Kaupunkipuistot
Brahenpuisto
Brahenkadun ja Kuopionlahden väliin jäävä puisto on saanut nimensä kreivi Pietari Brahesta, joka perusti vanhan Kuopion v. 1653. Vaikka puisto nimellään viittaa kaupungin vanhimpaan historiaan, niin puistona Brahenpuisto on kantakaupungin nuorimpia. Brahenpuisto on keskustan suosittu perhepuisto oleskelu- ja leikkipaikkoineen sekä kesällä että talvella.
Nykyisin Brahenpuisto tunnetaan myös Pikku Kakkosen nimisenä puistona.
Minna Canthin puisto
Maljapuroa reunustava puisto on nimetty Eemil Halosen veistämän Minna Canthin patsaan mukaan.
Puistolle on tunnusomaista symmetrisyys ja monipuoliset kukkapenkit, joissa kukkivat vuoronperään esikot, liljat, pikkusydämet, punatähkät ja syysleimukukat.
Piispanpuisto
Hallitustorin nimellä vanhoihin karttoihin merkitty aukio on istutettu puistoksi eteläsivulle rakennetun lääninhallituksen valmistuttua 1880-luvun puolivälissä. Nimensä puisto on saanut länsireunalla sijaitsevasta Kuopion ensimmäisen hiippakunnan aikaisesta piispantalosta. Puistossa on Kuopion kirkkojen muistokivi merkkinä paikalla aiemmin sijainneista kirkoista ja niihin liittyneestä hautausmaasta.
Piispanpuisto on tyypillinen vuosisadan vaihteen puuvaltainen arvopuisto.
Satamapuisto
Vesiteitse lähestyttäessä avautuu Satamapuisto vanhoine satamarakennuksineen. Vanha satamatori istutettiin puistoksi 1930-luvulla. Se noudattaa Bengt Schalinin suunnittelemille puistoille tunnusomaista symmetriaa.
Symmetriaa korostaa matalin istutuksin reunustettu keskikäytävä, joka on samalla osa kirkonmäeltä satamaan ulottuvaa yhtenäsitä näkymää.
Snellmaninpuisto
Snellmaninpuisto on kaupungin vanhin puisto, jonka istuttaminen puistoksi alkoi sen jälkeen, kun torikauppa 1850-luvulla siirrettiin tältä Kustaantorina, Suurtorina ja Kirkkotorina tunnetulta paikalta nykyiselle torille. Kirkkopuiston ensimmäiset puut olivat käytävien varsille istutettuja haapoja, jotka on vähin erin vaihdettu koivuihin ja täydennetty monilla muilla puulajeilla.
Puisto nimettiin Snellmaninpuistoksi sen jälkeen, kun Johannes takasen veistämä J.V. Snellmanin rintakuva paljastettiin 3.7.1886. Puisto vón valittu Kuopion kauneimmaksi puistoksi istutustensa vuoksi. Joka kesä sinne istuetaan n. 10 000 kesäkukkaa ilahduttamaan kulkijoita.
Puisto on hyvä esimerkki 1800- ja 1900-luvun vaihteen puutarhakulttuurista.
Moni matkailija on löytänyt rauhallisen levähdyspaikan keskeltä kaupungin hälinää solisevan suihkulähteen sekä upeitten kukkaistutusten ääreltä.
Valkeisenpuisto
Kuopion ruutukaavakeskustan kupeessa sijaitseva Valkeisenpuisto ympäristöineen muodostaa n. 9 hehtaarin monipuolisen viheraluekokonaisuuden, jonka keskiössä on Valkeisenlampi.
Puistossa voit nauttia monilajisista kasvillisuuskokonaisuuksita, joista voi löytyä vienkkejä myös oman kotipihan kasvivalintoihin. Osa kasvilajeista on myös varustettu nimikyltein tai lajikaavioin.
>>> Valkeisenpuiston kasvillisuus
Valkeisenpuisto kuuluu myös geologian tutkimuskeskuksen kanssa toteutettuun kivilajeista ja niiden synnystä kertovaan geotauluverkostoon.
Laajat nurmialueet ja kattava puistopenkkiverkosto antaa oivat mahdollisuudet pysähtyä piknikille tai levähtää ihailemaan kaupunkiluonnon kauneutta.
Leikkipaikka, muut toimintavälinealueet, monitoimikenttä ja tekonurmipintainen pelikenttä mahdollistavt aktiivisen vapaa-ajanvieton.
Hiekkarannalta voit pulahtaa uimaan ja beachvolleykentällä ja sitä ympäröivillä nurmialueilla voit viettää rentoa ulkoilmaelämää.
Valkeisenlampi on vapaakalastusaluetta.
Valkeisenpuiston viheraluekokonaisuuteen kuuluu myös Niiralan liikennepuisto ja pieni Niiralan alppiruusupuistikko.
