Kaupunkipuistot

Kuopion monipuoliset puistot ja viheralueet tarjoavat mahdollisuuden niin fyysisen kuin henkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen kauniilla Kallaveden ja kaupunkikatujen rannoilla.

Voit virkistäytyä korkeatasoisissa kaupunkipuistoissa tai nauttia luonnon monimuotoisuudesta luonnonmukaisilla viheralueilla.

Puistoja voi myös vuokrata tapahtumakäyttöön, katso tarkemmat tiedot tapahtumapuistoista.

Brahenpuisto

Brahenkadun ja Kuopionlahden väliin jäävä puisto on saanut nimensä kreivi Pietari Brahesta, joka perusti vanhan Kuopion v. 1653. Vaikka puisto nimellään viittaa kaupungin vanhimpaan historiaan, on puistona Brahenpuisto kantakaupungin nuorimpia. Brahenpuisto on keskustan suosittu perhepuisto oleskelu- ja leikkipaikkoineen sekä kesällä että talvella.

Nykyisin Brahenpuisto tunnetaan myös Pikku Kakkosen nimisenä puistona.

Hapelähteenpuisto

Ruutukaavakeskustan koilliskulmassa sijaitsevassa 3 ha puistossa voi kokea leikin ja liikunnan riemua, nauttia runsaasta kukkaloistosta ja ruusujen tuoksusta.

Keväällä puistoa värittää sipulikukkien ja koristeomenapuiden kimara ja syyskesällä alueella lepattavat perhosten parvet nauhusten mettä nauttien. Puisto on esteetön.

Minna Canthin puisto

Maljapuroa reunustava puisto on nimetty Eemil Halosen veistämän Minna Canthin patsaan mukaan.

Puistolle on tunnusomaista symmetrisyys ja monipuoliset kukkapenkit, joissa kukkivat vuoronperään esikot, liljat, pikkusydämet, punatähkät ja syysleimukukat.

Satamapuisto

Vesiteitse lähestyttäessä avautuu Satamapuisto vanhoine satamarakennuksineen. Vanha satamatori istutettiin puistoksi 1930-luvulla.  Se noudattaa Bengt Schalinin suunnittelemille puistoille tunnusomaista symmetriaa.

Symmetriaa korostaa matalin istutuksin reunustettu keskikäytävä, joka on samalla osa kirkonmäeltä satamaan ulottuvaa yhtenäistä näkymää.

Snellmaninpuisto

Snellmaninpuisto on kaupungin vanhin puisto, jonka istuttaminen puistoksi alkoi sen jälkeen, kun torikauppa 1850-luvulla siirrettiin tältä Kustaantorina, Suurtorina ja Kirkkotorina tunnetulta paikalta nykyiselle kauppatorille. Kirkkopuiston ensimmäiset puut olivat käytävien varsille istutettuja haapoja, jotka on vähin erin vaihdettu koivuihin ja täydennetty monilla muilla puulajeilla.

Puisto nimettiin Snellmaninpuistoksi sen jälkeen, kun Johannes Takasen veistämä J.V. Snellmanin rintakuva paljastettiin 3.7.1886. Puisto on valittu Kuopion kauneimmaksi istutustensa vuoksi. Joka kesä sinne istutetaan noin 10 000 kesäkukkaa ilahduttamaan kulkijoita.

Puisto on hyvä esimerkki 1800- ja 1900-luvun vaihteen puutarhakulttuurista.

Moni matkailija on löytänyt rauhallisen levähdyspaikan keskeltä kaupungin hälinää solisevan suihkulähteen sekä upeitten kukkaistutusten ääreltä.

Valkeisenpuisto

Kuopion ruutukaavakeskustan kupeessa sijaitseva Valkeisenpuisto ympäristöineen muodostaa noin 9 ha monipuolisen viheraluekokonaisuuden, jonka keskiössä on Valkeisenlampi.

Puistossa voi nauttia monilajisista kasvillisuuskokonaisuuksita, joista voi löytyä vinkkejä myös oman kotipihan kasvivalintoihin. Osa kasvilajeista on myös varustettu nimikyltein tai lajikaavioin.

Valkeisenpuisto kuuluu myös geologian tutkimuskeskuksen kanssa toteutettuun kivilajeista ja niiden synnystä kertovaan geotauluverkostoon.

Laajat nurmialueet ja kattava puistopenkkiverkosto antavat mahdollisuudet pysähtyä piknikille tai levähtää ihailemaan kaupunkiluonnon kauneutta.

Leikkipaikka, muut toimintavälinealueet, monitoimikenttä ja tekonurmipintainen pelikenttä mahdollistavat aktiivisen vapaa-ajanvieton.

Hiekkarannalta voi pulahtaa uimaan ja beachvolley-kentällä ja sitä ympäröivillä nurmialueilla voi viettää rentoa ulkoilmaelämää.

Valkeisenlampi on vapakalastusaluetta.

Valkeisenpuiston viheraluekokonaisuuteen kuuluu myös Niiralan liikennepuisto ja pieni Niiralan alppiruusupuistikko.

Kansallinen kau­pun­ki­puis­to