Osaamisperusteinen rekrytointi -blogi: Työllistymisen esteet ja tuen merkitys

Miksi työllistyminen on monelle vaikeaa, vaikka osaamista olisi?

Me saatetaan välillä lausahtaa toisillemme ääneen, että: “No mikä siinä on, että työtä ei löydy? Kun vaan hakee!”
Tämä ajatus kumpuaa usein hyvästä tahdosta, jopa turhautumisesta, mutta samalla se kertoo siitä, kuinka yksinkertaistavasti työnhaku joskus ymmärretään. Todellisuus on kuitenkin monelle työnhakijalle aivan toisenlainen.

Pohjois-Savossa tilanne on erityisen erikoinen. Toukokuun lopussa maakunnassa oli yli 13 100 työtöntä työnhakijaa, mikä on lähes 19 % enemmän kuin vuosi sitten. Tämä on suurin nousu kaikista ELY-alueista koko maassa. Esimerkiksi Kuopion seutukunnassa työttömien määrä nousi 21 %, Ylä-Savossa 11 % ja Varkauden seutukunnassa 20 %. Nuorten, alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi yli 36 %, ja pitkäaikaistyöttömiä oli noin 5 000, mikä on 26,5 % enemmän kuin vuosi sitten

Tämä epäsuhta, paljon osaajia, mutta vähän paikkoja – ei ole vain tilastotieto. Se on arkea monelle meistä. Työllistyminen ei ole vain osaamisen kysymys, vaan myös kykyä tuoda oma osaaminen esiin, itseluottamusta ja ymmärrystä siitä, mitä työelämä tänään oikeasti vaatii.

Oletko työhön valmis? – mitä se oikeastaan tarkoittaa?

Työhön valmius ei tarkoita vain halua tehdä töitä. Se tarkoittaa monenlaista valmiutta:

Työhön valmius voi siis olla kunnossa “paperilla”, mutta käytännössä esteitä voi silti olla, eivätkä ne aina näy ulospäin. Siksi työnhakija tarvitsee usein tuekseen muutakin kuin listan avoimista työpaikoista.

Kun osaaminen ei riitä – vai riittääkö sittenkin?

Monella työnhakijalla on vahvaa osaamista, mutta työllistyminen silti tökkii. Miksi näin käy, vaikka paperit ja taidot olisivat kunnossa? Työnhaku on nykyään paljon muutakin kuin pelkkää osaamista. Se on myös taitoa viestiä siitä, mitä osaa, ja uskallusta uskoa omaan arvoon.

Tässä muutamia todellisia tilanteita, joita olen kuullut ja itsekin kohdannut:

  • “Minulla on hyvä koulutus, mutta en ole tehnyt hakemuksia vuosiin.”
    → Työnhaku on muuttunut nopeasti digitaaliseksi ja vaativaksi. Ilman ajantasaista osaamista hakuprosessista voi jäädä helposti jälkeen, ja hakemukset jäävät tekemättä tai niistä ei tule tarpeeksi hyviä.
  • “En osaa kertoa, missä olen hyvä – se tuntuu itsekehulta.”
    → Osaamisen sanoittaminen ja myyminen itsensä voi tuntua vaikealta ja epäaidolta. Moni pelkää kuulostavansa ylimieliseltä tai vähättelee omia vahvuuksiaan, vaikka taitoja olisi runsaasti.
  • “En kehtaa hakea töitä, kun en ole ollut alalla pitkään aikaan.”
    → Pitkät työttömyysjaksot tai alanvaihdot voivat nakertaa itsetuntoa ja luoda tunteen ulkopuolisuudesta työelämässä – vaikka osaaminen ja motivaatio olisivat edelleen vahvoja.
  • “Työhakemuksiin ei koskaan tule vastauksia.”
    → Ilman palautetta on vaikea tietää, missä oma hakemus epäonnistuu. Tämä lisää turhautumista ja voi saada lopettamaan työnhaun kokonaan.
  • “Minulla on osaamista, mutta se ei näy CV:ssä tai sitä ei arvosteta nykyisessä työmarkkinassa.”
    → Monen kokemus on, että heidän vahvuutensa ja pitkä työkokemus eivät kohtaa rekrytoijien kriteerejä tai työnkuvia. Tämä saa tuntemaan, että oma osaaminen on tarpeetonta tai vanhentunutta.
  • “Pelottaa mennä työhaastatteluun, koska en tiedä miten esitellä itseäni oikein.”
    → Haastattelutilanteet ovat monelle stressaavia ja ne vaativat harjoittelua. Pelko epäonnistumisesta voi lamaannuttaa ja vaikeuttaa mahdollisuuden näyttämistä parhaalla tavalla.

Nämä esimerkit havainnollistavat, että osaaminen yksin ei aina riitä työllistymiseen. Työnhaussa tarvitaan myös selkeyttä, rohkeutta, itsemyötätuntoa ja usein oikeanlaista tukea. Usein kyse on pienistä taidoista, joita ei koulussa opeteta, mutta jotka ratkaisevat työnsaannin.

Oma kokemukseni: torjutuksi tulemisen jäljet

Olen ollut useasti itsekin tilanteessa, jossa joudun sanoittamaan omaa osaamistani ja saan vastaukseksi: “Kiitos hakemuksestasi, mutta valintamme ei kohdistunut sinuun.” Jokainen torjunta satuttaa. Ne herättävät epävarmuutta: “Mitä tein väärin? Kuvittelenko osaavani jotain, mitä en oikeasti osaa?”

Kun näitä “ei kiitos” -viestejä kertyy tarpeeksi, alkaa kyseenalaistaa itseään, vaikka osaamista olisi. Tämä ei ole heikkoutta, vaan täysin inhimillinen reaktio. Juuri tässä hetkessä toisen tuki, peilaus ja keskustelu voivat olla korvaamattomia. Sanoja, joiden avulla muistaa: Minä riitän, vaikka tämä paikka ei auennut.

Entä CV:n aukot?

Oma CV:ni sisältää sekä tarkoituksella olevia aukkoja että aukkoja, jotka eivät olleet minusta kiinni. Osa on ollut tietoisia valintoja, olen halunnut hengähtää, suunnata uudelleen tai priorisoida muuta elämää. Ja sitten on niitä hetkiä, jolloin olisin halunnut työskennellä, mutta oikea mahdollisuus ei tullut vastaan.

Moni pelkää näitä katkoja CV:ssä. Mutta tosiasiassa ne voivat kertoa rohkeudesta, selviytymisestä ja kasvusta, eivät heikkoudesta. Kaikki elämä ei mahdu aikajanoihin. Silti sekin on arvokasta kokemusta.

Kuinka jaksaa toistuvaa torjutuksi tulemista?

Työnhaun aikana olen usein pohtinut tätä kysymystä. Kuinka jaksaa jatkaa hakemista, kun tuntuu, ettei mikään riitä? Työnhaku on henkisesti raskasta: odotusta, epävarmuutta ja pettymyksiä. Ja vaikka tietää osaavansa, jatkuva torjunta syö vähitellen uskoa itseensä.

On tärkeää sanoa ääneen: torjutuksi tuleminen sattuu, ja sen kuuluukin tuntua pahalta. Mutta torjunta ei ole sama kuin epäonnistuminen. Se ei mitätöi kaikkea osaamista. Se on yksi vastaus, ei koko totuus sinusta.

Ja joskus… työnhaku tarvitsee myös hieman onnea. Niitä oikeassa asennossa olevia tähtikarttoja: että juuri oikea paikka, oikea hetki ja oikea rekrytoija osuvat kohdalle samaan aikaan. Se ei ole aina omissa käsissä ja siksi itselle pitää osata olla armollinen.

Vinkki jaksamiseen: aikatauluta työnhakusi

Yksi konkreettinen keino, joka on auttanut minua, on hakemusten aikatauluttaminen. Sen sijaan että hakisin töitä koko ajan “vähän sinne tänne”, varaan tietoisesti kalenterista aikaa työnhakuun. Esimerkiksi:

  • Maanantaina etsin kiinnostavia paikkoja
  • Keskiviikkona kirjoitan hakemuksia
  • Perjantaina lähetän ne

Tämä rytmi auttaa hallitsemaan kokonaisuutta ja estää uupumista. Työnhaku ei saa vallata koko elämää, muuten siihen uupuu, ja silloin myös motivaatio katoaa.

Pärjääkö työnhaussa ilman laaja-alaista tukea? Miksi laaja-alainen tuki on tärkeää?

Työnhaku voi olla yksin tehtynä haastavaa ja kuormittavaa, erityisesti silloin, kun esteitä on enemmän kuin pelkkä osaamisen puute. Onko siis mahdollista pärjätä työnhaussa ilman laaja-alaista tukea?

Vastaus on, että se voi olla mahdollista, mutta usein hyvin vaikeaa. Työnhaku ei ole pelkkää hakemusten lähettämistä, vaan monimutkainen prosessi, jossa kohtaavat oma osaaminen, motivaatio, itseluottamus, arjen hallinta ja rekrytointimarkkinoiden vaatimukset. Laaja-alainen tuki auttaa löytämään näiden tekijöiden tasapainon ja vahvistaa työnhakijan valmiuksia monella eri osa-alueella.

Tässä korostuu osaamisperusteisen rekrytoinnin hankkeen rekrytointikoordinaattorien tärkeä rooli. Laaja-alainen työnhaun tuki ei ole pelkkää neuvontaa. Se on kokonaisvaltaista rinnalla kulkemista. Se voi tarkoittaa esimerkiksi:

  • Osaamisen tunnistamista ja sanoittamista, jotta työnhakija osaa kertoa vahvuuksistaan aidosti ja vakuuttavasti
  • Oman suunnan kirkastamista, eli selkeyttää, millaista työtä ja työympäristöä hakee
  • Harjoittelua työnhakutilanteisiin, kuten CV:n laatimiseen, hakemusten räätälöintiin ja haastatteluihin
  • Tukea elämänhallintaan ja jaksamiseen, sillä työelämään siirtyminen vaatii usein muutakin kuin ammattitaitoa, myös arjen sujuvuutta ja voimavaroja
  • Uskon palauttamista silloin, kun omat voimat ovat vähissä, kannustamista ja voimaantumista, jotta työnhakija jaksaa jatkaa eteenpäin

Tuki ei ole merkki heikkoudesta. Se on merkki siitä, että haluaa onnistua, ja että ymmärtää, ettei kaikkea tarvitse jaksaa yksin. Laaja-alainen tuki mahdollistaa työnhakijalle onnistumisen ja auttaa löytämään oman paikkansa työelämässä usein nopeammin ja kestävämmällä tavalla.

Sinulle, joka nyt olet työnhaussa mukana

Työllistymisen esteet eivät tarkoita osaamattomuutta. Ne ovat usein inhimillisiä, ja ne ovat ratkaistavissa, mutta harvoin yksin. Työnhaku voi olla pitkä matka, ja sen aikana me kaikki tarvitsemme välillä toisiamme: kannustusta, kuuntelua ja rehellistä peiliä.

Minulle on ollut tärkeää ymmärtää, että myös työnhaun ammattilainen voi kokea epävarmuutta ja torjutuksi tulemista. Ja juuri se tekee meistä inhimillisiä, ja uskottavia tukijoita toisille. Jokaisella on jotain arvokasta annettavaa työelämälle. Joskus se täytyy vain kaivaa esiin yhdessä.

Uskon, että oikealla tuella, rohkeudella ja pienellä ripauksella onnea jokainen voi löytää oman paikkansa työelämässä. Matka voi olla polveileva, joskus kivinenkin. Säilytä suunta ja usko itseesi, tulevaisuus voi tuoda tullessaan enemmän mahdollisuuksia ja yllätyksiä kuin osaat kuvitellakaan.

Kuten eräs viisas on sanonut:
“Menestys ei ole lopullista, epäonnistuminen ei ole kohtalokasta: rohkeus jatkaa on tärkeintä.”

Lähteet:

Kuopion väestönmuutos, työttömyys, asuntorakentaminen huhtikuu 2025 – Kuopio. Viitattu 14.7.2025

Pohjois-Savon toukokuun työttömyysluvut karua luettavaa – suurin kasvu koko Suomessa | Paikalliset | Warkauden Lehti Viitattu 14.7.2025

Kuvat: Pixabay

Heidi Kauppinen

Projektipäällikkö