Rasitteet

Tältä sivulta löydät tietoa kiinteistö- ja rakennusrasitteista.

Kiinteistörasitteiden eli maahan kohdistuvien rasitteiden käsittelystä asemakaava-alueella vastaa kiinteistönmuodostuspalvelut. Rakennusrasitteiden eli rakennukseen kohdistuvien rasitteiden sekä yhteisjärjestelyn perustamisesta vastaa rakennustarkastaja.

Kiinteistörekisteriin merkityt rasitteet ovat voimassa, vaikka kiinteistö siirtyy toiselle omistajalle.

Rakennushanke ja rasitteet

Peruslähtökohta on, että rakentamisen vaatimat toimenpiteet pitää toteuttaa rakennuspaikkana toimivalla kiinteistöllä. Rakentamisessa on kuitenkin tilanteita, joissa joko asemakaava taikka kiinteistön tarkoituksenmukainen käyttö voi edellyttää rakentamisen ja rasitteiden ulottamista tietyiltä osin toiselle kiinteistölle. Tämä vaatii lähtökohtaisesti kiinteistön omistajan ja haltijan kirjallisen suostumuksen.

Mikäli rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää rasitteen perustamista, ei rakennuslupaa voida myöntää ennen kuin rasitesopimus ja hakemus sen perustamiseksi sekä tarvittavat liiteasiakirjat on toimitettu Kuopion kaupungille.

Rasitteiden hakeminen

Hakemukseen tulee liittää:

  • rasitesopimus
  • asemapiirros ja/tai rakennuspiirustus, josta käy ilmi rasitteen sijainti
  • mikäli sopijaosapuoli on yhtiö, jäljennös yhtiön hallituksen tai yhtiökokouksen pöytäkirjasta, jossa yhtiö on hyväksynyt rasitesopimuksen yhtiötä sitovaksi

Rasitesopimuksessa tulee todeta rasitteen sopimusosapuolet, rasitteen kohdekiinteistöt, rasiteoikeuden tyyppi (esimerkiksi kulkuoikeus, vesijohto), maksetaanko oikeudesta korvauksia ja käsitellä rasitteen perustamisen kustannusten jakautuminen. Lisäksi tulee osoittaa rasitealueen sijainti karttaliitteessä.

Rasitteen perustamisen merkitys

Kun rasitetoimitus tai rakennusvalvontaviranomaisen rakennusrasitetta koskeva päätös on saanut lainvoiman, se merkitään kiinteistörekisteriin. Kiinteistörekisteriin merkitty rasite säilyy voimassa kiinteistön omistajanvaihdoksista huolimatta.

Rakennus- tai kiinteistörasitteen mukaisia oikeuksia ei saa loukata kiinteistöä käytettäessä sekä suunniteltaessa ja tehtäessä muutoksia. Perustetut rasitteet sitovat myös lupaviranomaista, eikä rakennuslupaa tai muutakaan lupaa voida myöntää vastoin voimassa olevia rasitteita.

Hakemuslomakkeet, hinnasto ja otteiden tilaus

Rasitehakemus (verkkolomake)

Rasitehakemus (tulostettava pdf-lomake)

Karttaotteiden tilaus (verkkolomake)

Kiinteistörasitteet

Kiinteistö voi saada pysyvinä oikeuksina rasiteoikeuksia toisen kiinteistön alueella ja toisaalta kiinteistöä voi rasittaa jonkin muun kiinteistön rasiteoikeudet.

Kiinteistörasitteet perustetaan omistajan hakemuksesta lohkomisen yhteydessä tai erillisessä rasitetoimituksessa. Yleensä kiinteistörasitteen perustaminen edellyttää, että asianosaiset sopivat siitä kirjallisesti rasitesopimuksessa, joka liitetään hakemukseen.

Lisätietoa kiinteistörasitteiden perustamisesta ja käsittelystä kiinteistönmuodostuksesta.

Rakennusrasitteet

Tonttia tai rakennuspaikkana olevaa kiinteistöä varten voidaan perustaa toista kiinteistöä rasittava pysyvä oikeus rakennuksen tai rakennelman käyttämiseen tai niihin verrattavaan toimenpiteeseen.

Rakennusrasitteen perustaa rakennustarkastaja. 

Rakennusrasitteen perustaminen edellyttää, että asianosaiset sopivat siitä kirjallisesti. Rakennusrasite saadaan perustaa, jos sillä edistetään tarkoituksenmukaista rakentamista tai kiinteistön käyttöä, rasite on tarpeellinen rasiteoikeuden haltijalle eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa rasitetulle kiinteistölle.

Rakennusrasite perustetaan, kun rakennushanke yms. on konkretisoitunut. Ennakkoon rakennusrasitteita ei yleensä perusteta.

Rakennusrasitteen perustaminen edellyttää yleensä, että asianosaiset sopivat siitä kirjallisesti. Asemakaavassa edellytetty rakennusrasite voidaan perustaa, vaikka asianosaiset eivät siitä sovikaan, mm. väestösuojan, autopaikoituksen, jätehuollon, kulkuyhteyden ja rakennusosien tukemiseen.

Rakennusrasite voidaan muuttaa tai poistaa, jos asianosaiset siitä sopivat ja toimenpide ei vaikeuta tarkoituksenmukaista rakentamista, kiinteistön asianmukaista käyttöä tai hoitoa taikka asemakaavan toteuttamista. Jos korvauksista ei sovita, asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä.

Kiinteistöjen yhteisjärjestely

Jos asemakaavan toteuttaminen vaatii usean kiinteistön yhteisiä järjestelyjä, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi yhden kiinteistön omistajan aloitteesta ja muita kiinteistön omistajia tai haltijoita kuultuaan rakentamisen yhteydessä tai muutoin määrätä korttelialueen tai sen osan taikka kiinteistöön liittyvän tilan yhteisestä käytöstä.

Yhteisjärjestelyä koskevaan päätökseen tulee sisältyä järjestelysuunnitelma. Siinä määrätään alueen tai tilan käytöstä, sen kuntoon saattamisesta ja ylläpidosta sekä järjestelystä aiheutuvien kustannusten jakoperusteista ja suorittamisesta.

Määräys yhteisjärjestelystä saadaan antaa, jos järjestely pysyvästi edesauttaa usean kiinteistön käyttöä eikä siitä aiheudu millekään kiinteistölle kohtuutonta rasitusta.

Maankäyttö- ja rakennuslain 164 §:n mukaisen kiinteistöjen yhteisjärjestelyn perustamisessa noudatetaan soveltuvin osin samaa menettelyä kuin rakennusrasitteiden perustamisessa.

Lisätietoa rakennusrasitteiden ja yhteisjärjestelyn perustamisesta ja käsittelystä rakennusvalvonnasta.