee Vähäkangas.

Tehobuusti hyvinvoinnin edistämiselle – hyvinvointityön uusi aika 2015 alkaen

Hyvinvoinnin edistämisen johtaja Janne Hentunen muistaa hetken, jolloin oma ajattelu alkoi muuttumaan.

“Nykyiset toimintamallit eivät enää tarjonneet vastausta näkymään väestön ikääntymisen ja talouden haasteiden osalta. Oli pakko löytää uusi tapa ajatella. Poikkihallinnollisuus hyvinvoinnin edistämisessä oli kaiken ytimessä, samoin kuin yhteinen tahtotila tehdä yhdessä asukasta varten. Miten tietoa käytetään, on tärkeää – pohdimme yhdessä, miksi vain vuodesta toiseen toteamme huonoja hyvinvoinnin lukuja, mutta emme muuta tekemistä.”

Täytyi siis ymmärtää se muutos, jota ollaan hakemassa ja uskaltaa lopettaa myös toimet, jotka eivät tuottaneet tulosta. Keskeistä oli myös resursoida tekeminen riittävän vaikuttavaksi suhteessa vaadittavaan muutokseen. Piti ymmärtää ilmiö, ilmiöön liittyvät osatoteuttajat, osatoteuttajien rooli, muutosten mittaaminen ja lopullisen vaikuttavuuden tavoite. Entistä enemmän kyseessä on koko yhteisön tekemä työ: sidosryhmien mukaan ottaminen ja yhteisen tekemisen vaikuttavuus.

Kuopioon soveltuvaa vaikuttavaa mallia haettiin maailmalta. Kaupungin hyvinvointiryhmä tutustui erityiseen Healthy Liverpool -ohjelmaan, Liverpoolin hyvinvoinnin edistämisen kokonaisvaltaiseen malliin. Mallissa olennaista oli systemaattisuus ja toimenpiteiden laajuus, yliopiston tutkijoiden ja yhteisön mukaan ottaminen ratkaisuihin. Todellisen hyvinvointitiedon pohjalta nousseita haasteita lähdettiin taklaamaan tutkituilla ja vaikuttavilla toimintamalleilla, mittaamalla vaikuttavuutta ja tuottamalla tutkittuja sekä riittävän laajoja toimenpiteitä. Toinen merkittävä Kuopion ajattelutavan kirittäjä oli Islannin malli, missä koko yhteiskunta yhdisti voimansa erityisesti nuorten haasteiden ratkaisemiseen. Luotiin toimintaympäristö, jossa terveelliset ja hyvät valinnat syrjäyttivät epätoivottavaa käyttäytymistä. Työhön tarvittiin mukaan vanhemmat, koulut, järjestökenttä, yliopisto ja nuoret itse. Yhteisellä päätöksellä asetettiin rajoja, tarjottiin terveellisiä vaihtoehtoja ja varmistettiin toimintamallin läpäisykyky.

Näiden vuosien aikana kaupunkiorganisaatio on haastanut itseään ja toimintatapojaan vaikuttavuuden kentällä. Esimerkkejä luoduista malleista on mm. hyvinvoinnin edistäminen hyödyntämällä urheiluseurojen toimintaa.

Hyvä elämä kaupungin strategian ytimeen 2017

Vuonna 2017 Kuopion kaupunki otti uudessa strategiassaan ytimeen hyvän elämän, ja hyvää elämää mahdollistavan ympäristön. Se tarkoittaa terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta. Strategia rakennettiin yhdessä henkilöstön, luottamushenkilöiden, asukkaiden ja sidosryhmien kanssa.

Hyvän elämän pääkaupunki -visio on innostava ja haastava. Myös sillä, miten asiat tehdään (avoimesti, yhdessä, innostavasti, vastuullisesti) on suuri merkitys. Uuden strategian toimintatapana on lupa tehdä toisin, jos se lopputulos on vaikuttavampi, sujuvampi, suoraviivaisempi tai tehokkaampi ja sen lopputuloksena rakentuu pala kerrallaan hyvän elämän pääkaupungin tavoite.

Tutkijataustainen Kati Vähäsarja tuli mukaan tekemiseen Hyvinvoiva Kuopio-ohjelman laatimisen myötä. Hyvinvoiva Kuopio-ohjelma tehtiin tieteeseen pohjautuen, mutta jalkauttaen käytännön toimenpiteisiin.

”Yhteys yliopistoon ja tutkijoihin on tärkeää. Tällä yhteistyöllä tuodaan vaikuttavia ja tutkittuja menetelmiä käytäntöön. Tällöin toiminta pohjautuu tutkittuun tietoon.”

Tanja Tilles-Tirkkonen on tehnyt merkittävää työtä hyvinvointikoordinaattorin roolissa ja hyvinvointitiedolla johtamisen tehostamisessa.

”Tärkeää on, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä johdetaan ja kehitetään luotettavaan tietoon pohjautuen. Hyvinvoiva Kuopio -ohjelmassa on kirjattuna yhteinen näkemyksemme hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä sen toteutusta ohjaavat keskeiset näkökulmat. Jatkossa haasteenamme on vielä oppia arvioimaan toiminnan vaikuttavuutta hyvinvointiin paremmin.”

Tutkitun tiedon pohjalta syntyivät hyvän elämän elementit, jossa hyvän elämän mahdollistajat tukevat hyvää mielenterveyttä, hyvän elämän mahdollistavaa elämää.

Kuopiossa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kulkevat käsi kädessä kaupungin kasvun ja elinvoimaisuuden lisäämisen kanssa. Kaupunkitasoiset hyvinvointitavoitteet ohjaavat koko organisaation toimintaa ja palveluiden muotoilua. Toimenpiteiden toteuttamiseen osallistuvat niin yksityinen kuin kolmaskin sektori. Aktiiviset neljännen sektorin toimijat ovat avainroolissa tulevaisuudessa. Tärkeää on myös luoda erilaisia kumppanuusmalleja yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa.  

”Käyttäytymistieteiden, markkinoinnin ja hyvinvoinnin edistämisen yhdistelmä on tehokasta. Olemme pureutuneet erityiseen yhteiskunnallisen markkinoinnin metodiikkaan osana kaupungin viestintää. Kuopion kaupungilla markkinoinnin ja viestinnän ytimessä on kuopiolaisten hyvinvointi ja ajatus siitä, että mitä paremmin kuopiolaiset voivat, sitä vetovoimaisempi on kaupunki. Viestintä on vahvasti kuopiolaisten mielialan johtamista, hyvinvointia edistävän ajattelun edistämistä”, korostaa ohjelmassa mukana ollut markkinointijohtaja Kirsi Soininen.

Hyvinvoinnin edistämisen työ tulevaisuudessa

Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti Kuopion hyvinvoinnin edistämisen työ on huomattu ja sitä arvostetaan. Yhteistyötä Kuopion kanssa halutaan tehdä laajasti. Muita toimijoita kiinnostaa erityisesti se, että Kuopion hyvinvoinnin edistämisen työ on systemaattista ja pitkäjänteistä. Kuopiossa on viimeiset 20 vuotta rakennettu määrätietoisesti hyvän elämän edellytyksiä. Olennaista on ollut hyvinvoinnin edistämisen siirtyminen kaupungin strategian ytimeen. Kyseessä on kulttuurillinen muutos, joka tapahtuu kaikilla tasoilla, koko kaupunkiorganisaatiossa yhdessä kaupunkiyhteisön kanssa.

“Emme tiedä kaikessa toiminnan vaikutuksista todellisen elämän toimintaympäristössä eli monet malleista ovat vielä hypoteeseja. Toiminnan vaikutusten arviointi tulisi jatkossa olla toimintamallina kaikissa palveluissa. Olennaista tulevaisuuden kannalta on myös se, että pysyttäisiin asukkaita kuunnellen reagoimaan muuttuviin tarpeisiin. Viitekehys tekemiselle tulee pohjata tutkittuun tietoon, mutta lisäksi tulee olla riittävää väljyyttä ja autonomiaa toteutukselle”, toteaa Tilles-Tirkkonen.

“Tärkeää on lisäksi se, että voisimme jakaa hyvinvointitietoa yhteisöön. Tällöin voisimme löytää tapoja ratkaista alueellisia asukkaiden hyvinvointihaasteita paikallisella tasolla, niiden toimijoiden kanssa, jotka alueella toimivat. Näin valjastamme kohderyhmän osaksi ratkaisua. Tällaista mallia lähdetään toteuttamaan Lehtoniemessä yhdessä Martti Ahtisaaren koulun kanssa”, kertoo Hentunen.

Pekka Vähäkangas korostaa tiedolla johtamisen merkitystä: “Meidän täytyy tarkastella, miten tieto johtaa päätöksentekoon. Tieto on vaikuttavaa, siihen uskotaan ja luotetaan. ”

Kati Vähäsarja toivookin, että kymmenen vuoden kuluttua yhteinen ymmärrys on saatu ja luottamus on lunastettu kuntalaisilta ja luottamushenkilöiltä.

“Työtä tehdään ammattimaisesti ja asiantuntijuudella, kuten tänäänkin. Kuntalaisilta nouseva tarve nousee hyvinvointitiedosta sekä aidosta ja merkityksellisestä kuuntelemisesta. Yhdistämme nykyään ympäristön, eläinten ja ihmisten terveyden yhdeksi kokonaisvaltaiseksi hyvinvoinniksi – puhutaan OneHealth-käsitteestä, joka voisi olla seuraavassa kaupungin strategiassa kantavana ajatuksena.”

”Tärkeää on koko toimintakulttuurin muutos. Tarkastelu, missä kohdassa panostus tuottaa eniten tulosta.  Vaikuttavuuden arviointi on tärkeää. Ettemme rakastu ratkaisuun, vaan rakastumme vaikuttavuuteen. Kuntalaisten tulee olla itse osana muutosta, tekijöinä tekemisen kohteen sijaan”, toteaa Hentunen.