Kuopion kansallinen kaupunkipuisto - Ainutlaatuisen kotiseutumme kaupunkikulttuurin, luonnon ja elämän parhaita paloja 

Kuopion kansallinen kaupunkipuisto rakentuu kaupunkimme helmistä – ihmisille tärkeistä ja kauniista paikoista, joissa kulttuuri ja luonto kohtaavat. Ne kertovat kaupunkimme tarinaa, vahvistavat kulttuuriperintöämme ja vaalivat kaupunkiluontoamme, jotta niiden monimuotoisuus välittyisi myös tuleville sukupolville.

Kuopion kansalliseen kaupunkipuiston alueeseen kuuluu keskustan vehreitä puistoja, arkkitehtuurin helmiä useilta vuosikymmeniltä, kaupan ja kohtaamisen paikkoja eli toreja, ainutlaatuisia rännikatuja sekä laaja alue Keski- ja Etelä-Kallaveden kauniista saaristoluonnosta. Kansalliset kaupunkipuistot ovat kaupunkilaisten olohuoneita, joissa ihmiset voivat kohdata, viihtyä ja virkistyä ympäri vuoden – ne ovat osa hyvää elämää. 
 

Kaupunki Kallaveden äärellä

Kallavesi ja Kuopion kaupungin kehitys kietoutuvat historiallisesti toisiinsa: Kuopiolaiset ovat hyödyntäneet kaupunkia ympäröivää vesistöä ja saaristoa aikakausilleen tyypillisin tavoin esimerkiksi ravinnon lähteenä, kulkureittinä ja vapaa-ajan virkistymispaikkana. Kallaveden voidaankin sanoa muovanneen kaupunkimme kehitystä monin eri tavoin. Kuopion kansallisen kaupunkipuiston pinta-alasta suurin osa on vesistöä: Sisämaan vesistö, sekä sen merkitys kaupungillemme, onkin yksi Kuopion erityispiirteistä koko kansallisten kaupunkipuistojen verkostossa. Kansallisen kaupunkipuistoalueen eteläisin kärki sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Kuopion satamasta.

Kuopion kansallinen kaupunkipuisto lyhyesti
 

• Perustamisvuosi 2017
• Suomen 9. kansallinen kaupunkipuisto
• Pinta-ala 7300 ha, josta 6800 ha vesialueita
• Kuopion kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluu muun muassa:
  - keskustan puistoja,
  - arkkitehtuurikohteita,
  - kauppatori,
  - rännikatuja sekä
  - Kallaveden saaristoluontoa.
• Erityispiirteitä:
  - Sisämaan vesistö ja sen merkitys kaupunkilaisille
  - Ainutlaatuinen rännikatuverkosto
• Kuopio laatii hoito- ja käyttösuunnitelman.
   

Suomen kansalliset kaupunkipuistot

Kansallinen kaupunkipuisto on ympäristöministeriön myöntämä arvonimi. Kansallisella kaupunkipuistolla tarkoitetaan kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena, kun taas esimerkiksi kansallispuistoalueet käsittävät alueita, joissa on monimuotoista luontoa. Lue lisää kansallisista kaupunkipuistoista ympäristöministeriön sivuilta.

Suomessa on tällä hetkellä kymmenen kansallista kaupunkipuistoa. Kuopion kansallinen kaupunkipuisto perustettiin Suomen satavuotisjuhlavuonna 2017. Ensimmäinen Suomen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin Hämeenlinnaan vuonna 2001. Muita kansallisen kaupunkipuistostatuksen saaneita kaupunkeja ovat Pori, Heinola, Hanko, Porvoo, Turku, Kotka, Forssa ja Kokkola. Kullakin kansallisella kaupunkipuistolla on omat erityispiirteensä.

Idea kansallisista kaupunkipuistoista saatiin Tukholmasta, jonne perustettiin Nationalstadspark Ekoparken valtiopäivien erityislailla vuonna 1995.  
 

Miksi kansallinen kaupunkipuisto?

Kansallisen kaupunkipuiston arvonimi turvaa kaupungin oikeanlaista kehittämistä, arvokohteiden säilymistä, eheyttävää kaupunkisuunnittelua, alueiden virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuuriperinnöllisten arvojen säilyttämistä.

”Kaupunkipuisto määrittää kaupungin ne kulttuuriset, historialliset, ekologiset ja esteettiset arvot, jotka halutaan säilyttää tuleville sukupolville.” 

Kansallisen kaupunkipuiston arvonimen saanut kaupunki laatii puistolle hoito- ja käyttösuunnitelman, jossa määritellään visio kaupunkikuvan kehittämiselle ja hyvän ympäristön toteuttamiseksi. Kuopion kaupunki tulee osallistamaan niin yrityksiä, yhteisöjä kuin yksityishenkilöitäkin suunnitteluprosessiin. Lue lisää hoito- ja käyttösuunnitelmasta hankkeen sivulta.

(Päivitetty 1.9.2020)