Viksu Kuopio -blogi: Luonto luo hyvinvointia ja elinvoimaa

Kun astun ulos kotiovesta, ei kestä pitkään, että pääsen metsän siimekseen. Metsäpolulla auringonvalo siivilöityy lempeästi puiden oksien välistä, haavan lehdet havisevat tuulessa ja sammal tuoksuu miedosti. On helppo hengittää ja askeleet alkavat tuntua kevyemmiltä.

Kotikaupungissani Kuopiossa on asuinalueiden läheisyydessä erityisen rikasta luontoa: yksi maakunnallisista luonnon monimuotoisuuskeskittymistä sijaitsee aivan keskeisellä kaupunkialueella. Vanhat metsät, joissa saamme ulkoilla, ovat tutkitusti sellaisia, joissa ihminen elpyy tehokkaimmin. Lähiluonto myös houkuttelee muuttamaan alueelle ja viihtymään siellä: luonnonläheisyys on yksi tärkeimmistä asuinalueen valintakriteereistä. Asukkaat arvostavat erityisesti luonnontilaisia metsiä ja järvenrantaluontoa.

Kuopio on Suomen toiseksi vetovoimaisin kunta. Vetovoimaa selittävät monet tekijät, kuten turvallisuus, yhteisöllisyys ja ihmiset, mutta myös se, että monimuotoinen luonto on poikkeuksellisen lähellä arkea. Kun uutta Kukoistava Kuopio -kaupunkistrategiaa laadittiin, luonto ja ympäristö nousivat asukaskyselyssä Kuopion arvostetuimmaksi erityispiirteeksi. Kaupungin veto- ja pitovoiman säilyttämiseksi monimuotoisen lähiluontomme vaaliminen on erityisen tärkeää.

Kukoistus edellyttää luontoarvojen turvaamista

Kesällä hyväksytyssä, kaupungin strategiaa toteuttavassa Kukoistava Kuopio -ohjelmassa on tunnistettu toimenpiteitä, joilla haetaan elämänvoimaa ja kestävää kasvua. Kestävä kasvu on sellaista, joka asetetaan luonnon kantokyvyn rajoihin. Olemme sitoutuneet lisäämään luonnonsuojelualueita 500 hehtaarilla, huomioimaan luontoarvot maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa sekä lisäämään viheralueiden monimuotoisuutta. Lisäksi tarvitaan aktiivisia ennallistamis- ja hoitotoimenpiteitä, koska suuri osa luonnonympäristöistä on jo heikentynyt.

Kun uusia alueita kaavoitetaan, on pystyttävä turvaamaan arvokkaimmat luontokohteet. Ymmärrän sen, että tämä ei ole aina helppoa, kun rakentamisen paine on kova. Kasvava kaupunki tarvitsee tilaa uusille asuin- ja yritysalueille, mutta samalla on tunnistettava ne luontokohteet, joiden arvo on niin suuri, että ne on säilytettävä. Niillä luontoalueilla, joita otetaan rakentamisen käyttöön, haittoja on lievennettävä sijoittamalla rakentaminen niin, että alueella olevaa arvokkainta luontoa säästetään mahdollisimman pitkälle. Voimme myös toteuttaa rakennusten pihoja ja puistoja aikaisempaa monimuotoisempina esimerkiksi istuttamalla monikerroksellista kotoperäistä kasvillisuutta ja perustamalla niittyjä nurmikoiden sijaan.

Kaikkia luontohaittoja ei pystytä välttämään. Tällaisissa tilanteissa voidaan käyttää ekologista kompensaatiota, jossa luonnolle aiheutunutta haittaa hyvitetään parantamalla luonnon tilaa vastaavasti toisaalla. Ekologisen kompensaation toteutuksen mahdollisuuksia selvitellään parhaillaan kaupungilla. Kun tuloksia saadaan, odotan, että niin viranhaltijoilla kuin päättäjillä on rohkeutta ottaa uusia toimintatapoja käyttöön. Niitä tarvitaan, sillä olemme sitoutuneet pysäyttämään luontokadon ja tavoittelemaan luontopositiivisuutta eli sitä, että toiminnastamme aiheutuu luonnolle enemmän hyötyä kuin haittaa.

Luontotyöstä ei kannata säästää

On selvää, että luontotyö ja uudet toimintatavat luontopositiivisuuden saavuttamiseksi edellyttävät taloudellista panostusta. Paljon suurempi hinta kuitenkin maksetaan, jos luonnon köyhtymisen annetaan jatkua. Luonnon monimuotoisuuden heikentämisellä nakerramme hyvinvointimme ja taloutemme perustaa, sillä elämäämme ylläpitävät ekosysteemipalvelut, kuten pölytys, ravinteiden kierto ja hiilen sidonta, ovat riippuvaisia siitä, että luonto pysyy elinvoimaisena ja toimintakykyisenä. Bruttokansantuotteestamme yli puolet on suoraan riippuvaista luonnosta. Tosiasiassa luonnon taloudellinen merkitys on tätäkin suurempi, sillä monet hyvinvointimme kannalta välttämättömät luonnon tarjoamat palvelut eivät näy talousluvuissa lainkaan.

Arvostus luontoa kohtaan yhdistää suomalaisia ja yhä useampi meistä on huolissaan luonnon tilasta. Viimeisimmän luontobarometrin mukaan jo 86 % suomalaisista tunnistaa, että luontokato vaikuttaa esimerkiksi ruoantuotantoon, kansanterveyteen, huoltovarmuuteen ja talouteen. 89 % asukkaista odottaa, että luonnon monimuotoisuus huomioidaan kuntatason päätöksenteossa ja yhtä suuri osa on sitä mieltä, että monimuotoinen luonto on tärkeää alueen maineelle.

Luonnon merkitys tunnistetaan yhä paremmin myös elinkeinoelämässä. Tänä vuonna perustettu Nature Business Network on koonnut yhteen merkittäviä suomalaisia yrityksiä, jotka haluavat edistää siirtymää kohti luontoa vahvistavaa taloutta ja luontopositiivista yhteiskuntaa. Tämä osoittaa, että luonnon huomioiminen on tunnistettu kilpailukykytekijäksi. Tämä kehitys tarjoaa mahdollisuuksia myös Kuopiossa. Kun elinkeinoalueet toteutetaan ekologisesti kestävästi, saadaan kilpailuetua. Samalla luonnonläheinen asuinympäristö houkuttelee alueelle osaajia, joista yritykset kilpailevat.

Luonto ei ole Kuopion kasvun vastavoima, vaan yksi sen tärkeimmistä edellytyksistä. Se tukee hyvinvointia, vahvistaa kaupungin vetovoimaa ja luo perustaa elinkeinojen menestykselle. Kuopion kaupungilla on merkittävä vastuu huolehtia luonnon elinvoiman säilymisestä tulevaisuuteen. Toivon, että vaalimme lähiluontoamme, jotta vuosikymmenten päästäkin kuopiolainen voi astua kotiovestaan ulos ja löytää pian vanhan metsän syliin niin kuin minä tänään.