Kuopiolaiset ja kaupungin henkilökunta antoivat mielipiteensä talouden tasapainotusohjelmaan  

Kuopion kaupungintalo aamuvalossa talvella.

Talouden tasapainotusohjelman ohjausryhmässä 18.3.2024 käsiteltiin uutta päätöksentekoaikataulua, omaisuus- ja konsernirakennetta, palveluiden ja hallinnon säästökohteita sekä kuntalais- ja henkilöstökyselyn tuloksia. Kyselyllä haettiin kuntalaisilta lisäideoita ja vaihtoehtoja. Kyselyn tulokset analysoidaan tarkemmin tasapainotusta valmistelevissa työryhmissä ja huomioidaan lopullisessa talouden tasapainotusohjelmassa, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyy.   

Kuopion talouden tasapainotustyön tavoitteena on saada Kuopion kaupungin talous kuntoon vuoteen 2027 mennessä. Rahassa tämä merkitsee 35 miljoonaa euroa. 

Uusi päätöksentekoaikataulu 

Ohjausryhmä päätti jatkaa työskentelyä noin kuukaudella. Ohjausryhmän uudet kokousajat ovat 8.4. ja 30.4. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa 6.5. ja valtuuston päätöskokous on 20.5. 

Kuntalais- ja henkilöstökyselyn tulokset  

Kysely oli auki 27.2.–11.3., jonka aikana kyselyyn saatiin 2430 vastausta. Tämä vastaa noin 2 % asukkaista. Suurin vastaajaryhmä (70 %) oli 31–60-vuotiaita työssäkäyviä kuopiolaisia, 20 % eläkeläisiä. Henkilöstökyselyyn vastasi 814 henkilöä (20 % koko henkilöstöstä), joista lähes puolet oli kasvun ja oppimisen palvelualueelta.  

Kysely oli jaettu kolmeen teemaan ja lisäksi henkilöstölle oli oma kysymys. Teemat myötäilivät konsulttien aiemmin tekemän analyysin sekä viranhaltijoista ja henkilöstön edustajista koottujen työryhmien työstämiä aiheita:  

  • palveluverkko (tasapainotustavoite 10–12 miljoonaa euroa),  
  • palveluiden tuottaminen (tasapainotustavoite 5–8 miljoonaa euroa),  
  • omistaminen ja omistajaohjaus (tasapainotustavoite 4–7 miljoonaa euroa). 

Peruspalvelut nähtiin tärkeänä painopisteenä 

Kuntalaiset ja kaupungin henkilöstö painottivat peruspalveluita investoinneista kysyttäessä. 70 % kuntalaisista ja 91 % henkilöstöstä näkevät peruspalveluinvestoinnit tulevaisuuden painopisteenä mieluummin kuin vetovoimainvestoinnit.  

Kaupungin tilojen tilankäyttöä voidaan tehostaa  

Kuntalaiset (39 %) ja henkilöstö (48 %) näkivät mahdolliseksi kiinteistöjen myynnin ja/tai purkamisen. Lisäksi vastaajat korostivat tilojen muunneltavuutta uusia käyttötarkoituksia varten sekä toimintojen yhdistämistä samoihin tiloihin.  

Koulu- ja päiväkotiverkosto jakoi mielipiteitä 

Tasavertainen palveluverkko tarkoittaa, että esimerkiksi lapsille suunnattuja palveluita on siellä, missä lapsia on eniten. Lapsimäärä on huomattavasti suurempi ja kasvussa keskustaajamassa ja vähenee keskusta-alueen ulkopuolella. 

  • 46 % kuntalaisista ja 48 % henkilöstöstä ovat valmiita tiivistämään palveluverkostoa kokoamalla palvelut suurimpiin taajamiin ja tekemällä kuntien välistä yhteistyötä maaseudulla. 
  • 45 % kuntalaista ja 47 % henkilöstöstä ovat valmiina korottamaan kunnallisveroa niin, että kouluverkosto sekä palvelun laatu säilyvät ennallaan. 
  • 8 % kuntalaisista ja 5 % henkilöstöstä tasapainottaisi heikentämällä opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatua, mutta säilyttämällä palveluverkoston entisellään.  

Liikunta- ja ulkoilumahdollisuuksien tärkeys korostui 

Kunta tuottaa pakollisia, lakisääteisiä palveluita ja vapaaehtoisesti valitsemiaan palveluita. 

Kuntalaiset ja henkilöstö arvostivat vapaaehtoisista palveluista eniten ulkoilureittien ja ulkoliikuntapaikkojen ylläpitoa ja kunnostusta sekä uimahalleja ja kuntosaleja. Tärkeänä pidettiin myös koulujen iltapäiväkerhotoimintaa, kansalaisopiston toimintaa, leikkipuistoja ja avointa varhaiskasvatusta. 

Lakisääteisistä palveluista tärkeänä pidettiin koulujen maltillisia ryhmäkokoja sekä jalankulku- ja pyöräilyväylien ja katujen laadukasta kunnossapitoa. 

Käyttömaksuja ja veroja ollaan valmiita korottamaan palveluiden säilyttämiseksi 

Kuntalaiset olivat myös valmiina maksamaan itse enemmän käyttämistään palveluista eli maksamaan lisää asiakasmaksuja. Vaihtoehtoisesti kuntalaiset näkivät veronkorotukset mahdollisena palveluiden ylläpitämiseksi. Palveluiden määrää tai laatua oli valmis alentamaan talouden kuntoon saamiseksi alle 20 % vastaajista. 

Kaupungin omistamien yhtiöiden myynti jakoi mielipiteitä 

Kyselyssä tiedusteltiin, ovatko kuntalaiset ja henkilöstö valmiita myymään kaupungin omistuksia yhtiöissä talouden tasapainottamiseksi. 41 % vastaajista oli valmiita myymään omistuksia, noin kolmannes ei halunnut luopua omistuksista ja vajaa kolmannes ei osannut sanoa mielipidettään.  

Veronnosto vai palveluissa säästäminen? 

26 % säästäisi ensisijaisesti palveluista, niiden laadussa ja verkoston laajuudessa. 49 % kuntalaisista olisivat valmiita säästämään palveluista, mutta korottamaan myös vähän verotusta. 25 % korottaisi mielellään veroja koskematta palveluiden laatuun. 

Investoinnit nousivat avointen vastausten säästökeinoissa kummankin vastaajaryhmän kärkeen 

Avoimissa vastauksissa kuntalaiset antoivat ideoita säästökeinoihin ja lisätulojen saamiseksi. Useimmin vastauksissa mainittiin hallinnon ja organisaation tehostaminen, investointitaso sekä henkilöstö. Kaupungin henkilöstön vastauksissa korostuivat investointitaso, tilankäytön tehokkuus ja kaupungin omistaminen yhtiöiden tarkastelu.  

Katso lisää: Kuntalaiskyselyn tulokset koottuna