Saavutettavuus ja kilpailukyky
Yhteydet rakentavat kasvua ja turvallisuutta.
Liikenne
Elinvoimainen Suomi tarvitsee mittavia liikenneinvestointeja myös itäiseen ja pohjoiseen Suomeen kilpailukyvyn ja tasapainoisen valtakunnallisen kehittämisen näkökulmasta. Saavutettavuus on keskeinen kilpailutekijä Pohjois-Savon kasvun kärjille.
Liikenneinfrastruktuuri on kansallinen kilpailukyky- ja huoltovarmuuskysymys. Toimiva liikennejärjestelmä edellyttää pitkäjänteistä suunnittelua ja rahoitusta, ja väyläverkon kehittämiseen ja kunnossapitoon tulee hyödyntää EU-rahoitusta täysimääräisesti.
Kuopion tavoitteet ovat Savon radan nopeuttaminen ja välityskyvyn parantaminen, oma kansallinen rahoituskehys Itä-Suomen TEN-T-verkkoon, Kuopion lentoaseman kehittäminen valtakunnallisesti tärkeäksi lentoasemaksi sekä Viitoskäytävän nostaminen TEN-T-ydinverkkoon.
-
Savon radan välityskyvyn parantaminen tulee nostaa kärkihankkeeksi. Savon radan matka-ajat ovat muuta Suomea merkittävästi heikommat. Teollisuuden raaka-ainekuljetukset kuormittavat jo entuudestaan heikon välityskyvyn omaavaa rataa ja haittaavat henkilöliikenteen sujuvuutta. Savon rataa on parannettava osana Itäratahanketta.
Suunnitteluvaiheessa oleva Itärata on seitsemän maakuntakeskuksen yhteinen pitkän aikavälin tavoite. Kouvolan ja Porvoon kautta Helsinkiin kulkevan yhteyden tavoitteena ovat nopeat ja sujuvat yhteydet koko Itä-Suomeen.
-
Vt5 Leppävirta–Kuopio on Itä-Suomen liikennestrategian kärkihanke. Hanke parantaa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta sekä elinkeinoelämän kuljetusten toimintavarmuutta ja matka-aikojen ennustettavuutta. Jatkossa korjaustarvetta on myös Siilinjärvi–Iisalmi-välillä.
Vt9:n Jyväskylä–Kuopio- ja Kuopio–Joensuu-osuuksille esitetyt toimenpiteet tulee toteuttaa. Kuopio–Joensuu-yhteysväli on osa valtakunnallisesti tärkeää poikittaisyhteyttä ja kattavaa EU:n TEN-T-verkkoa. Vt5 tulisi saada mukaan EU:n TEN-T-verkkoon huoltovarmuusmerkityksensä vuoksi.
-
Yliopistokaupungin lentoliikenteen vuorotarjonta tarvitsee jatkuvaa huomiota ja kehittämistä. Kuopiosta Helsinkiin lentää vajaassa tunnissa, ja työmatka Eurooppaan on voitava tehdä saman vuorokauden aikana. Kuopio tarvitsee lentoliikenteeseen lisää operaattoreita.
Logistiikka
Kuopion ja Pohjois-Savon kilpailukyky ja huoltovarmuus edellyttävät toimivia rata-, tie-, lento-, vesi- ja tietoliikenneyhteyksiä. Kuljetusketjujen toimintavarmuus palvelee alueen teollisuutta, elintarviketuotantoa ja muita huoltovarmuuden kannalta kriittisiä toimialoja. Valtion väylänpidossa on huomioitava Itä-Suomen korjausvelka, poikittaisyhteydet ja yhteydet pohjoiseen. Sisävesiliikenteen ja tietoliikenneyhteyksien kehittäminen täydentävät saavutettavuuden kokonaisuutta.
MAL-sopimus
Kuopion kaupunkiseudun MAL-sopimus kattaa vuodet 2024–2035. Sopijaosapuolina ovat valtio sekä Kuopio, Lapinlahti, Leppävirta, Siilinjärvi, Suonenjoki ja Tuusniemi.
Sopimus vahvistaa kuntien keskinäistä sekä seudun ja valtion yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän yhteensovittamisessa. Se luo edellytyksiä monipuoliselle asuntotuotannolle, kestävälle yhdyskuntarakenteelle, liikennejärjestelmän kehittämiselle sekä seudun kasvulle ja saavutettavuudelle.
MAL-sopimukset ovat 12-vuotisia ja uudemmat jäsenet Jyväskylä, Kuopio ja Lahti tulivat mukaan sopimusmenettelyyn vuonna 2022. Sopimusten sisältöä uudistetaan ja tavoitteita päivitetään hallituskausittain. Vuoden 2024 neuvottelutuloksessa valtio osoitti Kuopion seudulle 10 miljoonaa euroa väyläverkon pieniin parantamishankkeisiin ja 4,4 miljoonaa euroa julkisen henkilöliikenteen palveluihin vuosille 2024–2027.
Seuraavan sopimuskauden (2028 –2031) valmistelu on aloitettu. Painotus on joukkoliikenteen edistäminen, uusien runkolinjojen, liikenteen parantamishankkeiden toteutus sekä Kurkimäki-Kuopio-Rissala-Siilinjärvi kaksoisraiteen suunnitteluvalmiuden edistäminen.
Tutustu Kuopion kaupunkiseudun MAL-sopimukseen tästä.
Seutuyhteistyö
Kuopio tekee tiivistä yhteistyötä naapurikuntien kanssa
Seutuyhteistyössä ideoidaan, hyödynnetään olemassa olevia hyviä käytäntöjä, valmistellaan kehittämishankkeita, seurataan lainsäädäntöä ja jalkautetaan uutta tietoa ja esimerkkejä kaupunkiseudulle kestävän ja elinvoimaisen yhdyskuntarakenteen kehittämisen tueksi. Näkökulmina painottuvat yhteistyöratkaisut sekä seudun elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen kokonaisuutena.
Kuopion seutuyhteistyön laajempana tavoitteena on edistää maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisen ja niiden yhteensovittamisen ohella edunvalvontaa, elinkeinotoimintaa, työllisyyspalveluja sekä kuntien palveluyhteistyötä.
-
Kuopion seudulla panostetaan kuntarajat ylittävään palveluyhteistyöhön. Vuonna 2025 käynnistettiin ympäristöterveydenhuollon, rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun kehittämiskokonaisuus, jonka tavoitteena on tuottaa ratkaisuvaihtoehtoja kustannustehokkaista viranomaispalveluista selkeässä hallinnollisessa rakenteessa. Kunnilla on tarve järjestää palvelut vahvemmalla osaamis- ja väestöpohjalla. Samalla edistetään kuntien lakisääteisten palvelujen tarjontaa kaikissa olosuhteissa ja osaavan työvoiman saatavuutta alueella. Palveluista sovitaan kokonaisvaltaisemmin huomioiden toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset ja varaudutaan ajoissa tulevaan kehitykseen.
Lue kehittämishankkeen loppuraportti tästä.
-
Kuopion kaupunkiseutusuunnitelma 2030+ laadittiin MAL-sopimuskuntien alueelle. Suunnitelmassa painotetaan ilmastohaasteisiin vastaamista ja yhdyskuntien hiilineutraalisuutta.
Kaupunkiseutusuunnitelma on MAL-sopimuskuntien yhteinen tahtotila alueen kehittämiseksi. Siinä määritellään kunnittain väestönkasvua ja uusien työpaikkojen sijoittumista sekä ohjataan uutta asemakaavoitusta keskuksiin ja joukkoliikennevyöhykkeille. Jatkotyössä tarkastellaan muun muassa elinkeinoelämän kehittämisedellytyksiä, työvoiman saatavuutta, kestävää asiointiliikkumista, yhdyskuntarakenteen laajenemisen hallintaa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista.
-
Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteena on määrittää strateginen suunta vuoteen 2040. Lisäksi tavoitteena on sovittaa Kuopion seudun liikennejärjestelmän kehittäminen tiiviimmin osaksi maakunnallista ja valtakunnallista liikennejärjestelmätyötä, kaupunkiseutusuunnitelmaa ja MAL-sopimusmenettelyä. Suunnittelualueeseen kuuluvat Kuopio, Siilinjärvi, Lapinlahti, Tervo, Vesanto, Rautalampi, Suonenjoki, Leppävirta, Tuusniemi ja Kaavi.
-
Seutuyhteistyöhön sisältyy keskeisenä osana edunvalvonta, jota toteutetaan monien sidosryhmien yhteistyönä. Tavoitteena on edistää seudun elinvoimaa ja huomioida keskeiset kehittämiskokonaisuudet ja hankkeet päätöksenteon eri tasoilla.
-
Seutuyhteistyötä ohjataan MAL-sopimuksen seurannan, kuntajohtajayhteistyön ja asiantuntijaryhmien kautta. Yhteistyöllä varmistetaan yhteisten tavoitteiden valmistelu, toimeenpano ja seuranta.