Kuntien kulutuksen hiilijalanjäljestä aikaisempaa tarkempaa tietoa

Kuopio on selvittänyt kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, eli hiilijalanjäljen nyt toista kertaa. Laskenta toteutettiin osana Kulma-hanketta, jossa kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt laskettiin vuodelta 2022. Kuopion lisäksi hankkeeseen osallistui 19 muuta kuntaa. Merkittävimpiin kulutuksen päästölähteisiin kuuluivat useissa kunnissa ruoka sekä energiankulutus.

Kulutuksen hiilijalanjälki koostuu energiankulutuksesta, rakentamisesta, liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta. Kulma-laskentaa varten kehitettyä laskentamallia tarkennettiin entisestään, kun rakentamisen päästöihin sisällytettiin muun muassa uusien katujen ja teiden sekä siltojen rakentamisesta aiheutuvat päästöt. Laskennassa tarkasteltiin myös mökkeilyn ja mökkeilijöiden vaikutuksia kulutuksen päästöihin.

Nykyisin käytössä olevat, niin kutsutut alueelliset päästölaskennat, kattavat vain osan kunnan ja kuntalaisten hiilijalanjäljestä. Alueellisissa päästölaskentamalleissa tarkastellaan pääsääntöisesti kunnan energiankulutuksesta ja jätehuollosta aiheutuvia päästöjä sekä muita kunnan maantieteellisellä alueella tapahtuvia päästöjä. Muut kulutuksesta aiheutuvat päästöt, kuten ruuan ja kulutustavaroiden tuotannon ja valmistuksen tai ulkomaanmatkojen päästöt, jäävät alueellisten laskentamallien ulkopuolelle.

Kulma-hankkeessa kehitetty laskentamalli tuottaa nyt jo toista kertaa uudenlaista tietoa kunnan ja kuntalaisten toiminnasta aiheutuvista päästöistä, kuten mm. kunnassa käytettyjen rakennusmateriaalien ja kunnassa kulutettujen elintarvikkeiden päästöistä. Kulutusperusteisella päästölaskennalla pyritään arvioimaan kaikki kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvat päästöt, huolimatta siitä, missä kulutettu hyödyke on tuotettu.

Kuopion kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt

Kuopion kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2022 yhteensä 8,93 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO2-ekv)* asukasta kohden (vuonna 2020 olivat vastaavasti 8,37 hiilidioksidiekvivalenttitonnia). Hankkeeseen osallistuneiden kuntien kulutuksesta aiheutuneet asukaskohtaiset kasvihuonekaasupäästöt vaihtelivat 7,2 – 10,7 hiilidioksidiekvivalenttitonnin välillä. Kuopiossa suurimmat kulutuksesta aiheutuvat päästöt tulivat:

• energiankulutuksesta (2,42 hiilidioksidiekvivalenttitonnia asukasta kohden)
• ruuasta (2,04 hiilidioksidiekvivalenttitonnia)
• tavaroista ja palveluista (1,87 hiilidioksidiekvivalenttitonnia)
• liikkumisesta (1,57 hiilidioksidiekvivalenttitonnia).

– Jokainen kuopiolainen voi vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeensä arjessa valitsemalla ilmastoviisaita tapoja liikkua, korvaamalla lihatuotteita kasvisperäisillä tuotteilla ja valitsemalla vihreää energiaa, kannustaa Kuopion ympäristöjohtaja Tanja Ahonen.

Tutustu tarkemmin Kuopion tuloksiin sivuillamme.

Kulutuksen vähentämisessä valtava potentiaali

Kulutuksen päästöjen vähentämisessä on valtava potentiaali mutta se edellyttää sosiokulttuurisia muutoksia ihmisten käyttäytymisessä. Kunnilla on mahdollisuus tukea asukkaitaan ilmaston kannalta kestävissä valinnoissa panostamalla julkiseen liikenteeseen, ruokailuun ja tarjoamalla vähäpäästöistä kaukolämpöä. Lisäksi viestintä ja tiedotus ovat keinoja, joilla kunnat voivat vaikuttaa.

– Merkittävä kuluttajien valintoihin liittyvä päästövähennyspotentiaali liittyy ruokavalintoihin. Ruuan päästövaikutusten arvioinnin mahdollisti hieno yhteistyö S-ryhmän kanssa. Kuntien vaikutusmahdollisuudet piilevät ilmastovaikutuksiltaan vähäisemmässä, kasvispainotteisessa päiväkoti-, koulu- ja työpaikkaruokailun tarjoamisessa, selvittää Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.

Kulutuksen päästöjen seuranta, kuten myös vieläkin tarkempien laskentatulosten tavoittelu jatkuu myös tulevaisuudessa. Kuntien vaikutusmahdollisuudet kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, kuten ilmastotyöhön muutenkin ovat merkittävät, joten jatkuvalle seurantatiedolle on ehdottomasti tarvetta.

Hankkeen toteutti Sitowise Oy yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Laskentamenetelmän kehitystä tuki hankkeen asiantuntijaverkosto, johon osallistui edelläkävijäkuntien edustajien lisäksi asiantuntijoita useista alan asiantuntijaorganisaatioista.

*Päästöjen yksikkö, hiilidioksidiekvivalentti (CO2-ekv) kuvaa kaikkien tärkeimpien kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua lämmitysvaikutusta siten, että metaani ja typpioksiduuli on yhteismitallistettu hiilidioksidiksi.

Lisätietoja
Tanja Ahonen, ympäristöjohtaja, Kuopion kaupunki, tanja.ahonen(at)kuopio.fi, 044 718 2141
Mari Turunen, ympäristöasiantuntija, Kuopion kaupunki, mari.turunen(at)kuopio.fi, 044 718 2870

Lisätietoa hankkeesta ja sen tuloksista:
Emma Liljeström, Sitowise, emma.liljestrom(at)sitowise.com 

Lue lisää: Kulutuksen päästölaskennassa otettiin jälleen kehitysaskelia (Sitowisen tiedote 4.5.2023)