Kaupunkitekniikan blogi: Esteetön ympäristö on kaikkien asia

Oletko tullut koskaan ajatelleeksi, millainen ympäristö vaikkapa onnettomuudessa vammautuneen, tai esimerkiksi syntymästään asti erilaisten fyysisten tai psyykkisten rajoitteiden kanssa eläneen ihmisen edessä kotiovella avautuu? Jos elät itse jonkin tällaisen rajoitteen kanssa, tiedät, ja olet todennäköisesti asiaan sopeutunut. Mutta jos varsinaisia liikkumista rajoittavia tekijöitä ei ole, ei asiaa tule välttämättä pohtineeksi. Toisaalta joku saattaisi kysyä, miksi tarvitsisikaan? Sen vuoksi, että ymmärtäisimme.

Kuinka korkea kynnys on yleensä pyörätuolilla liikkuvalle sopiva ylittää? Kuinka jyrkkää mäkeä tai luiskaa pitkin jaksetaan vielä työntää ilman avustusta? Entäpä, kuinka helppoa näkövammaisen on löytää perille uudessa ympäristössä erilaisten ulkoisten ärsykkeiden sekamelskassa? Ihminen sopeutuu ja oppii, mutta ympäristön tulisi tukea tätä sopeutumista olemalla johdonmukainen ja samoilla säännöillä toteutettu.

Kyse on siis mahdollistamisesta. Rakennetun ympäristön tulisi mahdollistaa tasapuolinen kohtelu liikenteen kestävyystavoitteiden mukaisesti, johon myös sosiaalinen kestävyys kuuluu. Puhutaan esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Esteetön ympäristö on kaikille sujuva, selkeä ja turvallinen käyttää iästä ja erilaisista rajoitteista huolimatta. Saavutettavuudella tarkoitetaan jokaisen saatavilla olevia palveluja ja viestintäkanavia (Invalidiliitto 2024). Saavutettavuus tarkoittaa myös sitä, että ihminen tulee huomioonotetuksi, kuulluksi ja ymmärretyksi (Kuopion vammaisneuvosto 2009, s. 5). Esteettömässä ympäristössä on myös tilaa olla, huokaista ja hengittää. Näin ollen esteettömyys sisältää käsitteenä siis paljon enemmän, mitä termi itsessään ehkä antaa ymmärtää.

Liikuntarajoitteisuus on ominaisuutena erityisyys, se ei kuitenkaan tarkoita, että kyseiseen erityisryhmään kuuluvien liikkuminen tai liikkumisen tarve rajoittuisi jonkin alueen sisäpuolelle, sillä sellaisia rajoja ei ole olemassa. Erilaiset liikenneympäristössä tehtävät matkat ovat aivan yhtä tärkeitä myös heille, joille se ei ole välttämättä yhtä vaivatonta kuin esimerkiksi normaalin näkökyvyn omaavilla ihmisillä huolimatta siitä, mihin suuntaan tai kuinka etäälle matkat kohdistuvat.

Esteettömän ympäristön toteutumiseen ja toteuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä pyritään tekemään tunnistettujen tarpeiden mukaisesti mutta ennen kaikkea pyrkimys on tehdä työtä ennakoivasti. Tämän työn edistämisessä tärkeässä osassa toimivat Kuopion vammaisneuvosto ja vammaispoliittinen ohjelma, vanhusneuvosto sekä kaupungin Esteettömyyden yleissuunnitelma. Vammaisneuvosto toimii yhteistyöelimenä vammaisten ja kaupungin välillä erilaisten fyysisten ja psyykkisten rajoitteiden kanssa elävien ihmisten elämän helpottamiseksi. Vammaispolitiinen toiminta huomioi vammaisten lisäksi myös heidän omaisensa, ja tarkoitus onkin, että myös heidän asiantuntemustaan asioissa kuullaan. (Kuopion kaupunki 2024a; Kuopion vammaisneuvosto 2009, s. 4, 5.)

Tämän vuoden alkupuolella valmistunut Kuopion esteettömyyden yleissuunnitelma on laadittu tukemaan ympäristön suunnittelua kokonaiskuva ja laatukriteerit huomioiden. Yleissuunnitelma ottaa kantaa tunnistettuihin toimenpide- ja kehittämistarpeisiin ja tavoitteena on edistää esteettömän ja turvallisen kävely-ympäristön toteutumista. Yleissuunnitelmassa kiinnitetään erityishuomiota niille alueille, joilta vaaditaan esteettömyydeltä korkeampaa laatutasoa. Valtakunnallisesta esteettömyysohjeistuksesta poiketen kaupunki käyttää esteettömyyden erikoistason sijasta termiä jalankulun laatureitti. Valtakunnallisesta ohjeesta poikkeavan termin käyttöön oli syynä käytännön ratkaisujen toteutettavuus Kuopiossa, esimerkiksi paikoin suurten korkeusvaihteluiden vuoksi. Valtakunnallisessa ohjeessa esteettömyyden perustason alueiksi luetaan kaikki ne jalankulkualueet, joilla ei käytetä erikoistasoa. Täten kaikilla jalankulkua palvelevilla alueilla esteetön liikkumismahdollisuus pyritään ottamaan vähintään perustasoisesti huomioon. Tähän myös Kuopiossa pyritään. (Kuopion kaupunki 2024, s. 3, 16.)

Parannettavaa tämän osalta vielä on, eivätkä perustason edellytykset täyty vielä johdonmukaisesti läheskään kaikkialla. Esteettömyyden yleissuunnitelman tavoitteena on myös parantaa sekä kuntalaisten että kaupungin eri organisaatioiden tietämystä esteettömyyttä tukevista ratkaisuista ja siitä, mitkä tekijät laatureittien muodostamiseen ovat vaikuttaneet. (Kuopion kaupunki 2024b, s. 1.)

Tämän tekstin tarkoitus oli antaa ajatuksia ja luoda hieman mielikuvaa siitä, miten monin eri tavoin me liikenteessä liikumme. Turvallisen liikenneympäristön toteutuminen on meidän kaikkien asia, eikä liikenneturvallisuutta ratkaista pelkästään rakenteellisesti, sillä liikenne on vuorovaikutusta. Usein sujuvamman ja turvallisemman liikenteen toteutumiseksi riittää siis se, että kiinnitämme huomiota omaan käyttäytymiseemme liikenteessä ja huomioimme muut. Edellinen sisältää myös ajatuksen, että ymmärrämme hiljentää vauhtia. Kaikki eivät nimittäin ole liikenteessä yhtä nopeita liikkeissään kuin sinä. Voimme yrittää olla myös ystävällisiä muita liikkujia kohtaan ja olla avuksi, tuntemattomillekin ja ihan pyyteettömästi.
Muistetaan siis, ettemme liiku kaduilla yksin ja pidetään huolta, että kaikilla kanssaliikkujilla on liikenteessä turvallinen olla.

Liikenneturvallista viikon alkua kaikille!

Lähteet:

Invalidiliitto, 2024. Invalidiliiton esteettömyystyö. Helsinki: Invalidiliitto ry. [viitattu 18.8.2024].

Kuopion kaupunki 2024a. Vanhusneuvosto Kuopio: Kuopion kaupunki. Vaikuttamis- ja yhteistyöelimet. Vanhusneuvosto. [viitattu 4.9.8.2024]

Kuopion kaupunki 2024b. Kuopion esteettömyyden yleissuunnitelma. Kuopio: Kuopion kaupunki. Kaupunkiympäristö. Kaupunkitekniikan palvelut. [viitattu 19.8.2024] 45 s.

Kuopion vammaisneuvosto, 2009. Kuopion vammaispoliittinen ohjelma. Kuopio: Vaikuttamis- ja yhteistyöelimet. Vammaisneuvosto. [viitattu 19.8.2024] 17 s.