Ilmastonmuutos ja kaupungin päästöt
Ilmastonmuutos näkyy myös Kuopiossa. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät helleaallot lisäävät lämpötilojen nousua ja aiheuttavat siten merkittävän terveysriskin etenkin ikääntyvälle väestölle. Asuntojen lämpötilat nousevat korkeiksi jo nykyisin. Rakennusten ja etenkin palvelutalojen tarve jäähdytykseen kasvaa. Toisaalta talvikauden lämmitystarve rakennuksissa pienenee.
Ilmaston lämpenemisestä johtuen myös ilmankosteus kasvaa ja lisää rakennusten homeongelmia ja voi laskea rakennusten käyttöikää. Rakennuksien rakenteisiin aiheuttavat riskin myös lisääntyvät viistosateet. Kosteuden kertymistä rakenteisiin tulee ehkäistä ja huolehtia niiden riittävästä kuivumisesta.
Lisääntyvät rankkasateet aiheuttavat etenkin kaupunkiympäristössä hulevesitulvia. Tämä on huomioitava entistä paremmin hulevesien hallintaratkaisuissa kaupunkiympäristössä riittävällä luonnonmukaisella imeyttämisellä maahan ja hulevesiverkostolla.
Lämpenevän ilmaston myötä kasvukausi pitenee sekä kasvi- ja eläinlajiston runsaussuhteet muuttuvat. Myös vesistöjen rehevöityminen voimistuu lisääntyvien ravinnepitoisuuksien myötä.
Maankäytön ja infrastruktuurin suunnittelulla voidaan vaikuttaa yhdyskuntien haavoittuvuuteen pitkällä aikavälillä. Samalla luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on keskeinen asia ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua monin tavoin. Sopeutumisella pyritään ehkäisemään tai lieventämään ilmaston vaihtelevuudesta ja muutoksesta aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia ja hyötymään myönteisistä seurauksista.
Ilmastonmuutosta ei voida enää kokonaan torjua, mutta sen kehitystä voidaan hillitä. Joudumme siis joka tapauksessa sopeutumaan muutoksiin myös Kuopiossa. Muutosten suuruudet riippuvat meistä kaikista. Jokainen voi valinnoillaan ja käyttäytymisellään vähentää päästöjä ja näin hillitä maailmanlaajuista ilmastonmuutosta. Katso täältä vinkkejä ilmastoviisaaseen elämään Kuopiossa.
Kaupungin CO2-päästövähennystavoitteet
Kuopion kaupunki on toiminut pitkään ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi. Kaupunki laati ensimmäisen ilmastostrategiansa vuonna 2003. Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi nykyisen ilmastopoliittisen ohjelman vuosille 2020–2030 loppuvuodesta 2020.
Kuopion tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Vähennettävä päästömäärä on 542 kt CO2-ekv. ilman teollisuutta ja jos teollisuus otetaan lukuun, vähennettävä päästömäärä on 663 kt CO2-ekv. Jo aikaisemmin tehtyjen päätösten vaikutukset huomioon ottaen Kuopion ilmastopoliittisessa ohjelmassa on arvioitu kaupungin omien päästövähennysten osuudeksi 173 kt CO2-ekv.
Lisäksi tavoitteena on, että kulutusperäisen hiilijalanjälki saadaan puolitettua vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.
Kuva: Kuopion kasvihuonekaasupäästöt vuosilta 2006-2022 sisältäen teollisuuden päästöt (tietolähde: Kuopion CO2-raportti 2024 / Sitowise) sekä päästövähennystavoitteen mukainen päästövähennystarve vuoteen 2030 saakka.
Kaupungin CO2-päästöjen seuranta
Kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään säännöllisesti Sitowise Oy:n vuosittain tekemän CO2-raportin tulosten avulla. Kulutusperusteisia CO2-päästöjä on Kuopion osalta arvioitu Kulma-hankkeessa kehitetyllä mallilla. Kuopion kaupungin kasvihuonepäästöjä löytyy myös CO2-raportin viikoittaisesta päästökuvaajasta, jossa ovat mukana tärkeimpiä ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasujen päästömäärät. Lisätietoja näistä löytyy alempaa.
Kunta- ja maakuntakohtaisia CO2-päästötietoja löytyy myös Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ylläpitämistä verkkopalveluista:
- Kuntien ja alueiden kasvihuonekaasupäästöt (SYKE)
- Kuntien ja alueiden kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt (SYKE)
- Kuntien khk-päästöjen skenaariotyökalu (SYKE)
-
Kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään säännöllisesti Sitowise Oy:n vuosittain tekemän CO2-raportin tulosten avulla. Raportin tilaajana toimii alueelliset ympäristönsuojelupalvelut, laskelmat tilataan Kuopion lisäksi myös Suonenjoen osalta. Viimeisimmät Kuopion ja Suonenjoen CO2-raportit löytyvät alta.
CO2-raportti kattaa pääsääntöisesti kunnan energiankulutuksesta ja jätehuollosta aiheutuvat päästöt sekä muut kunnan maantieteellisellä alueella tapahtuvat päästöt. Alueellisissa päästölaskentamalleissa, kuten CO2-raportissakin, esimerkiksi kunnan alueella tapahtuvasta maataloustuotannosta ja tuotteiden valmistuksesta aiheutuvat päästöt sisältyvät laskentaan huolimatta siitä, missä tuotetut tuotteet lopulta kulutetaan. Toisaalta monet kuntalaisten toiminnasta välillisesti aiheutuvat päästöt jäävät laskennan ulkopuolelle.
-
Kulutusperusteisia päästöjä on Kuopion osalta arvioitu Kulma-hankkeessa kehitetyllä mallilla. Päästöt on laskettu Kuopiolle vuonna 2023 (vuoden 2022 osalta) sekä vuonna 2022 (vuoden 2020 osalta), raportit löytyvät alta. Kulma-mallilla saadaan aikaisempaa kattavampaa tietoa kuntalaisten toiminnan ilmastovaikutuksista. Kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjä laskettaessa laskentaan sisältyvät kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvat päästöt, huolimatta siitä, missä kulutetut hyödykkeet on tuotettu. Esimerkiksi kuntalaisten kuluttamasta ruuasta ja tavaroista aiheutuvat päästöt sisältyvät laskentaan, vaikka niiden tuotanto tapahtuisi kunnan tai Suomen rajojen ulkopuolella.
Alueelliset ja kulutukseen perustuvat päästölaskentamallit ovat osittain päällekkäisiä. Yhdistämällä molemmat laskentatavat saadaan mahdollisimman laaja tietopohjan kunnan ja kuntalaisten toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä
-
Kuopion kaupungin kasvihuonepäästöjä löytyy myös CO2-raportin viikoittaisesta päästökuvaajasta (alla), jossa ovat mukana tärkeimpiä ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasujen – hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi – päästömäärät. Päästöt ilmoitetaan taulukoissa CO2-ekvivalenttitonneina siten, että metaanin ja dityppioksidin vaikutukset on muunnettu vastaamaan hiilidioksidin ilmastovaikutusta 100 vuoden tarkastelujaksona. Teollisuus ei ole mukana tässä päästölaskelmassa. Viikoittainen päästökuvaaja päivittyy automaattisesti, tiedot näkyvät viiveellä.