Hyvinvointiblogi: Yksin oleminen voi olla mukavaakin, mutta yksinäisyys satuttaa aina

”Yksinäisyys tuntuu siltä, kuin olisi näkymätön. Näkee ympärillään olevat, mutta he eivät näe. Välillä säikähtää sitä, että joku täysin outo ihminen jää pitämään ovea auki tai avaa sen, ja olen ainoa, jolle ele on tarkoitettu.”
(Niina Junttila, Kavereita nolla – lasten ja nuorten yksinäisyys)

”Ihan helvetin paha olla, Paha olla, vaikka mikään ei oikeastaan ole huonosti. On hyvä koulutus, hyvä työ, ulkoisestikin olen kaunis ja niin poispäin…mutta. Ei ole ketään kuka soittaisi, ei ketään ketä kiinnostaisi.” (Niina Junttila, Kaiken keskellä yksin – aikuisten yksinäisyydestä)

Yksin pärjäämistä, vaikeuksien voittamista ja omista asioista vaikenemista arvostavassa kulttuurissa yksinäisyyden kokeminen on ollut usein vaiettu aihe. Viime vuosien aikana siitä on kuitenkin puhuttu aiempaa enemmän. Erityisesti koronapandemiaan liittyvät rajoitustoimet nostivat yksinäisyyden kokemisen vahvasti esille. Myös tutkimustieto yksinäisyyden kokemista ja sen laajoista haitoista hyvinvointiin on lisääntynyt.

Yksinäisyys liittyy ihmissuhteiden puutteellisuuteen ja se voi olla sosiaalista tai emotionaalista. Sosiaalinen yksinäisyys kuvaa sosiaalisen verkoston puutetta tai sitä, ettei koe kuuluvansa mihinkään ryhmään. Emotionaalinen yksinäisyys sen sijaan kuvaa, ettei ole ketään läheistä ystävää, jonka kanssa voisi puhua mistä tahansa. Yksinäisyys on kokemuksena aina epämiellyttävä ja ahdistava heikentäen niin fyysistä, kuin psyykkistäkin terveyttä. Sillä on myös kauas kantoisia seurauksia. On muun muassa todettu, että lapsena koettu yksinäisyys on yhteydessä yksinäisyyteen ja psyykkiseen oireiluun, kuten ahdistuneisuuteen, masentuneisuuteen ja aggressiiviseen käyttäytymiseen sekä itsetuhoisuuteen aikuisena.

Kuopiolaisten kokema yksinäisyys

Yksinäisyys on verrattain yleistä ja voi koskettaa missä iässä tahansa. Tuoreen Kouluterveyskyselyn (2023) mukaan 5% kuopiolaisista alakoululaisista, 14% yläkoululaisista, 19% lukiolaisista ja 15% ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista kokee yksinäisyyttä. Kuopiolaisista työikäisistä 12 % ja yli 75-vuotiaista 17 % tunsi itsensä yksinäiseksi vuonna 2020 toteutetun FinSote – tutkimuksen mukaan.

Ulkopuolelle jättämistä voi olla vaikea havaita

Ostrakismi on tahallista tai tahatonta ulkopuolisuuteen sulkemista. Tahallinen ostrakismi on sosiaalista väkivaltaa, mutta silti se on myös kaikkien aikojen käytetyin rangaistusmenetelmä. Työpaikoilla ostrakismi on jopa yleisempää kuin häirintä, kiusaaminen, haukkuminen tai fyysinen väkivalta. Sen havaitseminen voi kuitenkin olla haastavaa, sille se on usein huomaamattomampaa verrattuna fyysiseen tai verbaaliseen väkivaltaan. Sen vaikutukset hyvinvointiin ja terveyteen voivat kuitenkin olla jopa voimakkaampia, kuten myös sen yhteiskunnalliset vaikutukset – koulutusuralta ja työelämästä syrjäytyminen, terveys- ja sosiaalikustannukset sekä sisäisen turvallisuuden riskit.

”Jos sain valita, niin mielummin ottaisin, et joku hakkais mut, mut silti mulla olis joku kaveri, kun tän, ettei kukaan edes huomaa mua. Mä luulen, ettei mun luokkalaiset ees muista mun nimeä. Tai no. Tiedän. Kun just kävi niin.” (Näin kuvaa 12- vuotias poika tilannettaan haastattelussa, Niina Junttilan kirjassa Kavereita nolla).

Kokemus ulkopuolisuudesta saa ihmisen tuntemaan uhkaa omaa olemassaoloaan, merkityksellisyyttään ja
yhdenvertaisia vaikutusmahdollisuuksiaan kohtaan. Kokemus yksinäisyydestä aktivoituu aivoissa sosiaalisena ja fyysisenä kipuna. Pitkittyessään kokemus ulkopuolisuudesta aiheuttaa fysiologisten reaktioiden lisäksi kognitiivista kuormittuneisuutta sekä tunteiden, ajatusten ja käyttäytymisen muutoksia. Nämä lisäävät riskiä psyykkisille ja fyysisille sairauksille sekä yhteiskunnasta syrjäytymiselle. Pahimmillaan tunne ulkopuolisuudesta voi johtaa voimakkaaseen eristäytymiseen tai ilmetä väkivaltana.

Jokainen voi olla osana yksinäisyyden vähentämisessä

Kuopion toimeenpaneva hyvinvointiryhmä järjesti marraskuussa 2023 avoimen yksinäisyyden ehkäisyä käsittelevän teemakokouksen. Kokouksessa professori Niina Junttila Turun yliopistosta kertoi yksinäisyydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä sekä keinoista yksinäisyyden vähentämiseksi. Lisäksi kokouksessa nostettiin esiin Kuopiossa toteutettavaa toimintaa yksinäisyyden ehkäisemiseksi. Yksinäisyyden vähentäminen vaatii toimintaa laaja-alaisesti. Alla Niina Junttilan esittelemät neljä keskeistä toimintamuotoa yksinäisyyden ehkäisemiseksi sekä esimerkkejä siitä, miten nämä on huomioitu Kuopiossa.

Yksinäisyyden vähentäminen vaatii erilaisia tilanteeseen sopivia keinoja:

  1. Hyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot perustana
    Tunne- ja vuorovaikutus taitoja opetellaan Kuopiossa varhaiskasvatuksesta lähtien. Niiden harjoittelu on nostettu varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmassa useamman vuoden yhdeksi kärkiteemaksi. Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat oleellinen osa myös kiusaamisen ehkäisyä ja vaikuttavat myös tätä kautta yksinäisyyden ehkäisyyn.
  2. Sosiaalinen vuorovaikutus vaatii sitä mahdollistavia tiloja ja tilanteita
    Eri puolilla Kuopiota sisä- ja ulkotiloissa toteutuva asukastoiminta sekä alueen laajan järjestökentän toiminnat mahdollistavat kohtaamisia. Kohtaamisia mahdollistavat myös alueen lukuiset tapahtumat, joista yhtenä esimerkkinä nostettakoon esiin kaupunkilaisten itsensä toteuttama Meidän Kuopio festivaali.
  3. Yhteisöllisyys ja osallisuus vahvistuvat laaja-alaisilla toimenpiteillä ja asenneilmapiirin sekä toimintakulttuurin kehittämisellä – vastuu on kaikilla, ei vain yksinäisillä
    Kuopiossa toteutetaan I love kuopiolainen -kampanjaa. Kampanjan tavoitteena on vähentää yksinäisyyden kokemiseen usein liittyvää stigmaa ja kannustaa jokaista kuopiolaista toteuttamaan omassa arjessaan pieniä tekoja yksinäisyyden vähentämiseksi. Kampanjasta voi lukea lisää: I love kuopiolainen – Kuopio. Lähde mukaan kampanjan toteuttamiseen vuonna 2024!
  4. Hyvinvointia hajottavaan ulkopuolisuuden tunteeseen saa tukea ammattilaiselta
    Kuopion alueella Kuopion kriisikeskus/Hyvä mieli ry toteuttaa Yksinäisyystyö Pohjois-Savossa hanketta. Hankkeen toiminta on suunnattu yksinäisyyttä kokeville aikuisille.

”Pidä toivoa yllä, äläkä luovuta. Kaikki kyllä kääntyy vielä paremmaksi.” Näin eräs nuori ohjeisti muille Niina Junttilan kirjassa Kavereita nolla.

Blogin on kirjoittanut Kuopion kaupungin hyvinvointikoordinaattori Tanja Tilles-Tirkkonen Kuopion toimeenpanevan hyvinvointiryhmän yksinäisyyttä käsittelevän teemakokouksen pohjalta. Teemakokouksessa kuultiin asiantuntijana professori Niina Junttilaa Turun yliopistosta.

Tutustu tarkemmin kuopiolaisten hyvinvointia kuvaavaan tietoon:

Lähteet ja lue teemasta lisää:

  • Niina Junttila. Kavereita nolla – lasten ja nuorten yksinäisyys. Kustannusyhtiö Tammi. 2015
  • Niina Junttila. Kaiken keskellä yksin – aikuisten yksinäisyydestä. Kustannusyhtiö Tammi. 2018
  • Niina Junttila. Yksinäisyyden monet kasvot. Kustannusyhtiö Tammi. 2022
Hyvinvointikoordinaattori Tanja Tilles-Tirkkonen

Tanja Tilles-Tirkkonen

Hyvinvointikoordinaattori