Osaaminen, koulutus ja työvoima

Kuopio muiden suurten ja yliopistokaupunkien tavoin kasvaa, kehittyy ja kansainvälistyy. Kasvun turvaamiseksi, on korkeakoulujen ja oppilaitosten riittävät resurssit, koulutusvastuut ja kasvualojen koulutustarjonta on turvattava. Kansainvälistymisen vahvistuessa myös tarve ammatillisten oppilaitosten englanninkieliselle tutkinnonanto-oikeudelle on kasvanut.

Itä-Suomen yliopiston, Savonia-ammattikorkeakoulun ja ammatillisen koulutuksen toimintaedellytykset vaikuttavat suoraan alueen osaajien saatavuuteen, TKI-toimintaan ja yritysten kasvuun.

Kuopio tavoittelee korkeakoulupaikkojen lisäämistä, sujuvia koulutus- ja työelämäsiirtymiä sekä korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuuden nostamista 60 prosenttiin ikäluokasta.

Kansainväliset osaajat ovat tulevaisuudessa merkittävässä roolissa alueen kasvun turvaamiseksi. Tarvitaan koulutusmahdollisuuksia, sujuvia viranomaispalveluja sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä, jotta opiskelijoiden ja työntekijöiden siirtyminen työelämään helpottuu. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä on kehitettävä harjoittelupaikkojen saatavuuden ja opiskelijoiden sujuvamman työelämään sekä yrittäjyyteen siirtymisen edistämiseksi.

Kuopion tavoitteena on vahvistaa alueen osaajavetovoimaa ja kansainvälisten osaajien työllistymistä. Keskeisiä tavoitteita ovat kansainvälisten opiskelijoiden alueelle jääminen, yritysten kansainvälisen rekrytoinnin tukeminen, sujuvat asettautumis- ja palvelupolut sekä kaupungin vastaanottavuuden kehittäminen. mm. International House Kuopio yhdistää osaajia, työnantajia, oppilaitoksia, kuntia ja muita toimijoita sekä tukevat osaajien työllistymistä ja kiinnittymistä alueelle.

Pohjois-Savo tarvitsee osaavaa työvoimaa vahvistaakseen ja ylläpitääkseen alueen elinvoimaa. Selvityksissä osaajien saatavuus on tunnistettu yhdeksi suurimmista yritysten ja organisaatioiden kasvun ja olemassaolon haasteista.

Työllisyyspolitiikan tulee olla ennakoivaa ja alueellisesti kohdennettua. Sen tulee huomioida työllisyysalueiden erilaiset rakenteelliset lähtökohdat, kohderyhmärakenne ja kasvualojen osaajatarpeet. Kuopio toimii 11 kunnan työllisyysalueen vastuukuntana, ja työllisyyspalvelut siirtyivät kuntien vastuulle 1.1.2025. Osaajien ja työnantajien kohtaantoa vahvistetaan yhteistyössä yritysten, oppilaitosten ja alueellisten toimijoiden kanssa.

Viranomaisten riittävällä resursoinnilla ja alueellisesti tarkoituksenmukaisilla palveluilla voidaan helpottaa opiskelijoiden ja työntekijöiden maahantuloa. Yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä on kehitettävä harjoittelupaikkojen, työelämäsiirtymien ja yrittäjyyden edistämiseksi.

Pelastusopisto on Suomen ainoa pelastusalan tutkintokoulutusta tarjoava oppilaitos ja keskeinen osa kansallista kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden järjestelmää. Kuopioon vuosikymmenten aikana rakentunut toimintaympäristö, harjoitusalueet, turvallisuusviranomaisten yhteistyöverkostot sekä tutkimus- ja koulutusyhteistyö muodostavat valtakunnallisesti ainutlaatuisen kokonaisuuden, jota ei ole tarkoituksenmukaista hajauttaa tai siirtää. Pelastusopiston kehittäminen Kuopiossa vahvistaa Suomen kriisinkestävyyttä, viranomaisten yhteistyötä sekä turvallisuusalan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa kustannustehokkaasti olemassa olevien rakenteiden ja osaamisen varaan.

Valtakunnallisen sisäministeriön alaisen Pelastusopiston toimintaedellytykset ja rahoitus on turvattava sekä toimintaa kehitettävä ja vahvistettava Kuopiossa. Pelastusopisto suunnittelee ja toteuttaa hätäkeskustoiminnan sekä pelastusalan ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta, pelastustoimen sopimushenkilöstön koulutusta, siviilivalmiuden koulutusta, varautumista ja kansainvälistä pelastustoimintaa sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

Suomen etu on hyödyntää jo olemassa olevaa, kansallisesti ainutlaatuista turvallisuus- ja varautumisosaamisen keskittymää Kuopiossa.

Jatkuva oppiminen tukee työikäisten osaamisen uudistamista, työkykyä ja yritysten muuttuviin osaajatarpeisiin vastaamista. Kuopio tavoittelee joustavia siirtymiä koulutuksen ja työelämän välillä, työelämälähtöistä täydennyskoulutusta sekä oppilaitosten ja yritysten tiivistä yhteistyötä. Elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien tulee olla saavutettavia eri elämäntilanteissa ja tukea alueen kestävää kasvua.