Kuopion hallitusohjelmatavoitteet

Liikenneinfrastruktuurin kehittäminen ja saavutettavuuden parantaminen ovat kilpailukyky- ja turvallisuuskysymyksiä: väyläverkkoon ja yhteyksiin täytyy panostaa koko Suomessa.

Valtion väyläverkon kehittämisen ja kunnossapidon rahoitus on valtion tehtävä. Samalla valtion tulee pyrkiä hyödyntämään täysi- määräisesti EU-rahoitus liikenneverkon kehittämiseksi koko TEN-T -verkolla.

Huoltovarmuus, vientiteollisuuden kuljetusyhteydet ja täysimääräisen EU-rahoituksen toteutuminen vaativat Suomeen toisen pohjois – etelä -suuntaisen TEN-T liikennekäytävän.

Toimiva liikennejärjestelmä perustuu pitkäjänteiseen ja kokonaisvaltaiseen suunnitteluun: L12 -mallia on entisestään vahvistettava ja strategista suunnittelua kehitettävä.

Liikenneinfrastruktuuri vaatii systemaattista, kohdennettua rahoitusmallia: Yhtenä vaihtoehtona tulee tarkastella Väylän alaisuudessa ja irrallaan käyttömenoista toimivan liikenneverkon ylläpito- ja kehittämisrahaston perustamista.

Kansallista lentoasemaverkostoa pitää kehittää vahvojen, markkinaehtoisesti toimivien alueellisten päälentoasemien verkostoksi niiden matkaketjuja, saavutettavuutta ja kansainvälisiä yhteyksiä vahvistaen.

Kuopion tavoitteet:

• Savon radan nopeuttaminen, välityskyvyn parantaminen ja kaksoisraiteen suunnittelun käynnistäminen
• Oma kansallinen rahoituskehys Itä-Suomen TEN-T -verkolle
• Kuopion lentoaseman kehittäminen valtakunnallisesti tärkeänä lentoasemana
• Viitoskäytävä EU:n TEN-T -ydinverkkoon

• Savon radan nopeuttaminen, välityskyvyn parantaminen ja kaksoisraiteen suunnittelun käynnistäminen
• Oma kansallinen rahoituskehys Itä-Suomen TEN-T -verkolle
• Kuopion lentoaseman kehittäminen valtakunnallisesti tärkeänä lentoasemana
• Viitoskäytävä EU:n TEN-T -ydinverkkoon

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä luontokadon pysäyttäminen vaativat kunnianhimoa, resurssia ja johdonmukaista politiikkaa kansallisella tasolla.

Tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoituksen osuus on nostettava 6 %:iin Suomen BKT:stä. Sekä perus- että soveltavan tutkimuksen rahoitusta pitää kasvattaa ja innovaatioeko- systeemejä tulee vahvistaa.

Terveysteknologia ja innovatiiviset terapiat ovat tulevaisuuden kasvun kärkiä, jotka
tuovat TKI-investointeja ja osaajia Suomeen: geeni-, solu- ja nanoterapiat tulee nostaa Suomen strategiseksi kasvualaksi.

Tekoälyn tuoma potentiaali tulee valjastaa turvallisesti uuden kasvun ja innovaatioiden skaalautumiseen: kansallinen tekoälystrategia pitää päivittää ja osaamiseen ja koulutukseen täytyy panostaa.

Modernin teollisuuspolitiikan keskiössä ovat vihreän ja digitaalisen siirtymän vauhdittaminen mm. johdonmukaisella sääntelyllä ja julkisilla hankinnoilla sekä panostukset kriittisiin teknologioihin ja bio- ja kiertotalouteen.

Korkean jalostusasteen startupien ja kasvuyritysten toimintaedellytykset on turvattavakotimaista pääomasijoitus- ja yritysrahoi- tustoimintaa tehostamalla sekä vahvista- malla kansallista ja kansainvälistä yrityshau- tomo ja -kiihdyttämötoimintaa.

Suomen kokonaisturvallisuuden yhteistoimintamalli ja osaamiskeskus tarjoavat ratkaisuja kriisinkestävyyden vahvistamiseen Euroopassa: kansallisen osaamiskeskuksen perustamista tulee edistää.

Kansainvälinen matkailu luo alueellista elinvoimaa ja työpaikkoja: ympärivuotista
matkailua pitää edistää koko Suomessa kes- tävästi ja luonnon kantokyvyn rajoja kunnioittaen.

Kuopion tavoitteet:

• Kuopiossa toimivan THL:n koordinoiman toksikologian osaamisverkoston pysyvä rahoitus
• Kansallisen kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen käynnistäminen Kuopiossa
• Kuopion kasvava rooli johtavana eurooppalaisena geeni-, solu- ja
  nanoteknologioiden osaamiskeskittymänä

Turvallinen ja välittävä yhteisö luo pohjan yhteiskunnan resilienssille ja elämänvoimalle: keinovalikoimaa suomalaisten hyvinvointiin, työkykyyn ja yhteisöllisyyteen täytyy vahvistaa.

Korkeakoulupaikkojen määrää on kasvatettava kestävästi ja laatuun panostaen. Samalla polkua ammatillisesta oppilaitoksesta korkeakouluun ja saumatonta siirtymää koulutuksesta työelämään on vahvistettava.

Suomi tarvitsee osaamisperusteista maahanmuuttoa: Kansainvälisten opiskelijoiden
ja osaajien työllistymistä ja kiinnittymistä Suomeen on vahvistettava mahdolliset lainsäädännölliset esteet purkaen.

Työllisyyden rahoitusmallin tulee kannustaa työllistymiseen ja työttömyyden ennaltaehkäisyyn sekä huomioida alueelliset erot työttömyyden rakenteessa ja väestökehityksessä.

Kasvu, työllisyys ja tuottavuus pohjautuvat korkeaan koulutustasoon: korkea-asteen
tutkinnon suorittaneiden määrää on nostettava 60 % ikäluokasta 2040 mennessä.

Työmarkkinoiden jatkuva murros vaatii säännöllistä osaamisen täydentämistä ja uuden ammatin opiskelua: panostukset elinikäiseen oppimiseen ovat investointi Suomen talouden uudistumiseen ja uusien työpaik- kojen syntymiseen.

Työllisyysalueilla tulee olla täysi järjestämis- ja kehittämisvastuu palveluista ja mahdollisuus alueellisiin ratkaisuihin ja kokeiluihin työnantajien ja työmarkkinoiden tarpeista käsin ja ennakointia ja jatkuvaa oppimista hyödyntäen.

Hyvinvointi vahvistaa elämänvoimaa ja on työllisyyden perusta: Työkyvyn varhaisen
tuen mallia on vahvistettava. Myös liikunnallista, kulttuurista ja sosiaalista aktiivisuutta tulee tukea ja päihde- ja mielenterveyspalveluita tulee vahvistaa.

Kuopion tavoitteet:

• Kuopion seudun kasvualojen kehitys edellyttää ennakoivaa ja alueellisesti kohdennettua työvoimapolitiikkaa
• Kuopiossa yhdistyy vahva korkeakoulukeskittymä, työperäinen maahanmuutto sekä laaja työllisyysalueen kuntarakenne:
  työllisyyspolitiikan tulee ottaa huomioon työllisyysalueiden erilaiset rakenteelliset lähtökohdat ja kohderyhmärakenne
• Kuopion rooli alueellisena veturina:
  Kuntien valtionosuusjärjestelmän tulee ottaa huomioon pilottialustana toimiminen osaamisen palvelutuotannossa

Yliopistokaupunkien roolia elinvoiman moottoreina on vahvistettava: Kansallinen
kaupunkipolitiikka tarvitsee uuden vision ja tulevaisuuskuvan yliopistokaupunkien alueellinen veturirooli tunnistaen.

Kunnat ovat ensisijaisia kokonaisturvallisuuden ja henkisen kriisinkestävyyden varmistajia: kuntien mahdollisuudet laadukkaiden peruspalveluiden, hyvän elämän ja turvallisen arjen mahdollistajina on turvattava kaikissa tilanteissa.

Innovatiiviset kaupungit vauhdittavat elinkeinoelämän uudistumista ja kestävää
kaupunkia: Valtion ja kaupunkien välisiä innovaatioekosysteemisopimuksia tulee jatkaa ja kehittää pitkäjänteisesti, yhdenmukaisesti ja tasavertaisesti nykyistä kokonaisuutta vahvistaen.

Kuntien kehityksen eriytymiseen täytyy löytää yhteisiä ratkaisuja: Tulevaisuuden
kuntien rooli, tehtävät ja rahoitusjärjestelmä tulee tarkastella kokonaisuutena parlamentaarisessa yhteistyössä sektorikohtaiset osauudistukset hyläten.

Suurten kaupunkiseutujen MAL-sopimukset tukevat kaupunkiseutujen elinvoimaa ja
sujuvan arjen rakentamista. MAL-sopimuksia tulee jatkaa ja kehittää pitkäjänteisesti,
yhdenmukaisesti ja tasavertaisesti nykyistä kokonaisuutta vahvistaen.

Korkeat asumiskustannukset lisäävät alueiden eriarvoistumista ja toimivat esteenä
talouskasvulle: valtion korkotukivaltuudet ja investointituet mahdollistavat kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista ja vanhojen asuntoalueiden kunnostamista.

Kuopion tavoitteet:

• Kuopio on kasvava kaupunki:
  valtionosuuksien tulee vastata kuntien nykyisiä tehtäviä sekä mahdollistaa kuntien kyky huolehtia asukkaiden palvelutarpeista ja tulevaisuusinvestoinneista.
• Kuopion kestävää kasvua rakennetaan joukkoliikenteen tiheän palvelun runkobussilinjojen varaan:
  MAL-sopimusten tulee mahdollistaa kestävä kaupunkiliikenne eri kulkumuodoilla ja teknisillä ratkaisuilla.
• Kuopio edistää vanhojen asuntoalueiden uudistumista:
  MAL-sopimusten tulee jatkaa investointiavustuksia lähiöiden korjausrakentamiseen ja kehittämiseen.