Liikkuminen osaksi menevää arkea

Sanana arkiliikuntaa kuulostaa juuri niin arkiselta ja tavalliselta kuin vain voi. Ilotulitukset eivät räisky tai salamavalot välähtele, kun arkiliikkuja liikkuu. Kannattaako arkiliikunnalle suoda aikaa tai ajatuksia?  

Pohditaanpa liikkumista hieman tutkimuksissa havaittujen yleisten arjen liikkumisten trendien ja Jape Perusjampan näkökulmasta. Ajatellaan, että Jape on keski-ikäinen perheellinen kahden lapsen isä, joka asuu rivitalokodissa jossain päin Kuopiota lasten ja vaimonsa kanssa. Jape työskentelee pääasiassa tietokoneen ääressä. Teams-palavereja pukkaa ja ruoan tilaaminen viikonloppuisin kotiin käy luurin pyyhkäisyllä. Lapset harrastavat paikallisessa urheiluseurassa ja heitä kuljetetaan treeneihin autolla. Jape itse harrastelee lasten odottelua harrastuksista, silloin tällöin kuntosalilla käyntiä ja penkkiurheilua. Mitä arvelet, onko Japella virtaa arjessa tarpeeksi?

Kuinka me liikumme?

Vuonna 2022 julkaistun Opetus ja kulttuuri ministeriön (OKM) Liikuntaraportissa on tarkasteltu 20–69-vuotiaiden suomalaisten mitattua liikkumista, paikallaanoloa ja fyysistä kuntoa vuosina 2018–2022 (OKM 2022). Tutkimuksessa käytetyn liikemittarin avulla voidaan todeta, että 20–69-vuotiaat suomalaiset viettivät suurimman osan valveillaoloajastaan, 9 tuntia vuorokaudesta, paikallaan istuen tai makoillen. Miehet istuivat tai makoilivat keskimäärin puoli tuntia enemmän kuin naiset. Siinä missä naiset istuivat keskimäärin 8 tuntia ja 44 minuuttia, miehillä paikallaanoloa kertyi 9 tuntia ja 17 minuuttia. (OKM 2022 s. 29).

Kevyttä, reipasta tai rasittavaa liikuntaa kertyi KunnonKartta -tutkimukseen osallistuneilla suomalaisilla keskiäärin yhteensä 4 t 21 minuuttia päivässä (OKM 2022, s. 31). Kestävyysliikkumissuosituksen mukaan, 2 h 30 min reippaasti tai 1 h 15 min rasittavasti viikossa, liikkuu tutkimuksen mukaan hieman yli puolet (55 %) miehistä ja hieman ale kaksi kolmasosaa (61 %) naisista (OKM 2022, s. 38). Kirittävää siis olisi Japella ja muillakin keskivertosuomalaisilla erityisesti kestävyystyyppisen liikunnan suhteen.

Kestävyystyyppinen liikunta, kuten kävely, hölkkä, pyöräily, uinti tai hiihto, kasvattaa peruskuntoa ja arjen askareista suoriutumisen jaksamista. Väsymyksen tunne voi vähentyä ja olo tuntua energisemmältä. Kestävyysliikunta on mainio terveyden edistämisen keino, sillä se parantaa sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa ja auttaa ehkäisemään esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sekä kohonnutta verenpainetta.

Liikunnalla yleisesti on myös positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen. (Käypä hoito -suositus: Liikunta, 2026) Kunnonkartta -tutkimuksen mukaan yleisimmät syyt liikkua meillä suomalaisilla ovatkin oman fyysisen kunnon ylläpitäminen tai parantaminen (88 %) tai oman terveyden edistäminen (85 %) tai mielen hyvinvointi (81 %) (OKM 2022, s. 29).

Yleisimmäksi liikkumisen esteeksi suomalaiset miehet ja naiset mainitsevat ajan puutteen (57 %). Pysyvä fyysinen vamma tai toimintakyvyn rajoitus on liikkumisen esteenä noin viidesosalla (21 %) (OKM 2022, s. 28). Kiinnostuksen puute oli 14 % ja taloudelliset syyt alle kymmenesosalla (7 %) (OKM 2022, s. 28). Suomalaisia – kuten Japea, vaivaakin kiire. Pitäisi hoitaa työt, kaupassakäynnit ja lasten harrastukset ja muutakin tekemistä olisi kuin liikkuminen. Kuljettuja kilometrejä kyllä kertyy matkoista kauppaan, töihin, omiin harrastuksiin ja lasten harrastuksiin, mutta useimmiten ne kertyvät lähinnä auton matkamittariin.

Arki on tärkeintä aikaamme

Arjen ollessa usein hektistä, voisimme pohtia hieman erilaisia vaihtoehtoja, miten omaa liikkumista voisi lisätä. Voisiko jonkin kauppareissuista hoitaa kävellen tai pyörällä. Nykyisin polkupyöriin on saatavilla peräkärryjä tai valittavissa on myös kokonaan taakkojen, kuten ostosten, kuljettamiseen soveltuvia taakkapyöriä. Pääseekö harrastukseen kävellen tai polkupyörällä? Ja millaista liikkumista voisi tehdä vaikkapa silloin, kun lapsi liikkuu. Voisiko liikuntamahdollisuuksia lasten harrastuspaikkojen lähistöllä hyödyntää? Entäpä innostuisiko joku kaveri kenties kanssasi liikkumaan?  

Kuopion kaupungin henkilöstölle toteutetussa työmatkakyselyssä isoimman kokonaisuuden työmatkaliikkumisen tavoista vastaajilla nappasi auto (46 %). Voisiko työmatka-autoilun vaihtaa työmatkapyöräilyksi tai vaikka bussimatkaksi ja osittain kävelyksi? Kuopion kaupungin henkilöstö kyselyssä vastanneet kertoivat suurimmaksi yksittäiseksi syyksi kävellä töihin oman terveyden edistämisen (24,9 %). Myös pyöräilyn työmatkaliikkumistavaksi valinneiden yleisin valinnan syy oli oman terveyden edistäminen (25,1 %). Pyöräilyn työmatkaliikkumistavaksi valinneiden toiseksi yleisin syy liikkua töihin pyörällä oli sen nopeus (17,2 %) (Viksu Kuopio -ohjelma 2050).

Terveyden lisäksi helppoudella ja nopeudella on väliä, koska kuten aiemmin huomattiin, meitä suomalaisia – kuten Japea – vaivaa kiire tai ainakin kiireen tuntu. Hyvät kävely- ja pyöräilyreitit tukevat kävelyn tai pyöräilyn valintaa liikkumisen tavaksi arjessa. Terminä tylsältä kuulostavan arkiliikunnan lisääminen 10 minuuttia päivässä esimerkiksi työmatkaliikuntana tai vastaavana, tuo viitenä päivänä viikossa toteutettuna yhteensä 50 minuuttia liikuntaa. Tylsää ehkä, mutta silti äärettömän helppo tapa lisätä liikettä.

Jos liikkumisen syitä tai motiiveja katsotaan laajemmasta näkökulmasta, voisiko liikkumista ajatella oman hyvinvoinnin lisäksi ilmaston kannalta? Toki pyöräilyn tai kävelyn valitseminen voi ennen pitkää näkyä vyötärönympäryksessä ja omassa jaksamisessa. Suuri osa Kuopion kasvihuonepäästöistä tulee liikenteestä (Viksu Kuopio- ohjelma 2024). Epäitsekäs ilmastovalinta vaihtaa omia liikkumistapoja kävelyyn tai pyöräilyyn on itseasiassa hyvinkin itsekäs valinta, joka vähentää päästöjä ja samalla edistää kaikkien terveyttä. Tämän toivoisi Japen ja meidän kaikkien oivaltavan.

Lähteitä ja lisätietoa:

UKK-instituutti. Työikäisten liikkuminen Suomessa. Verkkosivu osoitteessa: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/suomalaisten-liikkuminen-tutkittua-tietoa/tyoikaisten-liikkuminen-suomessa/

Opetus- ja Kulttuuriministeriö. 2022. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2022:33  Liikuntaraportti : Suomalaisten mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja fyysinen kunto 2018–2022. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-808-3

Käypä hoito -suositus: Liikunta. 2026. Saatavilla: https://www.kaypahoito.fi/hoi50075 

Viksu Kuopio -ohjelma 2025. https://www.kuopio.fi/uploads/2024/06/2024_viksu-kuopio-ohjelma_final.pdf

Suomi Liikkeelle -ohjelma. https://suomiliikkeelle.fi/miksi/