Kaupunginjohtajan blogi: Miksi kaikkea ei voi rakentaa kerralla?

Kuopion tulevien vuosien kouluinvestoinneistakäydään parhaillaan vilkasta keskustelua. Kun alueella tarvitaan uusia tai parempia palveluja, voi tuntua ristiriitaiselta, jos valtuuston hyväksymässä palveluverkkosuunnitelmassa oleva hanke ei näykään lähivuosien investointiohjelmassa.

Taustalla on kaksi eri asiakirjaa, joilla on eri tehtävät ja erilainen aikajänne.

Palveluverkkosuunnitelmassa katsotaan pitkälle koulujen ja päiväkotien tulevaisuuteen. Se kuvaa kaupungin palveluverkon tavoitetilaa ja investointitarpeita aina vuoteen 2035 saakka. Talousarvion investointiohjelmassa puolestaan suunnitellaan kaupungin investointeja neljäksi vuodeksi eteenpäin. Näistä vain ensimmäisen vuoden investoinneista päätetään sitovasti. Seuraavien vuosien suunnitelmia tarkistetaan vuosittain kaupungin talouden, väestökehityksen ja palvelutarpeiden perusteella. Talousarvion investointiohjelmaan sisältyy koulujen ja päiväkotien lisäksi myös lukuisia muita investointeja, joita kaupungin on välttämätöntä toteuttaa.

Siksi se, ettei jokin palveluverkkosuunnitelman mukainen koulun tai päiväkodin hanke ole mukana talousarvion nelivuotisessa investointiohjelmassa, ei tarkoita, että hankkeesta olisi luovuttu. Se ei myöskään ole ristiriidassa valtuuston hyväksymän palveluverkkosuunnitelman kanssa. Kyse on ennen kaikkea siitä, missä järjestyksessä ja millä aikataululla investointeja pystytään toteuttamaan.

Kuopion palveluverkkosuunnitelmaan sisältyy yli 200 miljoonan euron edestä koulu- ja päiväkoti-investointeja. Kaikkia niitä ei ole mahdollista toteuttaa yhtä aikaa, vaan investoinnit on väistämättä ajoitettava useille vuosille. Hankkeiden järjestystä arvioidaan siksi vuosittain talousarviovalmistelun yhteydessä. Investointien keskinäistä etusijaa ohjataan myös erillisellä pitkän aikavälin suunnittelulla.

Samalla kaupungin on huolehdittava myös monista muista välttämättömistä investoinneista. Kuopio on asettanut investoinneille keskimäärin 75 miljoonan euron vuotuisen investointikaton. Sen sisälle on sovitettava koulujen ja päiväkotien lisäksi muun muassa kadut, sillat, liikennejärjestelyt, työpaikka-alueet, liikuntapaikat, leikkipaikat sekä kaupungin muun palvelu- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen. Tässä ajassa myös väestönsuojien kehittäminen.

Vuoden 2027 talousarvioesityksessä koulu- ja päiväkoti-investointeihin on varattu noin 21,5 miljoonaa euroa. Ne muodostavat kaupungin selvästi suurimman yksittäisen investointikokonaisuuden. Lasten ja nuorten palveluympäristöihin panostetaan siis merkittävästi, vaikka kaikkia tarpeita ei pystytä toteuttamaan samanaikaisesti. Investointien järjestystä arvioitaessa painavat erityisesti rakennusten terveellisyys ja turvallisuus sekä välttämättömimmät palvelutarpeet. Kouluinvestointien lisäksi tärkeää on voida panostaa opetuksen laatuun ja asioihin, joita tehdään koulujen seinien sisällä ja ylipäänsä lasten koulupäivän aikana. Kaikkea hyvää ja tarpeellista ei voida saada yhdellä kertaa.

Ratkaisuissa on katsottava myös koko kaupungin tilannetta. Kuopion kouluverkossa on tällä hetkellä yli 2 500 tyhjää oppilaspaikkaa. Samaan aikaan oppilas- ja asukasmäärien määrien kehitys ja rakennusten kunto vaihtelevat eri puolilla kaupunkia. Siksi yksittäisen alueen tarpeiden rinnalla on arvioitava koko kaupungin tilannetta ja kaikkien oppilaiden hyvinvointia.

Talous on tässä kokonaisuudessa väistämättä mukana, mutta vastuullinen taloudenpito ei tarkoita sitä, ettei kaupunki investoisi. Päinvastoin. Tavoitteena on pystyä investoimaan pitkäjänteisesti myös tulevina vuosina. Jos investointeja tehdään enemmän kuin kaupungin talous kestää, velka ja korkomenot voivat kasvaa entisestään ja samalla mahdollisuudet rahoittaa palveluja tulevaisuudessa heikentyä. Siksi investointien välillä joudutaan tekemään valintoja ja määrittelemään niiden toteuttamisjärjestystä.

Ymmärrämme hyvin, että erityisesti lasten ja nuorten arkeen liittyvät ratkaisut herättävät vahvoja näkemyksiä. Niin pitääkin. Keskustelu kertoo siitä, että ihmiset välittävät omasta asuinalueestaan ja lastensa tulevaisuudesta. Kaupungin tehtävänä on kuunnella tätä keskustelua ja samalla tehdä ratkaisuja koko kaupungin näkökulmasta.

Näin pyrimme varmistamaan, että Kuopio pystyy sekä kasvamaan kestävästi että huolehtimaan laadukkaista palveluista pitkäjänteisesti niin nyt kuin tulevaisuudessakin.

Soile Lahti

Kaupunginjohtaja

Mikko Ripatti

Sivistysjohtaja