Viksu Kuopio -blogi: Kukkivat viheralueet

Talven valkeus vallitsee ulkona ja monet varmasti haaveilevat jo tulevan kesän väreistä. Kasvillisuus tuokin kesäisin kaupunkeihin väriä ja eloa. Värien skaala vaihtelee kuitenkin paljon erilaisten viheralueiden välillä – siistiksi niitetyistä, vihreistä liikennesaarekkeista värikkäisiin puistojen niittyihin. Tutkin pro gradu -tutkielmassani sitä, onko kasvillisuuden monimuotoisuudessa eroa liikennesaarekkeiden ja virkistysalueiden niittyjen välillä, mitä mieltä kuopiolaiset ovat monimuotoisemmasta kasvillisuudesta ja voidaanko ympäristökasvatuksella lisätä kuopiolaisten hyväksyntää monimuotoisempia viheralueita kohtaan.

Kaupungeissa on yleisesti ollut enemmän matalaksi leikattuja nurmialueita, sillä ne on koettu siistimmiksi ja sen myötä niitä on suosittu. Huolellisesti hoidetut nurmialueet ovat myös olleet merkki varakkuudesta. Viime vuosina on kuitenkin saatu enemmän tutkimustietoa siitä, mitä hyötyjä monimuotoisemmat viheralueet voivat tarjota. Kaupunkien viheralueisiin kuuluvat sekä luonnon ekosysteemit että ihmisten hoitamat viheralueet. Nämä muodostavat verkoston, joka turvaa luonnon monimuotoisuutta ja tarjoaa ekosysteemipalveluja. Näihin kuuluvat esimerkiksi pölytys, pienilmaston säätely, sadeveden hallinta ja ravinteiden kierrätys. Viheralueet tarjoavat myös mahdollisuuksia liikunnalle, virkistymiselle ja sosiaalisille kohtaamisille, mitkä edistävät kaupunkilaisten hyvinvointia. Kaupungin viheralueet ja niiden kasvillisuus ovat tärkeitä kuopiolaisten hyvinvoinnille, sillä lähes 90 % kuopiolaisista asuu kaupungin taajama-alueilla. Kuopion kaupungin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman eli LUMO-ohjelman tavoitteisiin kuuluu muun muassa nurmikoiden ja pientareiden kehittäminen niityiksi sekä pölyttäjille tärkeiden niittymäisen kasvillisuuden ja ravintokasvien lisääminen.

Viheralueiden kasvillisuus

Tutkin gradussani kasvilajien monimuotoisuutta virkistysalueiden niityillä ja liikennesaarekkeilla. Näitä oli yhteensä 50. Kohteet sijaitsivat ympäri Kuopiota Petoselta Kallansilloille ja kaikissa niistä kasvoi luonnonkukkia, eikä koristekasveja tai pelkkää nurmikkoa. Määritin kaikkien kasvilajien ja kukkivien kasvilajien peittävyyden ja määrän kolme kertaa kesän 2024 aikana kaikissa kohteissa. Lisäksi arvioin kohteiden niittotiheyden. Virkistysalueiden niityt ja liikennesaarekkeet valikoituivat vertailtaviksi viheralueiksi, sillä ne ovat tyypillisesti hyvin erilaisia viheralueita. Virkistysalueiden niityt ovat yleisesti hyvin ylläpidettyjä ja esteettisin perusteiden hoidettuja alueita, kun taas liikennesaarekkeen ovat usein niitettyjä ja niiden ekologinen arvo on tunnistettu heikosti.

Graduni tutkimuksessa selvisi, että kasvillisuuden monimuotoisuudessa ei ollut merkittävää eroa virkistysalueiden niittyjen ja liikennesaarekkeiden välillä. Tämä osoittaa, että liikennesaarekkeilla voi kasvaa monimuotoista kasvillisuutta ja että niillä voi olla suuri ekologinen arvo, jos niitä ei niitetä. Niitto vähensi merkittävästi kasvilajien peittävyyttä ja määrää lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna molemmilla eri viheralueilla. Pidemmällä aikavälillä oikein ajoitetun niiton tiedetään lisäävän niittykasvillisuuden monimuotoisuutta, joten on tärkeää arvioida niittoajankohta ja -tiheys niin, että kaupungissa on sopivia ravintokasveja pölyttäjille alkusyksyyn asti.

Kuopiolaisten mielipiteet

Toteutin kyselytutkimuksen verkkokyselynä, jonka linkin jaoin muun muassa useissa somekanavissa. Kyselyyn vastasi 442 kuopiolaista heinä-elokuussa 2024. Noin 95 % vastaajista oli sitä mieltä, että kaupungissa pitäisi olla paljon viheralueita ja että niillä pitäisi kasvaa runsaasti luonnonkukkia. Tämä kertoo siitä, että viheralueet ja luonnonkukat koetaan tärkeiksi osiksi viihtyisää kaupunkia. Yli 90 % vastaajista toivoi enemmän luonnonkukkia ja pölyttäjiä tienvarsille, liikennesaarekkeille ja puistoihin. Huoli jalankulkijoiden näkyvyydestä laski tätä lukua, kun kyse oli kävelyteiden varsista. Silloin yli 80 % toivoi enemmän luonnonkukkia ja 90 % toivoi enemmän pölyttäjiä. Leikkipuistojen kohdalla vastaajien huoli punkeista ja pistävistä hyönteisistä laski näitä lukuja hieman. Lähes 90 % toivoi enemmän luonnonkukkia leikkipuistoihin ja lähes 80 % toivoi enemmän pölyttäjiä. Nämä huolet mainittiin useissa vastauksissa.

”Niitolla on myös perustelut esim. liikenneturvallisuutta ajatellen, samoin esim. punkkien lisääntyminen tarkoittaa, että niittämättömissä puistoissa ja leikkipuistoissa ne ovat sitten enemmän lasten, koirien ja aikuistenkin vaivana.”

Monissa vastauksissa nousi esille luonnon monimuotoisuuden arvostaminen, taloudelliset tekijät ja alueiden valikoitu niittäminen.

”Luonnonkukkia ja luontaista luonnon monimuotoisuutta tulisi arvostaa ja vaalia. Tämä on myös halvempaa kaupungille kuin koristekasvien istuttaminen sekä kastelu ja jatkuva niitto tai ruohonleikkuu.”

”Osan alueista voisi jättää ihan luonnontilaan ja niittää joskus alkusyksyllä.”

”Mielestäni kaikkia alueita ei tarvitse niittää. Vain ne väylät, joita käytetään kulkemiseen ja eväsretkeilyyn.”

Kyselytutkimukseen sisältyi kaksi ympäristökasvatuksen osaa, joissa toistui sama kysymys ennen ja jälkeen tietoiskun. Näiden perusteella ympäristökasvatuksella ja tiedon lisäämisellä on merkittävä vaikutus vastaajien mielipiteisiin viheralueiden kasvillisuuteen liittyen. Merkittävästi suurempi osa vastaajista ilmaisi olevansa monimuotoisempien viheralueiden puolella tietoiskujen jälkeen. Tämän perusteella uudella tiedolla voidaan lisätä kuopiolaisten tietoisuutta kaupunkiluonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja heidän hyväksyntäänsä vähemmän hoidettuja viheralueita kohtaan.

Monimuotoisuus tuo eloa kaupunkiin

Kyselytutkimuksen perusteella kuopiolaiset toivovat lisää luonnonkukkia ja tunnistavat luonnon monimuotoisuuden ekologisen ja visuaalisen arvon. Kaupunkien viheralueiden hoitomenetelmät tulisi sovittaa vastaamaan kaupunkilaisten toiveita sekä luonnon monimuotoisuuteen ja kestävyyteen liittyviä tavoitteita. Parhaillaan kaupunkien viheralueet voivat turvata monimuotoisuutta, edistää kaupunkilaisten hyvinvointia ja auttaa saavuttamaan kestävään kehityksen tavoitteita. Ja tuohan monimuotoinen kasvillisuus eloa ja iloa kaupunkiin.

Millaisia viheralueita sinä haluaisit nähdä kaupungissa?

Teksti: Anniina Korhonen, työkokeilija, alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
Pääkuva: Vicente Serra / Kuopion kaupunki, muut kuvat: Anniina Korhonen